ihastuneet kertokaa miten etenee

Ite en ole koskaan ihastunut ihmisen ulkonäköön eli komeus ei ratkaise, toisaalta täytyyhän ihmisen jollakin tavalla itseä viehättää. Näiden luulojen kanssa olen vähän hakoteilläkin, sillä ilmeisesti monet sitten ihastuu vaan ulkonäköön. Ite en ole mitenkään erityisen näköinen ja ikääkin jo on eli en mä missään ulkonäkömarkkinoilla pärjäiskään, toisaalta en haluiskaan sellaisilla olla. Mut ilmeisesti ite funtsin sit väärin, kun aattelen että ei-teineillä muutkin asiat kuin ulkonäkö painaa näissä asioissa. Sinänsä muuten sanoisin, että en mä koskaan huonompaa kumppania ottais, mitä järkee siinä olis. Tää meinas vaan sitä, että suhteessa jotkut oleelliset asiat, ainakin omalta kannalta silloin huonosti, jopa todella huonosti. Ja ei, ihastuminen varattuna ei varsinaisesti ole vain kivaa, tottakai se aiheuttaa monenmoisia tuntemuksia. Mutta sanoohan jptkut, että joskus jopa elämän rakkautensa voi löytää varattuna ollessaan. Enpä tiiä, itelle on tullut ajatus ettei maailma yhtä ihmistä niin tartte. Kukaan ei ole korvaamaton tai ainutlaatuinen, toisen voi korvata hyvinkin helposti. Aina tulee uusia ja parempia on sitten suhteessa tai ei.

Rakkaus on ihan helppoa, on vain pari sääntöä: Suomessa rakastuminen on aina on/off. Välimalleja ei ole, tai jos on, se on väärää rakkautta ja valheellinen suhde on lopetettava. Se on aina romanttista rakkautta ja siksi johtaa aina sänkypuuhiin. Ei-romanttinen rakkaus on vain haihattelua, mielikuvien maalailua, turhaa lupailua tai petosta. Ketään muuta ei saa rakastaa, kuin omaa puolisoa, jos sellainen on. Parisuhteessa ei saa rakastaa muita, varsinkaan ei jotain toista vastakkaista sukupuoltaolevaa, mutta jos samaa sukupuoltaolevaa rakastaa, se saattaakin yllättäen selittää jotain mystistä, mutta yhtälailla johtaa parisuhteen loppumiseen ja tulevaisuuden tuhoutumiseen. Jos ei ole puolisoa, vain yhtä ihmistä saa rakastaa kerrallaan ja silloinkin mielellään vain vastakkaista sukupuolta olevaa. Kavereita tai ystäviä ei saa rakastaa. Työpaikoilla rakkaus on aivan ehdottoman kiellettyä. Ja muutenkin julkisesti esiintuotuna rakkaus on paheksuttavaa eikä sovi
ainakaa lasten silmille, eikä mielellään muidenkaan. Jokainen saa yrittää rakastamista yhden kerran, mielellään nuorena, mutta ei liian nuorena, ja jos epäonnistuu on auttamatta onneton hylkiö tai säälittävä tapaus eikä ikinä saa toista mahdollisuutta, eikä varsinkaan jos on ollut ensimmäisen yrityksen kanssa hieman varttuneempi, kuin nuori. Kaverin eksään ei voi rakastua ikinä. Eikä oman suvun puolelta kehenkään, vaikka olisi vain jonkun parisuhteen kautta sukulaiseksi päätynyt, esim. sisaruksen puoliso tai serkun. Rakkaus sisarukseen tai serkkuun, sesevieläpuuttuisi, se on niin väärin kuin voi olla. Vääränikäiseen ei kannata rakastua myöskään, ei liian nuoreen ainakaan, se on lain mukaan rangaistavaa, mikä on ihan oikeinkin tulla pedofiliasta tuomituksi, ja liian vanhaan rakastuminen ei voi olla oikeata rakkautta ollenkaan, se on ihan jotain muuta esim. perikunnan ryöstämiseen liittyvää laskelmoitua ja halveksittavaa toimintaa. Jos kuitenkin yrittää uudelleen tai rakastuu vääränokäiseen, ei kuitenkaan rangaistavalla tavalla, tai on muuten aktiivinen uuden parisuhteen muodostamisessa, on mahdollista tulla leimatuksi tyrkyksi, epätoivoiseksi, helpoksi, puumaksi yms.

Koska aito rakkaus alkaa aina salamaniskusta päähän. Jos ei salamanlyönnistä ala, se ei ole oikeaa.

Ukkosta odotellessa.

Meillä kerroin vaimolle suoraan asiasta. Olen moraalisilta arvoiltani sen verran ankara itselleni että en ala valehtelemaan asioista ja pystyn puhumaan myös niistä vaikeista asioista. Meillä on pitkä liitto takana joka on rakoillut pahasti jo monta vuotta. Välillä meillä menee monta viikkoa että emme edes koske toisiamme ja riitelemme todella pahasti.Eli kaikki on aikalailla romantiikan osalta kuollutta. Silti roikumme tässä ehkä lasten takia. Ei siinä ihastumisessa ole mitään väärää. Sitä sattuu myös onnellisissa liitoissa. Ihminen ei tunteille en voi mitään mutta teoilleen voi. Itselläni oli sen verran onni matkassa että ihastukseni on yksipuolista. Myös ihastukseni kohde on aika moraalinen ja hyvä ihminen joten en usko että mitään välillämme tapahtuisi vaikka en pystyisi pitämään näppejäni kurissa. Asiasta puhuimme ja päätimme että on parempi ottaa vähän etäisyyttä ettei vaan pahenneta tätä liiton tilaa.

Meillä ainakin on ilmaantunut riitelyä. Puolisolla jotain pientä viatonta kaverinsa kanssa meneillään. Lähinnä kai vasta ihastus eikä pysty sitä myöntämään kai vielä itselleenkään. On levoton ja yltyy välillä suhteessamme ylihuomaavaiseksi, kai niinä hetkinä kun säikähtää omia tunteitaan, kai syyllisyyttään myös. Yrittää hallita tilannetta mutta näenhän että jotain vialla. Mulla välillä pinna palaa, kun viestittelee tai soittelee tämän kaverin kanssa. Ehdin jo ajatella kun noita korostuneita huomionosoituksia tuli minun suuntaan, että olen tulkinnut väärin mutta tänään kuulin kun puhu "kaverinsa" kanssa puhelimessa ja äänensävy kyllä paljasti kaiken.

Mulle ihastuminen on vaan ihastumista. Eli kun olen parisuhteessa ja jos ihastun johonkuhun , se tarkoittaa mun kohdalla vain sitä että olen ihastunut. Se ei tarkoita sitä että haluan jättää kumppanini ja alkaa haaveilla tai tavoitella tuota ihastuksen kohdetta. Olen siis pitkässä parisuhteessa ja ihastun todella harvoin, ja ne menee pian ohi.
Luulin että kun puoliso saa tietää yhdestä ihastumisestani, niin se olis hyvä juttu. Ei ollut. Hirveät mustasukkaisuudet päälle, vihat, välinpitämättömyys, mustamaalaaminen, aivan hengästyttävä hiillostus ja painostus minua kohtaan, enkä ollut tehnyt mitään. Tuttavat ihmettelee, että miten me palattiin yhteen sen jälkeen, kun olen puolisoani pettänyt - siis me ei edes erottu, enkä kyllä ollut pettänytkään.
Eli jos tulee mieleen kertoa kumppanille ihastumisestaan johonkin toiseen, niin kannattaa ensin varmistaa se, että millainen toinen on näissä asioissa, että kokeeko esimerkiksi ihastumisen maailman luokan pettämisenä ja rikkeenä parisuhdetta kohtaan. Mun mielestä ihastumisesta kertominen on aikuisen ihmisen fiksua toimintaa - ihastuminen on vain asia muiden joukossa. Kertomatta jättämisellä vaan pahentaa asiaa omassa päässä kun alkaa elätellä kaikenlaista.
Mutta joo oma parisuhteeni ei tällaisesta ihastumisen tietoon tulosta ainakaan parantunut.