Sanotko itsestäsi niin?
En ole helppo tapaus
Vaikea-nakki-kuulee
25453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
En tod. ja miksi pitäisi olla?
Minä olen. Useammassakin suhteessa.
Suhteen muodostamisessa olen erittäin vaikea tapaus,
johtuu minun omasta persoonasta, tietämättömyydestä
kuinka toinen osapuolis suhtautuu minuun, en uskalla lähsetyä oikeestaan ketään,
olen epävarma omasta persoonastani,
se tekee minusta hankalan,
muuten todellisuudessa ole hurmaava, kiltti, rehellinen, läheisrakas, lämmin,
läheisyyden kaipuu on suuri, symppis, empaattinen persoona, oma rakas ihminen on maailman tärkein ihminen , menee aina edelle muitten, seison tukena kuin muuri,
oijoi, kun vielä löytäisin ihmisen ja hän sattuis tykkäämään myös minusta,
loppuelämä olisi kuin setsemännessä taivaassa konsanaan,
puolisoni kutsuttiin taivaan iloihin, jäin tänne ikävään,
En ole ollut, ole tai tule olemaan helppo n a k k i.
Minusta jokainen osaa muuttua hankalaksikin, mikä on jotain torjuntaa.
Sitten, minut voi saada vaikka pyrstö edellä puuhun, jos on taitoa käsitellä.
Lujatahtoisuutta on tullut vuosien myötä ja ne lienevät seepran raitoja.
Mutta toisaalta jossain määrin osaan kuunnellakin.
Huumorintajuinen pärjää mun kanssa, mutta pitää osata valjastaa rypyt otsalle, kun on pohdittavaa.
En ole valmispaketti. Toinenhan toistaan tuunaa.
Silttis omamäärittelyt nyt ovat, mitä ovat, vaikka muka tuntee itsensä,
toisen mielestä jotain ihan muuta ja isomman otannan kautta taas ihan muuta.
Riippuu näöstä ja laseista: kirkkaat, sumeat, vai vaaleanpunaiset niin ja hionnasta, et jos asioita tarkkailee killiin, tahallaankin, siis joku muu.
Kannattaa käyttää itseusarvomerkkejä; poistaa plussat ja miinukset.
Se, mikä on - ei se, mikä haluaisi tai pitäisi olla.
"lienevät seepran raitoja."
Yleensä elämän maalaamia seepran raitoja.
Lähtevät pesussa, tai liottamalla tarpeeksi.
Tämän sortin aiheet tökkii jo sen verran, että rajansa kaikella.
Joku sanoi että kanssani menee tosi hyvin jos on kanssani samaa mieltä.
Olen eri mieltä, hän oli hankala minun mielestäni.
Ollaan vieläkin kavereita kun pidämme yhteyttä harvakseltaan.
Ei aina pidä joustaa, sitähän alkaisi kynnysmatoksi.
En kuitenkaan ala riidellä turhasta enkä mielelläni, vain jos asia on minulle tärkeä.
Millainen on helppo tapaus?
En ymmärrä kysymystä. Millainen ihminen on helppo tapaus?
Kuinka hän toimii itsekseen ja kuinka toimii ryhmässä?
Millaisia valintoja tekee?
Helppo on sellainen joka unohtaa itsensä suhteessa toiseen ja toisiin. Unohtaa omat tarpeensa ja minänsä.
Tuskin minä ainakaan vaikeimmasta päästä olen.
Tuli aamulla ulkomaaneläjä (fiksun-ja muutenkin rehellisen näköinen), oli lomareissulla perheensä kanssa.Rengas oli mennyt tyhjäksi, eikä vararengasta. Ei käynyt minun vararengas. En ehtinyt silloin käyttämään rengasliikkeessä.
Piirsin kartan, soitin rengasliikkeeseen ja sanoin, aja tuolla minun autolla korjauttamaan rengas, matkaa rengasliikkeeseen 25 km/sivu. Sillä levähti silmät niin suuriksi kun teevatit, mutta lähti kuitenkin.
Äsken toi takaisin auton, oli saanut renkaan korjattua, kiittteli vuolaasti. Antoi polttoainerahat ja maansa leipää.
Siitä minä en niin välittänyt, kun näillä ulkomaaneläjillä on vissiin tapoina halata kaikki. Kyllä minä sen emännän halauksen olisin just ymmärtänyt, mutta kun se mieskin vielä tuli halaamaan.
Kyllä niitä vaikeita tilanteita väliin kohdalle sattuu.
"k-kotton"
Olitpas ystävällinen ulkomaaneläjälle. Ei ollut hätää kärsimässä, kun sinä eteen pläiskähdit ja apusi soit.
Ai niin joo joo, nyhämmää tajusin:)
Sillä oli sen verran fiini ja pareet auto, että uskalsit antaa sun rotiskos sille lainaksi. Et pelännyt, että vievät auton sen veeken. Sulle olisi jäänyt parempi tilalle:)
Jos kiusaten saan sanoskella:)
Muistan, että olet maininnut noista haalaajatyypeistä. Et hirveesti piittaa jos joku liian liki litistyy.
Muistan sen takia, kun ittekin oon semmonen, joka ei joka ihmistä ala halaamaan, saati tykkää jos joku muu änkee halaamaan. Reilut kättä-päivää-puristukset on parempia juttuja.
Totta puhut, jos on hyvän joukon yli seittemänsataa tuhatta ajettu Mersu, niin sen raskii antaa.
En minä tuota ravattiautoa olis antanut.
Ulkomaaneläjän silmien suurentumisesta päätellen, ei ole ehkä tapoina hänen maassaan.
Kun ihmisellä on tietty reviiri, niin en tiedä, mistä televisiosarjasta suomalaiset on saaneet päähänsä, että halaaminen on jotenkin muodikasta. Minä en ainakaan siitä mitään saa. Pitää varmaan kysyä joltakin, miltä minun halaamine tuntuu, kannattaako sitä ylipäätään jatkaa, vai kuitataanko koko halaaminen kädenheilautuksella.
Ai sul´on kravattiautoki. Meillä oli aikanaan koira-auto, joskus sanottiin myös karva-autoksi, ja musta kirkkoauto. Vaikkei kirkossa sillä kuleksittukaan.
tahdon löytää helpon nakin
Wanha ajan nakit löydät Kivikylästä.
heh, missä on kivikylä ????
Eikö se Retu ja vaimonsa Vilma asu Kivikylässä?
Tehdään tuosta Kivikylästä metafora. Naps.
Jo helpottuu nakkien metsästys. Ja suunnistat lähimpään ruokakauppaan.
Mietinkin taas syviä: jos on nakkisormet, voiko metsästää?
Retu ja Vilma ovat nykyaikaistuneet ja kouluttautuneet makkaroitten väsäämiseen.
Ostin viime viikolla kaupasta Kivikylän nakkeja, joissa oli juustoa. Samantapaisia, kuin grillimakkarat, joissa on juustoa.
Juustonakit olivat nam-nam hyviä.
Ja ne oli just Kivikylästä kotoosin.
En osaa sanoa, voiko metsästää jos on nakkisormet. Sen kuitenkin tiedän, että jos on spitaalinen, niin semmoset eivät voi paiskoa kättä, saati heittää huulta:)
Niin. Voi sattua, jos paiskoo kättä, pahastikkii.
Ja huulia ei tässä helteessä jaksa heilutella. Paree käyttää yksitavuisia sanoja,
Ei tahi joo, pääsee sanavarasto karttumaan.
Ai, et juustoknakei. Täytyykin ostaa niitä. Syötkö well done vai raw, ei täs lajis ole mediumia.
Kivikylän nakit, ne kuuluisat.
Isonpaa sieltä ei saakaan, kuulemma.
Mutta siellähän se, missä hulluimmat miehetkin, nakkeineen.
https://www.google.fi/search?source=hp&ei=R7lcW52cPMqS6QT5waiAAw&q=kivikylä huittinen&oq=Kiviky&gs_l=psy-ab.1.1.0l10.2944.7403.0.13589.6.6.0.0.0.0.88.464.6.6.0....0...1.1.64.psy-ab..0.6.460...0i131k1j0i3k1.0.9_rHs5RjOxE
Pelaako linkki?
en ole helppo, mutta tykkään olla mikä olen.
Helppo tai vaikea, sehän riippuu tilanteesta, tapauksesta, vastapelurista ja asiasta. joskus on annettava periksi ja joissakin asioissa ei olla helppo missään mielessä.
Tuskin kukaan joka ainoassa asiassa hanttiin pistää jos tiukka paikka tulee.
Vittumaisia ja ilkeitä ihmisiä tietysti on, onkohan ne niitä vaikeita sitten, vai...
Vähän omituista jakaa noin selkeästi kahteen lootaan meidät ihmiset, ja että helppo ihminen unohtaisi oman minänsä, siihen en usko lainkaan. Tunnen molempia sortinkeja ihmisiä ja vaikeaakin ihmistä voi olla helppo lähestyä ja helppo ja suvaitsevainen ja joustava voi olla oikea ärripurri tietyssä asiassa.
Yhteistyötaidoista ja haluista lienee tuollaisessa jaottelussa kyse.
Poikani sanoo, että olen hankala tapaus. Omasta mielestäni en ole, pidän vain mielipiteeni ja tapani. Omassa kodissani.
Mikä on ns. helppo tapaus? Mielestäni aloituksesta henkii ajatus, että on jotenkin hienoa olla ns. vaikea.
Mielestäni elämä on ollut erittäin vaikeaa muutoinkin ihan alusta lukien. Olisi ollut hienoa, jos elämä olisi ollut helpompaa ja voisi olla helppo tapaus. Voisi olla pinnallisempi ja itsekkäämpi ja nähdä vain mustan ja valkoisen. Huolehtia pikkuasioista ja ulkoisesta. Kyllä minä haluaisin olla helppo tapaus tai ainakin helpompi kuin mitä olen. Onneksi olen onnistunut hieman muuttamaan itseäni vuosien saatossa. Mutta mustavalkoista minusta ei tule kuin vain joissakin asioissa, niin arvelen. Vaan mistäpä sitäkään tietää.