Laki niin kuin se luetaan

Laki on niin kuin se luetaan lakikirjassa. Ei niin kuin poliisi sanoo.
55607
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 55

Vanhimmat

Anna esimerkki miten sinun tulkinta laista poikkeaa poliisin tulkinnasta.

Äänestä
  • Mikä ihmeen tulkinta???

    Näin sanotaan laissa, saat ihan itse hakea missä, kiihhiihhiiihhhiii "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava TARKOIN LAKIA".

    Eli aloittaja on ihan oikeassa ja samaa mieltä aloittajan kanssa olen myös, eli tuo ei anna oikeutta tulkita lakia, vaan asioita sovelletaan lakiin nähden, eikä lakia sovelleta/tulkita asiaan.

    Aivan kuin tuomioistuimetkin aprikoi sitä, että mihin rikokseen on syyllistynyt tekemässään asiassa, onko vaihtoehto a, b vaiko c kyseessä tai onko tehty asia lainmukainen.

    Äänestä

  • Lain tunteva poliisi olisi virkistävä poikkeus.

    Äänestä

  • lylytyyki kirjoitti:

    Lain tunteva poliisi olisi virkistävä poikkeus.

    Uskoisin niiden jotenkin tuntevan, osa ehkä sanoo joskus nähneensä jonkun paksun vihreän kirjan.

    Tosiasiassa kaikki poliisit ohitta lain käytön kansalaisen kohdalla eli poliisi todellisuudessa on vain valtaapitävien muodostama rikollisjärjestö joka suojelee vain heitä valtaapitäviä ja muita julkisen vallan edustajia (sossit, kela, verotoimistot ja ynm instanssit.

    Menkääpä pitään ihan eduskunnan eteen, kun istuntokausi taas pitkien lomien jälkeen alkaa, niin mielenosoitus, on paikalla noin 10 poliisia 5 ihmistä kohti ja progressiivisesti siitä ylöspäin.

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Mikä ihmeen tulkinta???

    Näin sanotaan laissa, saat ihan itse hakea missä, kiihhiihhiiihhhiii "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava TARKOIN LAKIA".

    Eli aloittaja on ihan oikeassa ja samaa mieltä aloittajan kanssa olen myös, eli tuo ei anna oikeutta tulkita lakia, vaan asioita sovelletaan lakiin nähden, eikä lakia sovelleta/tulkita asiaan.

    Aivan kuin tuomioistuimetkin aprikoi sitä, että mihin rikokseen on syyllistynyt tekemässään asiassa, onko vaihtoehto a, b vaiko c kyseessä tai onko tehty asia lainmukainen.

    "Laintulkintaoppi on oikeustieteen ala, joka käsittelee laintulkinnassa tarvittavia näkökohtia. Sellaisia ovat esimerkiksi oikeussäännösten sanojen yleiskielinen merkitys, säännöksen säätämisen syy ja tarkoitus, historialliset perusteet sekä sosiaaliset näkökohdat."

    Äänestä

  • Laintulkinnasta kirjoitti:

    "Laintulkintaoppi on oikeustieteen ala, joka käsittelee laintulkinnassa tarvittavia näkökohtia. Sellaisia ovat esimerkiksi oikeussäännösten sanojen yleiskielinen merkitys, säännöksen säätämisen syy ja tarkoitus, historialliset perusteet sekä sosiaaliset näkökohdat."

    Puhut puille. Lawetorder on jo aikaa sitten paljastanut oikeudellisen osaamisensa tason ja kyvyn omaksua uutta. Hänen taitonsa rajautuvat sopivien säännösten etsimiseen googlella, ja niiden lukemisee yleensä irtaalla toisistaan ja systeemisestä kokonaisuudestaan. Oikeuslähdeoppi ja tulkintastandardit ovat hänelle eksoottisia mausteita tai jotain sellaista. Hänestä kaikki kulminoituu "PeruLa 1lku 2pyk 3momeniin". Turha tuhlata aikaansa.

    Äänestä

  • Jxjdjfj kirjoitti:

    Puhut puille. Lawetorder on jo aikaa sitten paljastanut oikeudellisen osaamisensa tason ja kyvyn omaksua uutta. Hänen taitonsa rajautuvat sopivien säännösten etsimiseen googlella, ja niiden lukemisee yleensä irtaalla toisistaan ja systeemisestä kokonaisuudestaan. Oikeuslähdeoppi ja tulkintastandardit ovat hänelle eksoottisia mausteita tai jotain sellaista. Hänestä kaikki kulminoituu "PeruLa 1lku 2pyk 3momeniin". Turha tuhlata aikaansa.

    Niin kulminoituu, mutta sinullehan se ei sanokkaan pykälä yhtään mitään.

    Tiedettä kun yritetään soveltaa käytäntöön, niin siitä tuleekin rakettitiedettä, eikä edes oikeata asiaa,

    Se että jokin asia toimisi tieteessä, ei todista sitä että se toimisi käytännössä.

    Otetaan helppo esimerkki, kumpi talo kestää isältä pojalle, ilman kivijalkaa oleva vaiko kivijalan päällä oleva?

    Entä kerrostalo joka pitää rakentaa määrätyn malliseksi, niin kumpi sortuu ennen pitkään, sekö joka on rakennettu tarkalleen mittojen ja suhteiden mukaan, vaiko se joka on rakennettu yli perustusten ja rönsyilee joka toinen kerros mihin sattuu ja jopa omakotitalomaisia ja rivitalomaisia lisäsiivekkeitä kerroksissa?

    Tieteillä ja spekuloida mitä vaan voi. eri asia toimiiko ne käytännössä.

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Niin kulminoituu, mutta sinullehan se ei sanokkaan pykälä yhtään mitään.

    Tiedettä kun yritetään soveltaa käytäntöön, niin siitä tuleekin rakettitiedettä, eikä edes oikeata asiaa,

    Se että jokin asia toimisi tieteessä, ei todista sitä että se toimisi käytännössä.

    Otetaan helppo esimerkki, kumpi talo kestää isältä pojalle, ilman kivijalkaa oleva vaiko kivijalan päällä oleva?

    Entä kerrostalo joka pitää rakentaa määrätyn malliseksi, niin kumpi sortuu ennen pitkään, sekö joka on rakennettu tarkalleen mittojen ja suhteiden mukaan, vaiko se joka on rakennettu yli perustusten ja rönsyilee joka toinen kerros mihin sattuu ja jopa omakotitalomaisia ja rivitalomaisia lisäsiivekkeitä kerroksissa?

    Tieteillä ja spekuloida mitä vaan voi. eri asia toimiiko ne käytännössä.

    Ymmärrät tietysti itsekin, että ilmeisesti jonkunlaisiksi analogioiksi tarkoitetuissa tarinoissasi ei ollut järjen hiventä. Itse asiaan et tietenkään sanonut yhtään mitään, koska et osaa.

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Niin kulminoituu, mutta sinullehan se ei sanokkaan pykälä yhtään mitään.

    Tiedettä kun yritetään soveltaa käytäntöön, niin siitä tuleekin rakettitiedettä, eikä edes oikeata asiaa,

    Se että jokin asia toimisi tieteessä, ei todista sitä että se toimisi käytännössä.

    Otetaan helppo esimerkki, kumpi talo kestää isältä pojalle, ilman kivijalkaa oleva vaiko kivijalan päällä oleva?

    Entä kerrostalo joka pitää rakentaa määrätyn malliseksi, niin kumpi sortuu ennen pitkään, sekö joka on rakennettu tarkalleen mittojen ja suhteiden mukaan, vaiko se joka on rakennettu yli perustusten ja rönsyilee joka toinen kerros mihin sattuu ja jopa omakotitalomaisia ja rivitalomaisia lisäsiivekkeitä kerroksissa?

    Tieteillä ja spekuloida mitä vaan voi. eri asia toimiiko ne käytännössä.

    Aloita vaikka lukemalla täältä:

    https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/oikeustiede/materiaali/osa1.html

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Mikä ihmeen tulkinta???

    Näin sanotaan laissa, saat ihan itse hakea missä, kiihhiihhiiihhhiii "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava TARKOIN LAKIA".

    Eli aloittaja on ihan oikeassa ja samaa mieltä aloittajan kanssa olen myös, eli tuo ei anna oikeutta tulkita lakia, vaan asioita sovelletaan lakiin nähden, eikä lakia sovelleta/tulkita asiaan.

    Aivan kuin tuomioistuimetkin aprikoi sitä, että mihin rikokseen on syyllistynyt tekemässään asiassa, onko vaihtoehto a, b vaiko c kyseessä tai onko tehty asia lainmukainen.

    "Laintulkintaperiaatteet
    rikosoikeuden alalla ovat tiukemmat kuin muilla oikeudenaloilla.
    Rikosoikeudelliset tulkintaperiaatteet enemmän rajaavat vastuuta kuin perustavat
    sitä. Tulkintaperiaatteiden taustalla vaikuttaa osaltaan rikosoikeuden kaksoisfunktio,
    millä tarkoitetaan sitä, että toisaalta valtiovallan on kunnioitettava
    yksilön oikeuksia pidättyen loukkaamasta niitä ja toisaalta sen on suojeltava
    oikeuksia muiden taholta tulevia loukkauksia vastaan ja taattava perusoikeuksien
    toteuttaminen mahdollisimman täysimittaisesti."

    https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus/material/attachments/oikeus_hovioikeudet_helsinginhovioikeus/julkaisut/painetutjulkaisut/rikosoikeudenuudistuneetyleisetopit2004/NT4BytPKh/06_Rikossaannosten_teleologisesta_tulkinnasta_Kirsi_Krokfors.pdf

    Kauhea sivu tuo oikeus.fi siellä puhutaan tulkinnasta. Voinko tehdä rikosilmoituksen vai valitanko oikeusasiamiehelle?

    Äänestä

  • En ole ollut paikalla, mutta helvetin hyvä video, juurikin siitä, ettei poliisit todellakaan tunne lakia.

    Esim. tuolla videolla poliisit rikkoo kahta lakia ja eniten kansalaisen perusoikeuksia: PL 13§ Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Jokaisella on oikeus LUPAA HANKKIMATTA järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla (LAKIVARAUMA). Jo pelkkä ilmoittaminen jostain, on tavallaan luvan hakemista, koska siinä sovitaan määrätty paikka ja jos se ei sovi poliisille, he antavat LUVAN OLLA JOSSAIN MUUALLA

    Eivät olleet kokoontuneet, joten poliisien pitää pystyä osoittaan, että kyse oli kokouksesta.

    Paikalla oli noin 4 -5 henkiläa ja yksi nainen, vierestä tilannetta seuranneita oli noin kymmenkunta, poliiseja oli sama määrä, poliisiautoja kuusi kappaletta.

    Eli kyse oli siis julkisen vallan diktatuurista.

    Poliiseilla oli jopa ihan väärä paikka, ruotsalaisteatterin edusta ei ole asematoria enään

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    En ole ollut paikalla, mutta helvetin hyvä video, juurikin siitä, ettei poliisit todellakaan tunne lakia.

    Esim. tuolla videolla poliisit rikkoo kahta lakia ja eniten kansalaisen perusoikeuksia: PL 13§ Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Jokaisella on oikeus LUPAA HANKKIMATTA järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla (LAKIVARAUMA). Jo pelkkä ilmoittaminen jostain, on tavallaan luvan hakemista, koska siinä sovitaan määrätty paikka ja jos se ei sovi poliisille, he antavat LUVAN OLLA JOSSAIN MUUALLA

    Eivät olleet kokoontuneet, joten poliisien pitää pystyä osoittaan, että kyse oli kokouksesta.

    Paikalla oli noin 4 -5 henkiläa ja yksi nainen, vierestä tilannetta seuranneita oli noin kymmenkunta, poliiseja oli sama määrä, poliisiautoja kuusi kappaletta.

    Eli kyse oli siis julkisen vallan diktatuurista.

    Poliiseilla oli jopa ihan väärä paikka, ruotsalaisteatterin edusta ei ole asematoria enään

    Korjaan, kansallisteatterin, Eu:n sihteeristön, joka on erottajalla, näkyy ikkunasta niin hyvin ruotsalaisteatteri , muistelin sitä, mutta kuitenkin, niin rautatientori on kadun toisella puolen.

    Äänestä

  • Mitämitä? Syyllistyitkö juuri lawetorder LAINTULKINTAAN?
    Menit tulkitsemaan, että ilmoitusvelvollisuus, ja poliisin mahdollisuus tietyin edellytyksin siirtää yleinen kokous muualle, tosiasiassa muodostaisivatkin lupamenettelyn?

    Eihän tällaista laintulkintaa pitänyt olla olemassakaan, vaan kaiken piti suoraan ilmetä pykälien sanamuodosta. Ja johan siellä perustuslaissa sanotaan, että ilman lupaa, eikä kokoontumislakikaan mitään lupaa vaadi hakemaan, vaan vain ilmoittamaan. Ethän sinä voi tuollaista TULKINTAA tehdä, koska PeruLa 1lku 2pyk 3momen.

    Taas kirjoitit itsesi pussiin. Katsotaan millä koukerolla tällä kertaa yrität kirjoitella itsesi irti.

    Äänestä

  • fedrr kirjoitti:

    Mitämitä? Syyllistyitkö juuri lawetorder LAINTULKINTAAN?
    Menit tulkitsemaan, että ilmoitusvelvollisuus, ja poliisin mahdollisuus tietyin edellytyksin siirtää yleinen kokous muualle, tosiasiassa muodostaisivatkin lupamenettelyn?

    Eihän tällaista laintulkintaa pitänyt olla olemassakaan, vaan kaiken piti suoraan ilmetä pykälien sanamuodosta. Ja johan siellä perustuslaissa sanotaan, että ilman lupaa, eikä kokoontumislakikaan mitään lupaa vaadi hakemaan, vaan vain ilmoittamaan. Ethän sinä voi tuollaista TULKINTAA tehdä, koska PeruLa 1lku 2pyk 3momen.

    Taas kirjoitit itsesi pussiin. Katsotaan millä koukerolla tällä kertaa yrität kirjoitella itsesi irti.

    Oota mietin vastausta. Lainaan ensin kirjastosta lakikirjan. Krapulakin on ja rahat loppu. Huomenna sosuun, mutta nyt vetäsen ensin handuun.

    Äänestä

  • fedrr kirjoitti:

    Mitämitä? Syyllistyitkö juuri lawetorder LAINTULKINTAAN?
    Menit tulkitsemaan, että ilmoitusvelvollisuus, ja poliisin mahdollisuus tietyin edellytyksin siirtää yleinen kokous muualle, tosiasiassa muodostaisivatkin lupamenettelyn?

    Eihän tällaista laintulkintaa pitänyt olla olemassakaan, vaan kaiken piti suoraan ilmetä pykälien sanamuodosta. Ja johan siellä perustuslaissa sanotaan, että ilman lupaa, eikä kokoontumislakikaan mitään lupaa vaadi hakemaan, vaan vain ilmoittamaan. Ethän sinä voi tuollaista TULKINTAA tehdä, koska PeruLa 1lku 2pyk 3momen.

    Taas kirjoitit itsesi pussiin. Katsotaan millä koukerolla tällä kertaa yrität kirjoitella itsesi irti.

    Mistäs kohtaa löysit laintulkinnan? Siis jos menee ilmoittaan poliisille pitävänsä siellä ja siellä mielenosoituksen ja poliisi ei suostu siihen paikkaan, vaan sanoo, että menkää sinne ja sinne, niin millain se on lain tulkintaa? Laki sanoo, että lupia ei tarvitse, tuolloin sitä lupaa ei tarvita, mutta poliisin antama kielto ja eri paikkaan suostumus on lupa, niin ei se ole lain tulkintaa, VAAN ASIAN TULKINTAA ONKO TÄLLÖIN LUPA JOSSAIN MUUALLA PITÄÄ SE MIELENOSOITUS.

    Eli se on tällöin lainvastainen lupamenettely, hyvin yksinkertaista tajuta.

    Mutta ymmärrän ettei sinunlaisesi idiootin ajattelu edes riitä käsittään sitä, kuten kommenttiisikaan vastannut sosuikirunkkari nicinlainaajakaan.

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Mistäs kohtaa löysit laintulkinnan? Siis jos menee ilmoittaan poliisille pitävänsä siellä ja siellä mielenosoituksen ja poliisi ei suostu siihen paikkaan, vaan sanoo, että menkää sinne ja sinne, niin millain se on lain tulkintaa? Laki sanoo, että lupia ei tarvitse, tuolloin sitä lupaa ei tarvita, mutta poliisin antama kielto ja eri paikkaan suostumus on lupa, niin ei se ole lain tulkintaa, VAAN ASIAN TULKINTAA ONKO TÄLLÖIN LUPA JOSSAIN MUUALLA PITÄÄ SE MIELENOSOITUS.

    Eli se on tällöin lainvastainen lupamenettely, hyvin yksinkertaista tajuta.

    Mutta ymmärrän ettei sinunlaisesi idiootin ajattelu edes riitä käsittään sitä, kuten kommenttiisikaan vastannut sosuikirunkkari nicinlainaajakaan.

    Olet varmaan ansioitunut lakimies. Voisiko sinut palkata lakimieheksi? Vai vastaatko ilmaiseksi kysymyksiin s24:ssä?

    Jos laissa puhutaan esim termeistä kohtuullinen, todennäköinen, riittävästi, olennaisesti ja vähäinen, niin mitä ne käytännössä tarkoittaa, kun lakia luetaan niin kuin se on kirjoitettu?

    Mitä ne oikeusläheet oikein on mistä oon kuullu puhuttavan? Vaikuttaako ne lain soveltamiseen /tulkintaan jotenki? Joskus oikeuden päätöksissä ei ole menty sanatarkasti lain sanamuodon mukaan vaan on jotain ihmeellisiä tulkintoja tehty, onko silloin kyseessä joku virkarikos, kun ei ole noudatettu tarkoin lakia?

    Äänestä

  • opeta.minua.sensei kirjoitti:

    Olet varmaan ansioitunut lakimies. Voisiko sinut palkata lakimieheksi? Vai vastaatko ilmaiseksi kysymyksiin s24:ssä?

    Jos laissa puhutaan esim termeistä kohtuullinen, todennäköinen, riittävästi, olennaisesti ja vähäinen, niin mitä ne käytännössä tarkoittaa, kun lakia luetaan niin kuin se on kirjoitettu?

    Mitä ne oikeusläheet oikein on mistä oon kuullu puhuttavan? Vaikuttaako ne lain soveltamiseen /tulkintaan jotenki? Joskus oikeuden päätöksissä ei ole menty sanatarkasti lain sanamuodon mukaan vaan on jotain ihmeellisiä tulkintoja tehty, onko silloin kyseessä joku virkarikos, kun ei ole noudatettu tarkoin lakia?

    Miksi kysyt noin helppoja? Ai, en ole ansioitunut tai edes pansiontelakkalainenkaan, olenpahan vain järkeäni käyttävä savvoo immeine, tahi suatannii olla muualt kottosi (3 eri murretta).

    No vitsit vitsinä ja palataan kysymyksiisi, mistähän laista löydät kohtuullisen? lasissa toimeentulotuesta, eikä edes laissa yleisestä asumistuesta löydy, näin yhtäkkiä sanottuna, pitää tarkistaa. kohtuullinen kuten sen moni ymmärtää on sanan kohtuuton vastakohta ja tarkoittaa juurikin sitä, että mikä ei ole kohtuutonta on tällöin kohtuullista, esim. pyöritä tuo 500kg kivi kotiisi, käskysi on kohtuuton, en kykene siihen, kohtuullista vaatimuksesi siihen mihin kykenen.

    Todennäköinen tarkoittaa rehellisesti sanoen sitä, että sinä voit joutua syytteeseen jostain mitä et ole tehnyt, mutta on mahdollista että olet tehnyt, eli kuka tahnsa voi saada syytteen niskaansa ja on kieroin lain käyttöön sisälletetty lakisana ja sotii oikeusvaltio periaatetta vastaan eli vetää syyttömyys periaatteellta maton alta, olennaisesti on vastaava sana todennäköiselle.

    Riittävästi on sama kuin tarpeellisesti eli, että jokin asia riittää peittämään/kattamaan tarpeeksi jonkin asian joka vaaditaankin, esim. ota nyt tarpeeksi bensaa jotta pääsemme perille eli tarpeellinen määrä.

    Olennaisesti eli oletus jostakin eli jos on jokin asia epävarmaa mistä ei ole täyttä selvyyttä, niin sanotaan olennaisesti olette tehneet noin ja noin, yleistä poliisien tekemiin rekunstruktioihn, eli oletetaan asia, vaikkei niin olisikaan.

    Vähäinen, asia yhteyksistä riippuvainen sana ja vastaa mitätön sanaa.

    Ei nyt virkarikos, virkavirhe ennemminkin ja nuo oikeuslähteet ovat juridiikka pellein apuvälineitä kun he ei ymmärrä miten pitäisi tehdä, niin tukeudutaan sellaiseen mihin ei pitäisi. eli heiltä menee kyky soveltaa asioita lakiin nähden ja ymmärrys mitä laki tarkoittaa.

    Oikeusohjeet ja lähteet ovat muka korkeimmanoikeuden antamia päätöksiä ja sitäkin korkeamman tahon eli okv:en päätöksiä, sekä lisäksi oikeuskirjallisuus, hallituksen esitykset, mutta ne eivät ole laki, vaan laki on eduskunnan (sääli) hyväksymä sanamuodoiltaankin se mikä löytyy finlexin sivustoltakin ja painettuna.

    Typerät hakee tulkintoja, mitä on hallitus tarkoittanut, sillä ole mitään merkitystä, vaan sillä mitä laissa onkin, laki ei kiellä oman järjen käyttöä

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Miksi kysyt noin helppoja? Ai, en ole ansioitunut tai edes pansiontelakkalainenkaan, olenpahan vain järkeäni käyttävä savvoo immeine, tahi suatannii olla muualt kottosi (3 eri murretta).

    No vitsit vitsinä ja palataan kysymyksiisi, mistähän laista löydät kohtuullisen? lasissa toimeentulotuesta, eikä edes laissa yleisestä asumistuesta löydy, näin yhtäkkiä sanottuna, pitää tarkistaa. kohtuullinen kuten sen moni ymmärtää on sanan kohtuuton vastakohta ja tarkoittaa juurikin sitä, että mikä ei ole kohtuutonta on tällöin kohtuullista, esim. pyöritä tuo 500kg kivi kotiisi, käskysi on kohtuuton, en kykene siihen, kohtuullista vaatimuksesi siihen mihin kykenen.

    Todennäköinen tarkoittaa rehellisesti sanoen sitä, että sinä voit joutua syytteeseen jostain mitä et ole tehnyt, mutta on mahdollista että olet tehnyt, eli kuka tahnsa voi saada syytteen niskaansa ja on kieroin lain käyttöön sisälletetty lakisana ja sotii oikeusvaltio periaatetta vastaan eli vetää syyttömyys periaatteellta maton alta, olennaisesti on vastaava sana todennäköiselle.

    Riittävästi on sama kuin tarpeellisesti eli, että jokin asia riittää peittämään/kattamaan tarpeeksi jonkin asian joka vaaditaankin, esim. ota nyt tarpeeksi bensaa jotta pääsemme perille eli tarpeellinen määrä.

    Olennaisesti eli oletus jostakin eli jos on jokin asia epävarmaa mistä ei ole täyttä selvyyttä, niin sanotaan olennaisesti olette tehneet noin ja noin, yleistä poliisien tekemiin rekunstruktioihn, eli oletetaan asia, vaikkei niin olisikaan.

    Vähäinen, asia yhteyksistä riippuvainen sana ja vastaa mitätön sanaa.

    Ei nyt virkarikos, virkavirhe ennemminkin ja nuo oikeuslähteet ovat juridiikka pellein apuvälineitä kun he ei ymmärrä miten pitäisi tehdä, niin tukeudutaan sellaiseen mihin ei pitäisi. eli heiltä menee kyky soveltaa asioita lakiin nähden ja ymmärrys mitä laki tarkoittaa.

    Oikeusohjeet ja lähteet ovat muka korkeimmanoikeuden antamia päätöksiä ja sitäkin korkeamman tahon eli okv:en päätöksiä, sekä lisäksi oikeuskirjallisuus, hallituksen esitykset, mutta ne eivät ole laki, vaan laki on eduskunnan (sääli) hyväksymä sanamuodoiltaankin se mikä löytyy finlexin sivustoltakin ja painettuna.

    Typerät hakee tulkintoja, mitä on hallitus tarkoittanut, sillä ole mitään merkitystä, vaan sillä mitä laissa onkin, laki ei kiellä oman järjen käyttöä

    Entä jos menet tekemään kelaan hakemuksen ja saat kielteisen päätöksen, joka perustuu lain sanamuotoon ja olisi olemassa oikeuslähde, jonka peruustella olisitkin saanut myönteisen päätöksen. Menetteleekö kela silloin oikein sinua kohtaan ja onko siinä kärkeä, jos voit hakea muutosta ja päätös tulisi kuitenkin muuttumaan? Hyväksyisitkö kelan päätöksen, koska olet oikeuslähdeopin vastustaja? Joustaisitko omalla kohdalla periaatteistasi?

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Miksi kysyt noin helppoja? Ai, en ole ansioitunut tai edes pansiontelakkalainenkaan, olenpahan vain järkeäni käyttävä savvoo immeine, tahi suatannii olla muualt kottosi (3 eri murretta).

    No vitsit vitsinä ja palataan kysymyksiisi, mistähän laista löydät kohtuullisen? lasissa toimeentulotuesta, eikä edes laissa yleisestä asumistuesta löydy, näin yhtäkkiä sanottuna, pitää tarkistaa. kohtuullinen kuten sen moni ymmärtää on sanan kohtuuton vastakohta ja tarkoittaa juurikin sitä, että mikä ei ole kohtuutonta on tällöin kohtuullista, esim. pyöritä tuo 500kg kivi kotiisi, käskysi on kohtuuton, en kykene siihen, kohtuullista vaatimuksesi siihen mihin kykenen.

    Todennäköinen tarkoittaa rehellisesti sanoen sitä, että sinä voit joutua syytteeseen jostain mitä et ole tehnyt, mutta on mahdollista että olet tehnyt, eli kuka tahnsa voi saada syytteen niskaansa ja on kieroin lain käyttöön sisälletetty lakisana ja sotii oikeusvaltio periaatetta vastaan eli vetää syyttömyys periaatteellta maton alta, olennaisesti on vastaava sana todennäköiselle.

    Riittävästi on sama kuin tarpeellisesti eli, että jokin asia riittää peittämään/kattamaan tarpeeksi jonkin asian joka vaaditaankin, esim. ota nyt tarpeeksi bensaa jotta pääsemme perille eli tarpeellinen määrä.

    Olennaisesti eli oletus jostakin eli jos on jokin asia epävarmaa mistä ei ole täyttä selvyyttä, niin sanotaan olennaisesti olette tehneet noin ja noin, yleistä poliisien tekemiin rekunstruktioihn, eli oletetaan asia, vaikkei niin olisikaan.

    Vähäinen, asia yhteyksistä riippuvainen sana ja vastaa mitätön sanaa.

    Ei nyt virkarikos, virkavirhe ennemminkin ja nuo oikeuslähteet ovat juridiikka pellein apuvälineitä kun he ei ymmärrä miten pitäisi tehdä, niin tukeudutaan sellaiseen mihin ei pitäisi. eli heiltä menee kyky soveltaa asioita lakiin nähden ja ymmärrys mitä laki tarkoittaa.

    Oikeusohjeet ja lähteet ovat muka korkeimmanoikeuden antamia päätöksiä ja sitäkin korkeamman tahon eli okv:en päätöksiä, sekä lisäksi oikeuskirjallisuus, hallituksen esitykset, mutta ne eivät ole laki, vaan laki on eduskunnan (sääli) hyväksymä sanamuodoiltaankin se mikä löytyy finlexin sivustoltakin ja painettuna.

    Typerät hakee tulkintoja, mitä on hallitus tarkoittanut, sillä ole mitään merkitystä, vaan sillä mitä laissa onkin, laki ei kiellä oman järjen käyttöä

    Menit sitten juuri esittämään omat tulkintasi niistä termeistä. Tueksi tarjosit jotain täysi irrelevantteja esimerkkejä isojen kivien pyörittelystä. Tulit siis implisiittisesti myöntäneeksi, että laintulkintaa tarvitaan. Harmiksesi sinun "tulkintastandardisi" eivät käy yksikn sen kanssa, mitä sinun utopiasi ulkopuolella oikeassa oikeusjärjestelmässä käytetään. Siksipä päädytkin naurunalaisensi kerta toisensa perään näissä keskusteluissa. Mutta viihdearvo jutuissasi onneksi on varsin tasalaatuista.

    Äänestä

  • Hdhzhw kirjoitti:

    Menit sitten juuri esittämään omat tulkintasi niistä termeistä. Tueksi tarjosit jotain täysi irrelevantteja esimerkkejä isojen kivien pyörittelystä. Tulit siis implisiittisesti myöntäneeksi, että laintulkintaa tarvitaan. Harmiksesi sinun "tulkintastandardisi" eivät käy yksikn sen kanssa, mitä sinun utopiasi ulkopuolella oikeassa oikeusjärjestelmässä käytetään. Siksipä päädytkin naurunalaisensi kerta toisensa perään näissä keskusteluissa. Mutta viihdearvo jutuissasi onneksi on varsin tasalaatuista.

    HUUUUUUOOOOH. myös virheisiin.

    Menit sitten esittämään sen, kuinka et todellakaan ymmärrä mistään mitään.

    Äänestä

  • Aatteleppa.ite kirjoitti:

    Entä jos menet tekemään kelaan hakemuksen ja saat kielteisen päätöksen, joka perustuu lain sanamuotoon ja olisi olemassa oikeuslähde, jonka peruustella olisitkin saanut myönteisen päätöksen. Menetteleekö kela silloin oikein sinua kohtaan ja onko siinä kärkeä, jos voit hakea muutosta ja päätös tulisi kuitenkin muuttumaan? Hyväksyisitkö kelan päätöksen, koska olet oikeuslähdeopin vastustaja? Joustaisitko omalla kohdalla periaatteistasi?

    Uattele assioota.

    Esitä oikeuslähde, esitä lakihierarkia.

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Uattele assioota.

    Esitä oikeuslähde, esitä lakihierarkia.

    En osaa aatella kaipaan apuasi.

    No laki olisi tässä esimerkissä erityislaki ja oikeuslähteenä oikeuden päätös. Voisitko vastata?

    Etkö hyväksy myöskään ennakkopäätöksiä, koska se ei ole vahvasti velvoittava oikeuslähde? Mites jos eu:n lainsäädäntö on ristiriidassa kansallisen lain kanssa, niin kumpaa pitää noudattaa?

    Äänestä

Onko niin, että poliisimiehen on aina noudatettava esimiehensä käskyjä? Eikö poliisimies vastaa virkavastuulla omasta tekemisestä ja toiminpiteiden pitää perustua lakiin? Esimiesten käskyt on kyseenalaistettava, jos toteaa niiden olevan laittomia? Entä jos poliisimies kieltäytyy käskystä ja onkin väärässä? Mitä jos poliisimies toteuttaa laittoman käskyn, onko vastuussa esimies vai molemmat?

Äänestä
  • Hierarkisen ajattelutavan mukaan vastuussa pitäisi olla ylempi käskynantaja, muttei toimi suomessa, vaan vastuun aina kantaa toteuttajataho jolla ei ole järkeä, eli vastuu delegoidaan alemmalle taholle ja alemmat virkanilkit ei tajua tätä, että loppujen lopuksi he itse ovat kusessa

    Äänestä

  • Orderetlaw iskee asian ytimeen: lakiin, joka on jätetty täysin hallintolain ulkopuolelle (virkamiesvastuu mm.), sellainen on poliisin esitutkintalaki tällä hetkellä. Miksi siinä ei poliisilla ole mitään vastuuta - en ymmärrä. Vai olisiko niin, että poliisiin sovelletaan tänä päivänä tätä käskytyslakia? Mitä sanotte tästä - pitää totella, ei ole kirjallisesti, eikä voi kieltäytyä, eikä voi valittaa? Mihin tällaisella lailla tähdätään? Heikompaa hirvittää...

    "Hallinnon sisäiset virka- ja sotilaskäskyasiat on jätetty hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Hallinnon sisäisiä virkakäskyjä ovat ylemmän viranomaisen alemmalle viranomaiselle antamat käskyt esimerkiksi siitä, kuinka jonkin asian suhteen tulee toimia, miten alemman viranomaisen on meneteltävä asioita hoitaessaan ja alempaan viranomaiseen kohdistuvat kurinpidolliset toimet. Sotilaskäskyasioita ovat puolustusvoimissa esimiehen tai esimiesasemassa olevan käsittelemät asiat ja niissä tekemät ratkaisut, kuten järjestyksen ja kurin ylläpitäminen ja asevelvollisten kouluttamisesta vastaaminen. Hallinnon sisäiset virka- ja sotilaskäskyt annetaan joko kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Sekä hallinnon sisäiset virkakäskyt ja sotilaskäskyt ovat molemmat melko tulkinnanvaraisia käsitteitä. Näistä tehdyistä ratkaisuista ei voi pääsääntöisesti valittaa."

    https://www.minilex.fi/a/hallinnon-sisäiset-virka-ja-sotilaskäskyt

    Mistä tuo käskytysketju alkaa ja tulee?

    Äänestä

  • kummallisialakeja kirjoitti:

    Orderetlaw iskee asian ytimeen: lakiin, joka on jätetty täysin hallintolain ulkopuolelle (virkamiesvastuu mm.), sellainen on poliisin esitutkintalaki tällä hetkellä. Miksi siinä ei poliisilla ole mitään vastuuta - en ymmärrä. Vai olisiko niin, että poliisiin sovelletaan tänä päivänä tätä käskytyslakia? Mitä sanotte tästä - pitää totella, ei ole kirjallisesti, eikä voi kieltäytyä, eikä voi valittaa? Mihin tällaisella lailla tähdätään? Heikompaa hirvittää...

    "Hallinnon sisäiset virka- ja sotilaskäskyasiat on jätetty hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Hallinnon sisäisiä virkakäskyjä ovat ylemmän viranomaisen alemmalle viranomaiselle antamat käskyt esimerkiksi siitä, kuinka jonkin asian suhteen tulee toimia, miten alemman viranomaisen on meneteltävä asioita hoitaessaan ja alempaan viranomaiseen kohdistuvat kurinpidolliset toimet. Sotilaskäskyasioita ovat puolustusvoimissa esimiehen tai esimiesasemassa olevan käsittelemät asiat ja niissä tekemät ratkaisut, kuten järjestyksen ja kurin ylläpitäminen ja asevelvollisten kouluttamisesta vastaaminen. Hallinnon sisäiset virka- ja sotilaskäskyt annetaan joko kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Sekä hallinnon sisäiset virkakäskyt ja sotilaskäskyt ovat molemmat melko tulkinnanvaraisia käsitteitä. Näistä tehdyistä ratkaisuista ei voi pääsääntöisesti valittaa."

    https://www.minilex.fi/a/hallinnon-sisäiset-virka-ja-sotilaskäskyt

    Mistä tuo käskytysketju alkaa ja tulee?

    Siinäpä se onkin, kun tarpeeksi ylös kavutaan, se vastuu jakaantuu niin monelle ettei sitä vastuunkantajaa enään ole.

    Periaatteessa vastuunkantajan luulisi olevan ministeri, mutta niin se ei olekkaan, vaan ministeri vastuu päättyy eduskuntatalon portaille. (lue perustuslain 118§ ja lisäksi perustuslain 3 - 5lku)

    Äänestä

  • Tässä ei ole kyse vastuunkantajasta, vaan käskytyslaista - käskynantajasta. Kuka se on? Kuka käskyttää aina alempaa virkamiestä vaikka perusteettomilla, epäselvillä käskyillä, joita on toteltava, joita ei voi todistaa (eivät ole kirjallisia vaan suullisia) ja joista ei voi valittaa? Entä jos käskee tappamaan? Ymmärrätkö? Mihin tällainen käskytyslaki, jossa ei todellisuudessa ole kukaan edes vastuussa, ei ole virkamieslainsäädännön - siis hallintolain alainen edes. Tämä on täysin omituinen laki.

    Äänestä

  • Luitko sinä edes sitä lakia?!

    Äänestä

  • TÄMÄ EI LIITY MINISTEREIHIN, VAAN VIRKAMIEHIIN. Ainoa mikä minulle tulee tästä mieleen, niin vallankaappaus, jossa poliitikot ovat saaneet potkun persuuksiin ja virkamiehet ottavat jollakin pienellä ryhmällä vallan, ja hallinta pidetään hanskassa käskyttämällä tuossa tilanteessa.

    "Hallinnon sisäiset virka- ja sotilaskäskyasiat on jätetty hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Hallinnon sisäisiä virkakäskyjä ovat ylemmän viranomaisen alemmalle viranomaiselle antamat käskyt esimerkiksi siitä, kuinka jonkin asian suhteen tulee toimia, miten alemman viranomaisen on meneteltävä asioita hoitaessaan ja alempaan viranomaiseen kohdistuvat kurinpidolliset toimet."

    Äänestä

  • Ja tämä loppuosa:

    "Hallinnon sisäiset virka- ja sotilaskäskyt annetaan joko kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Sekä hallinnon sisäiset virkakäskyt ja sotilaskäskyt ovat molemmat melko tulkinnanvaraisia käsitteitä. Näistä tehdyistä ratkaisuista ei voi pääsääntöisesti valittaa."

    Käsketään niin ku melko tulkinnanvaraisesti: miten käsketään tulkinnanvaraisesti? Näinkö: "jos katsoisit, että se Arska kompastuisi huomenna vaikka siihen katukiveen, jooko". Ja siitä, että olet saanut tämän tulkinnanvaraisen Arskan kompastuttamiskäskyn, niin et voi valittaa, että joudut/jouduit sen tekemään, ja käsky on tullut suullisesti, eikä ole mitään todisteita.

    Mikä hiton laki tää on?? Ja mihin tarkoitukseen?

    Äänestä

  • Orderetlaw kirjoitti: "Esimiesten käskyt on kyseenalaistettava, jos toteaa niiden olevan laittomia?"

    Ja tuohon edelle laitoin sinulle sitten tuon käskytyslain ja pilkoin sen jatkossa vielä atomeiksi, mutta sinun aivosi jotenkin huuhtoi koko totuuden vessasta alas, ja ryhdyit puhumaan vastuunkantamisesta? Missä siinä on vastuunkantaja, missä siinä on kohta, jossa voidaan kyseenalaistaa, missä siinä on kohta, jonka mukaan todetaan, että mikä on laillista ja mikä on laitonta?

    Mua on alkanut tosissaan vituttaa naiivius, kun kuvitellaan jotakin olevan mitä ei ole, eikä pysähdytä ihmettelemään, edes että mitä tikun hallituksen pakkolakeja tulee tuutista solkenaan niin ettei virkamiehet enää tiedä, että mitä niiden pitäisi tehdä, mutta ne tekee kuitenkin.

    Missä demokratiassa on hallituksen pakkolait?!

    Äänestä

  • Missä demokratiassa on käskytyslaki, josta ei voi valittaa, jossa käskyt (ei määräykset) on suullisia, joka antaa ohjeet toimia jonkin asian suhteen (laki on tähän asti ollut se, joka on antanut tiedon, että miten jonkun asian suhteen toimitaan - siis on kuten toteat laittomuutta kyseenalaistettu lakiin perustumattomana) mutta joka (toiminta, käskyn toteutus) ei kuulu minkään lain (virkamiesten hallintolaki) alaisuuteen?!

    Äänestä

  • kysynvaan kirjoitti:

    Orderetlaw kirjoitti: "Esimiesten käskyt on kyseenalaistettava, jos toteaa niiden olevan laittomia?"

    Ja tuohon edelle laitoin sinulle sitten tuon käskytyslain ja pilkoin sen jatkossa vielä atomeiksi, mutta sinun aivosi jotenkin huuhtoi koko totuuden vessasta alas, ja ryhdyit puhumaan vastuunkantamisesta? Missä siinä on vastuunkantaja, missä siinä on kohta, jossa voidaan kyseenalaistaa, missä siinä on kohta, jonka mukaan todetaan, että mikä on laillista ja mikä on laitonta?

    Mua on alkanut tosissaan vituttaa naiivius, kun kuvitellaan jotakin olevan mitä ei ole, eikä pysähdytä ihmettelemään, edes että mitä tikun hallituksen pakkolakeja tulee tuutista solkenaan niin ettei virkamiehet enää tiedä, että mitä niiden pitäisi tehdä, mutta ne tekee kuitenkin.

    Missä demokratiassa on hallituksen pakkolait?!

    Demokratia uppoaa tänne, perustuslain 118 §. eli voit vetää oikeuteen virkavallan ylimmäisen edustajan, muttet sitä joka lain on säätänyt ja tämä on oikeusvaltion periaatteiden vastaista, koska myöskin pitäisi pystyä vetään lainsäätäjä vastuuseen virheellisestä laista (lue :italialainen korruptiosuoja).

    Äänestä

  • Ei voi olla oikeusvaltio jos voimassa on ollut syyllisyysolettama - aloitetaan jo siitä, ja toinen asia on se, että perustuslaki on voimassa miten on, jos maassa on poikkeustila. Uuden perustuslain mukaan, joka astui voimaan muistaaksen maaliskuun alusta vuonna 2013 on mahdollisuus myös rajoittaa perusoikeuksia, kuten oikeutta elämään, jos on poikkeustila. Ja nyt ei voi olla voimassa kuin poikkeustila, jos hallitus antaa lakeja asetuksina. Mitä on tutkinut, tuo poikkeustila on julisestettu voimaan flunssalla, kun todettiin että sikainfluenssa pandemia jäi pysyväksi. Joudut tämän mukaan tarkastelemaan myös perustuslakia uudesta näkövinkkelistä ja ottamaan huomioon poikkeustilasäädökset (liittyy eduskunnan äänestykseen, jonka löydät googlaamaalla: Eduskunta jätti lakiin Hitlerin mentävän porsaanreiän - oli vuonna 2011). Älä luule, äläkä kuvittele.

    Äänestä

  • En tarkoittanut tuota älä luule, älä kuvittele sinulle, vaan yleisesti lukijalle. Tuo perusoikeuksien rajoittaminenhan liittyy EU:n perustuslakiin, Lissabonin sopimukseen, jossa Irlanti vaati itselleen poikkeuksen tuohon suostuakseen ratifioimaan EU:n perustuslain, ja jotta ne astuu voimaan, tarvitaan poikkeustilalaki (entinen valmiuslaki). Myös Sauli Niinistö on hyväksynyt ko. lain irlantilaisille ja se on vahvistettu presidentin esittelyssä.

    Valtioneuvoston sivuilta:

    "Tasavallan presidentti ratifioi Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 21/2013 vp). Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista tehtiin Brysselissä 16.5.2012. Sen tarkoituksena on muuttaa Euroopan unionin perussopimuksia siten, että niihin liitetään tämä pöytäkirja, jossa Irlannille annetaan oikeudelliset takeet siitä, ettei Lissabonin sopimus vaikuta eräisiin Irlannin perustuslain määräyksiin, jotka koskevat oikeutta elämään,"

    Minä en tiedä, että tällaista poikkeuslakia Lissabonin sopimukseen olisi muilla kuin irlantilaisilla, joten suomalaisillakaan ei ilmeisesti ollut mitään huolenaiheita tuon lain suhteen.

    Valmiuslaki (SDK 1552/2011[1], ruots. beredskapslag[2]) on Suomen lainsäädäntöön kuuluva laki, joka on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lain tarkoituksena on antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet sota-aikana ja sotaa alemmissa poikkeusoloissa. Puolustustilan (sodan) aikana voimassa on lisäksi puolustustilalaki, jonka määräykset ohittavat valmiuslain. Molemmat lait yhdessä muodostavat valmiuslainsäädännön.[3]

    Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:

    "Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila; Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista; väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat; erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti."

    Ja tuon viimeisen olen nähnyt valtioneuvoston sivuilla julistetun pysyväksi tilaksi. Maanpetosta ei lain mukaan voida Suomessa tutkia kuin silloin, jos voimassa on poikkeustila. Ensimmäisen kerran uutisoitiin maanpetosrikostutkinnasta jo syyskuussa 2010, ja viimeksi Tikkakosken joidenkin sotilastiedustelutietojen vuotamisen yhteydessä puolustusvaliokunnan pj Kanerva arvioi, että tilannetta on tutkittava maanpetoksena, ja jälleen tämä viittasi siihen, että Suomessa on voimassa poikkeustila. Olisi ollut kansalaisten tietämättä jo kahdeksan vuotta, mutta selvimmin tähän viittaavat tämän hetken hallituksen toimet lakien antamisena asetuksina.

    Äänestä

Aloitus on täysin väärin . Sillä kuka jakaa lakia "tuomari " on luetun ymmärtäminen lain tarkoittamalla tavalla . Kun tavis lukee ja on poliittisesti värittynyt mielikuvitus tulee Toukon tasoiset päätelmät . Nehän ovat nykytietämykseen perustue "perseestä"

Äänestä

Lawetorder olen pettynyt kun et vastannut kela kysymykseeni :(

Äänestä
  • Vastasinhan jo, vastaus on tuolla ylempänä.

    Tarpeellisen suuruisena tarkoittaa juurikin sitä mitä se on, eli se summa mikä menee johonkin asiaan, esim. kotivakuutus ja mikä on sen maksun summam vyokra juurikin se mikä on olemassa oleva vuokra, laissa toimeentulotuesta ei ole mitään sanaa kohtuullinen.

    7 b § (26.6.2015/815)
    Muut perusmenot

    Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:

    1) yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 9 §:ssä tarkoitetut asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot;

    2) taloussähköstä aiheutuvat menot;

    3) kotivakuutusmaksu;

    4) muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot;

    5) lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot;

    6) lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan toimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen;

    7) välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

    Ja tässä on tuo maaginen 9§ johon 1 kohdassa viitataan: 9 § (29.12.2016/1533)
    Hyväksyttävät asumismenot


    Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset.



    Erikseen maksettavina vesimaksuina otetaan huomioon 17 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja lämmityskustannuksina 38 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä henkilöltä ja sen jälkeen 13 euroa jokaista lisähenkilöä kohden.

    Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään asunnon hoito- ja rahoitusmenot. Osakeasunnon hoitomenoiksi hyväksytään vastike sekä erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vesimaksut ja lämmityskustannukset otetaan huomioon 1 momentin mukaisina.

    Muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoiksi hyväksytään:
    Ruokakunnan koko henkeä Huomioon otettava hoitomeno euroa/kk
    1 89
    2 107
    3 135
    4 159

    Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoja korotetaan 49 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.

    Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuja lämmityskustannuksia sekä 3 ja 4 momentissa mainittuja hoitomenoja korotetaan 4 prosenttia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa ja 8 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

    Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan rahoitusmenoiksi hyväksytään asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista 73 prosenttia. Asumisoikeusasunnon menoiksi hyväksytään 73 prosenttia asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista. Edellä mainittujen lainojen on oltava valtion, kunnan, seurakunnan tai julkisen valvonnan alaisen luottotoimintaa harjoittavan laitoksen myöntämiä.

    Osakeasunnossa asuvan ruokakunnan 2 momentissa tarkoitetuista asunnon hoitomenoista otetaan huomioon enimmäishoitomenoina enintään määrä, joka on 30 prosenttia 10 §:ssä tarkoitetuista ruokakunnan enimmäisasumismenoista ja enimmäisrahoitusmenoina enintään määrä, joka on 70 prosenttia ruokakunnan enimmäisasumismenoista. Jos hoitomenot ylittävät enimmäishoitomenot, ylimenevästä osasta otetaan huomioon 73 prosenttia asunnon hyväksyttävinä rahoitusmenoina.

    Jos vuokralla asuvalla ruokakunnalla on alivuokralainen, ruokakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista asumismenoista vähennetään alivuokralaisen maksaman vuokran määrä. Omistusasunnossa asuvalla ruokakunnalla vähennetään alivuokralaisen maksama vuokra hoitomenoista ja mahdollinen jäljelle jäävä määrä rahoitusmenoista.

    Mitään vuokranmäärää ei ole määritelty 9§ kuin lakoonisesti VUOKRA ja erikseen maksettavat vesimaksut.

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Vastasinhan jo, vastaus on tuolla ylempänä.

    Tarpeellisen suuruisena tarkoittaa juurikin sitä mitä se on, eli se summa mikä menee johonkin asiaan, esim. kotivakuutus ja mikä on sen maksun summam vyokra juurikin se mikä on olemassa oleva vuokra, laissa toimeentulotuesta ei ole mitään sanaa kohtuullinen.

    7 b § (26.6.2015/815)
    Muut perusmenot

    Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:

    1) yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 9 §:ssä tarkoitetut asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot;

    2) taloussähköstä aiheutuvat menot;

    3) kotivakuutusmaksu;

    4) muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot;

    5) lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot;

    6) lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan toimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen;

    7) välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

    Ja tässä on tuo maaginen 9§ johon 1 kohdassa viitataan: 9 § (29.12.2016/1533)
    Hyväksyttävät asumismenot


    Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset.



    Erikseen maksettavina vesimaksuina otetaan huomioon 17 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja lämmityskustannuksina 38 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä henkilöltä ja sen jälkeen 13 euroa jokaista lisähenkilöä kohden.

    Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään asunnon hoito- ja rahoitusmenot. Osakeasunnon hoitomenoiksi hyväksytään vastike sekä erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vesimaksut ja lämmityskustannukset otetaan huomioon 1 momentin mukaisina.

    Muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoiksi hyväksytään:
    Ruokakunnan koko henkeä Huomioon otettava hoitomeno euroa/kk
    1 89
    2 107
    3 135
    4 159

    Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoja korotetaan 49 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.

    Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuja lämmityskustannuksia sekä 3 ja 4 momentissa mainittuja hoitomenoja korotetaan 4 prosenttia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa ja 8 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

    Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan rahoitusmenoiksi hyväksytään asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista 73 prosenttia. Asumisoikeusasunnon menoiksi hyväksytään 73 prosenttia asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista. Edellä mainittujen lainojen on oltava valtion, kunnan, seurakunnan tai julkisen valvonnan alaisen luottotoimintaa harjoittavan laitoksen myöntämiä.

    Osakeasunnossa asuvan ruokakunnan 2 momentissa tarkoitetuista asunnon hoitomenoista otetaan huomioon enimmäishoitomenoina enintään määrä, joka on 30 prosenttia 10 §:ssä tarkoitetuista ruokakunnan enimmäisasumismenoista ja enimmäisrahoitusmenoina enintään määrä, joka on 70 prosenttia ruokakunnan enimmäisasumismenoista. Jos hoitomenot ylittävät enimmäishoitomenot, ylimenevästä osasta otetaan huomioon 73 prosenttia asunnon hyväksyttävinä rahoitusmenoina.

    Jos vuokralla asuvalla ruokakunnalla on alivuokralainen, ruokakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista asumismenoista vähennetään alivuokralaisen maksaman vuokran määrä. Omistusasunnossa asuvalla ruokakunnalla vähennetään alivuokralaisen maksama vuokra hoitomenoista ja mahdollinen jäljelle jäävä määrä rahoitusmenoista.

    Mitään vuokranmäärää ei ole määritelty 9§ kuin lakoonisesti VUOKRA ja erikseen maksettavat vesimaksut.

    Tarkentaen kysymys oli: Jos viranomainen tekee päätöksen, joka on sinun kannalta kielteinen ja se perustuu lain sanatarkkaan tulkintaan, niin hyväksytkö sen, jos viranomainen olisi voinut ottaa huomioon heikosti velvoittavan tai sallitun oikeuslähteen, jota soveltamalla asiassa olisikin päätös ollut sinun kannalta myönteinen?

    Hyväksytkö siis yleisesti, että viranomainen käyttää muitakin oikeuslähteitä, kuin laki? Jos et niin miksi viranomainen ei saisi käyttää, jos asianomainen saisi muutosta hakemalla päätöksen muuttumaan toisen viranomaisen avulla, joka käyttäisi asian käsittelyssä muutakin tulkintatapaa, kuin lain sanatarkan muodon soveltamista?

    Hyväksytkö myös ennakkopäätökset oikeuslähteenä vaikka lain sanamuotoon perustuva lain soveltaminen johtaisi eri lopputulokseen?

    Minusta nyt kierrät asiaa, etkä vastaa kysymykseen:/

    Äänestä

  • et.kai.välttele kirjoitti:

    Tarkentaen kysymys oli: Jos viranomainen tekee päätöksen, joka on sinun kannalta kielteinen ja se perustuu lain sanatarkkaan tulkintaan, niin hyväksytkö sen, jos viranomainen olisi voinut ottaa huomioon heikosti velvoittavan tai sallitun oikeuslähteen, jota soveltamalla asiassa olisikin päätös ollut sinun kannalta myönteinen?

    Hyväksytkö siis yleisesti, että viranomainen käyttää muitakin oikeuslähteitä, kuin laki? Jos et niin miksi viranomainen ei saisi käyttää, jos asianomainen saisi muutosta hakemalla päätöksen muuttumaan toisen viranomaisen avulla, joka käyttäisi asian käsittelyssä muutakin tulkintatapaa, kuin lain sanatarkan muodon soveltamista?

    Hyväksytkö myös ennakkopäätökset oikeuslähteenä vaikka lain sanamuotoon perustuva lain soveltaminen johtaisi eri lopputulokseen?

    Minusta nyt kierrät asiaa, etkä vastaa kysymykseen:/

    Kerro esimerkkejä JOISSA NOIN ON KÄYNYT.

    Esimerkkinä voin sanoa , että lain mukaan on vuokra hyväksyttävä sellaisena kuin se onkin, eikä nyt niin kuin on käytäntö ja sekoitetaan sana kohtuullinen tuleen muka laista, myöskin OIKEUSASIMIES ON OTTANUT KÄYTTÖÖN SANAN kohtuullinen VAIKKEI LAISSA EDES OLE SELLAISTA, esin juurikin sähkölasku.

    Äänestä

  • et.kai.välttele kirjoitti:

    Tarkentaen kysymys oli: Jos viranomainen tekee päätöksen, joka on sinun kannalta kielteinen ja se perustuu lain sanatarkkaan tulkintaan, niin hyväksytkö sen, jos viranomainen olisi voinut ottaa huomioon heikosti velvoittavan tai sallitun oikeuslähteen, jota soveltamalla asiassa olisikin päätös ollut sinun kannalta myönteinen?

    Hyväksytkö siis yleisesti, että viranomainen käyttää muitakin oikeuslähteitä, kuin laki? Jos et niin miksi viranomainen ei saisi käyttää, jos asianomainen saisi muutosta hakemalla päätöksen muuttumaan toisen viranomaisen avulla, joka käyttäisi asian käsittelyssä muutakin tulkintatapaa, kuin lain sanatarkan muodon soveltamista?

    Hyväksytkö myös ennakkopäätökset oikeuslähteenä vaikka lain sanamuotoon perustuva lain soveltaminen johtaisi eri lopputulokseen?

    Minusta nyt kierrät asiaa, etkä vastaa kysymykseen:/

    Hyväksytkö sinä sellaisen käytännön, jossa julkinen valta tulkitsee lakia ja myönteinen päätös evää sinulta sitä mihin sinulla olisi oikeus, jos olisi päätös tehty niin kuin laissa onkin ja sinun oikeutesi olisi tällöin toteutunut?

    Äänestä

  • Lawetorder tapansa mukaan väistelee kysymyksiä kysymyksillä tai siirtymällä sepustamaan jotain ihan ohi kysymyksen.

    Tiedä sitten kummasta on kyse, siitä, että hän ei osaa vastata, vai siitä, että hän tajuaa joutuvansa kirjoittamaan itseään pussiin jos vastaa.

    Naurettavaa se joka tapauksessa on. Viihdearvo on aina taattu, kun huomaa l&o:n osallistuvan keskusteluun.

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Hyväksytkö sinä sellaisen käytännön, jossa julkinen valta tulkitsee lakia ja myönteinen päätös evää sinulta sitä mihin sinulla olisi oikeus, jos olisi päätös tehty niin kuin laissa onkin ja sinun oikeutesi olisi tällöin toteutunut?

    Älä sitten vastaa kysymyksiin. Sinun mielipiteilläsi ei kuitenkaan olekkaan väliä, koska et ole (onneksi) viranomainen ja et tee päätöksiä.

    Lain sanamuoto on kyllä lähtökohta lain soveltamisessa, mutta aina se ei sovellu suoraan joka tilanteeseen, vaan on käytettävänä apuna muitakin oikeuslähteitä.

    Politiikko sinusta voisi kyllä tulla, kun oot hyvä väistelemään kysymyksiä ja puhumaan ohi aiheesta.

    Äänestä

  • LetO_tuleva_politiikko kirjoitti:

    Älä sitten vastaa kysymyksiin. Sinun mielipiteilläsi ei kuitenkaan olekkaan väliä, koska et ole (onneksi) viranomainen ja et tee päätöksiä.

    Lain sanamuoto on kyllä lähtökohta lain soveltamisessa, mutta aina se ei sovellu suoraan joka tilanteeseen, vaan on käytettävänä apuna muitakin oikeuslähteitä.

    Politiikko sinusta voisi kyllä tulla, kun oot hyvä väistelemään kysymyksiä ja puhumaan ohi aiheesta.

    Niinkö? minusta vaikuttaa siltä, että siitä joka soveltaa lakia omien tarkoitusperien mukaan, tuleekin ja on se parhainta poliitikkoainesta.

    Miksi edes vastaisin kysymykseen johon voi vastata vain haluamallasi tavalla, eli et jätä sijaa eriävälle mielipiteelle, vaan junnaat pakolla vastattavaksi sen mukaan, kuin lakia voitaisiin tulkita perustuslain 2§ 3mom vastaisesti ja tällöin ei edes tarvitse piitata saman lain 22§.

    Mutta kerro sinä kuinka tulkitaan illatiivimukaisesti perustuslain 73 pykälää???

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Niinkö? minusta vaikuttaa siltä, että siitä joka soveltaa lakia omien tarkoitusperien mukaan, tuleekin ja on se parhainta poliitikkoainesta.

    Miksi edes vastaisin kysymykseen johon voi vastata vain haluamallasi tavalla, eli et jätä sijaa eriävälle mielipiteelle, vaan junnaat pakolla vastattavaksi sen mukaan, kuin lakia voitaisiin tulkita perustuslain 2§ 3mom vastaisesti ja tällöin ei edes tarvitse piitata saman lain 22§.

    Mutta kerro sinä kuinka tulkitaan illatiivimukaisesti perustuslain 73 pykälää???

    Vastaan kysymykseesi, kun olet ensin vastannut sinulle esitettyihin kysymyksiin.

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Niinkö? minusta vaikuttaa siltä, että siitä joka soveltaa lakia omien tarkoitusperien mukaan, tuleekin ja on se parhainta poliitikkoainesta.

    Miksi edes vastaisin kysymykseen johon voi vastata vain haluamallasi tavalla, eli et jätä sijaa eriävälle mielipiteelle, vaan junnaat pakolla vastattavaksi sen mukaan, kuin lakia voitaisiin tulkita perustuslain 2§ 3mom vastaisesti ja tällöin ei edes tarvitse piitata saman lain 22§.

    Mutta kerro sinä kuinka tulkitaan illatiivimukaisesti perustuslain 73 pykälää???

    "Mutta kerro sinä kuinka tulkitaan illatiivimukaisesti perustuslain 73 pykälää??? "

    Illatiivimukainen tulkinta pykälästä, joka koskee perustuslain mukaista säätämisjärjestystä?

    Tässä (tuon kommentin muun tekstin ohella) juuri mallikelpoinen esimerkki siitä, että joutuessaan liian vaikeaan paikkaan lawetorder yrittää päästä pälkähästä kirjoittamalla täydellistä puutaheinää.

    Äänestä

  • Jfjejf kirjoitti:

    "Mutta kerro sinä kuinka tulkitaan illatiivimukaisesti perustuslain 73 pykälää??? "

    Illatiivimukainen tulkinta pykälästä, joka koskee perustuslain mukaista säätämisjärjestystä?

    Tässä (tuon kommentin muun tekstin ohella) juuri mallikelpoinen esimerkki siitä, että joutuessaan liian vaikeaan paikkaan lawetorder yrittää päästä pälkähästä kirjoittamalla täydellistä puutaheinää.

    Et siis halunnut minulle lukutaidottomalle ja idioottimaiselle vänkääjälle kertoa mitä se illatiivi siellä luurailee taikka minkä merkityksen se luo tuohon pykälään??

    Äänestä

  • Jfjejf kirjoitti:

    "Mutta kerro sinä kuinka tulkitaan illatiivimukaisesti perustuslain 73 pykälää??? "

    Illatiivimukainen tulkinta pykälästä, joka koskee perustuslain mukaista säätämisjärjestystä?

    Tässä (tuon kommentin muun tekstin ohella) juuri mallikelpoinen esimerkki siitä, että joutuessaan liian vaikeaan paikkaan lawetorder yrittää päästä pälkähästä kirjoittamalla täydellistä puutaheinää.

    Ps. en ole joutunut yhtään vaikeaan paikkaan, vai joko sinä olet lakannut hakkaamasta naiskaveriasi?

    Äänestä

  • Lawetorder kirjoitti:

    Et siis halunnut minulle lukutaidottomalle ja idioottimaiselle vänkääjälle kertoa mitä se illatiivi siellä luurailee taikka minkä merkityksen se luo tuohon pykälään??

    En tietenkään halunnut. Ei siansaksaan kannata siansaksalla vastata.
    Sinulle sen sijaan tämä ketju oli selvästi liian vaikea paikka. Alapuolellakaan et vastaa LakiJAjärjestyksen kysymykseen, koska joutuisit itsesi kanssa kirjoittamaan ristiin, vaan rupeat sössöttämään BKT:n kehityksestä ja väestön lisääntymisestä, ja keksit omia lakilyhenteitäsi.

    Ei sellaisiin kovin järkeviä vastauksia voi kirjoittaa.

    Äänestä

Poliisi ei edusta oikeutta eikä totuutta vaan omaa pientä sukuelintään ja surkeaa itsetuntoaan. Ovat yleensä olleet hiekkalaatikkoiässä niitä jotka sai nenilleen. Nyt kostavat kaikille. Poliisit ovat idiootteja ÄO on kengännumero ja sekin mikä niillä pelleillä oleí kymmenvuotiaina.

Äänestä

Lawetorder sun mielestä kelan pitää siis maksaa vuokra kokonaisuudessaan? Entä jos niin toimittaisiin ja kaikki muuttaisivat mahdollisimman kalliisiin asuntoihin? Kestäiskö valtionkassa ja nousisiko esim verot vai mistä ne rahat vuokrienmaksuihin saataisiin?

Äänestä
  • En+ole+säätänyt+lakeja,+en+ole+halunnut+olla+liian+humanitäärinen,+en+ole+ulkoistanut+tai+myynyt+kansalaisten+omaisuutta,+en+ole+yksityistänyt,+en+ole+liittynyt+eu:n,+en+ole+lähtenyt+markkinavetoiseen+kuumaanhuumaan+mukaan+ajattelematta+ensin+kansan+parasta,+en+ole+pelannut+väärää+politiikkaa+vahvana+markkana,+en+ole+muuttanut+suomen+rahayksikköä,+en+ole+antanut+väärää+tietoa+eu:n+tulevaisuus+näkökohdista,+ynm+ynm+ynm.Ai+niin,+valtion+kassaa+hoidetaan,+niin,+että+asiat+sujuvat.Tiesithän,+että+suomen+valtion+velka+oli+1984+n.10%+BKT+kun+taas+1995+se+olikin+jo+61%+BKT,+nousuun+vaikutti+suomen+vahvanmarkanpoliitikka,+että+myös+euron+käyttöönotto+eli+suomen+haluttiinkin+velkaantuvan+melkein+sietämättömän+paljon.Tässä+kohdassa+kannattaa+myös+huomioida+väestön+lisääntyminen,+syntyvyys+suomessa+tuolloin+ei+ollu+kummoista,+joten+ei+selitä+velanottoaPs,+ei+ole+minun+mielipiteeni,+jollei+julkinen+valta+noudata+lakeja,+ei+niitä+silloin+tarvitse+kenekään+muunkaan+noudattaa,+en+voi+sille+mitään,+kuinka+laissa+on,+laissa+ttt+on+viite+yl.at+lakiin+ja+sen+9§+ja++jossa+ei+ole+kuin+lakonisesti+vuokra+ja+mahdolliset+vesimaksut

    Äänestä

  • On sulla kyllä mielenkiintoisia juttuja. Vielä kun oppisit vastaamaan suoraan kysymyksiin.

    Miten muuttaisit yhteiskuntaa? Mikä Suomessa on vialla?

    Äänestä

on yhtä arvoituksellista tekstiä kuin uskonnonkirjoissa. Päätökset on sitten sen mukaisia. Arvoituksellisia.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


kysymystäkin kirjoitti:

Laki on niin kuin se luetaan lakikirjassa. Ei niin kuin poliisi sanoo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu