Zeiss Conquest Gavia 85 30-60x Zoom WA kaukoputki.
https://www.suomenlintuvaruste.com/p1025-zeiss-conquest-gavia-85-30-60x-zoom-wa-fi.html
Linkki putkeen.
Ja panasonic
https://www.nikon.fi/fi_FI/product/digital-cameras/coolpix/coolpix-p1000
Kamera kaukoputki.
Kumpi on pimeässä hämärässä parempi näyttämään ?
Miten noiden suurennosta voi verrata?
Kiikarini on zeiss 10x32 eli 10 kertaa suurentava. Niin miten kameran ja kaukoputken arvot saa vertailukelpoisiksi?
Zeiss putkiko on vastaava 60 kertainen suurennos ja kiikarini on 10 mutta miten tuo nikonc?
125 kertainen suurennosko? ja suoraan kertovat mitä silmä näkee?
nikon kerrotaan 3000mm vanhan 35mm filmikameran putki? huh! vai taasko on muunnosta jokin 1,4 kerroin ja vastaakin jotain muuta ?
Kamera houkuttaisi kun voi ottaa kuvaa ja videoa muta sitä voisi käyttää myös vain kaukoputken asemastakin. Toisaalta kylmässä hyyty elekroniikka.
rahaa käytän kuitenkin noin 2000€ noin ja jokin hyvä jalusat lisä hintaan. Nikon on tosin halvempi ja sehän on plussaa.
Hyvin satunnaista tiirailua jokusia kertoja vuodessa mutta kelvottomilla muovitekelillä en katso mitään.
10 kertainen kikkari on ollut hyvä eikä heilu liikaa mutta nyt haluaa enemmän.
Kaukoputki vai Nikon Coolpix P1000 ?
29
1549
Vastaukset
- Tsuumikosh
Kiikareista
Kamerassa jos on normaalipolttovälinä 50 mm (kinokoossa), niin sitten polttoväli voidaan jakaa, 3000 /50 olisi 60x. Kiikareissa etulinssin halkaisija per suurennuskerroin antaa jotain käsitystä valovoimasta. Esim. 7x50 -> yli 7 on melko hyvä tähtikiikariksi, mutta mainitsemasi 10x32 -> 3,2 vaikuttaa paljon himmeämmältä. Tähtitieteessä on tärkeää kaukoputken etulinssin koko - suurentavia okulaareja voidaan putkeen vaihtaa sitten erikseen, milloin minkäkinlaisia.
Itse olen katsellut mm. Härän tähdistön värikkäitä tähtiä, Hyadeja, 7x35 kiikarilla, ja ihmetellyt, miten jalokivimäisen kimaltelevilta jotkut tähdet näyttivät. Tuossa suositellaan valovoimaista kiikaria, sanomatta mitä tarkoittaa käytännössä: http://www.astro.utu.fi/zubi/ds/hyad.htm
Jotain kiikarin suorituskyvystä tähtitieteessä toisaalta ilmaisee lukema, joka saadaan kertolaskun tulokseksi. Tällä logiikalla esim. 30x60 -> 1800 putki saattaisi olla jossain tilanteessa voimallisempi näyttämään jotain kuin 7x50 -> 350, vaikka teoriassa valovoima onkin huonompi. Alun perin Newtonin, Galilein ja monen muun putket olivat melko heikkotasoisia, ja himmeitäkin, verrattuna nykytekniikkaan. Silti löydettiin esim. Jupiterin kuita.
Likinäköiselle kiikarin tarkennusalue saattaa olla aivan erilainen siitä riippuen, käyttääkö silmälasien kanssa vai ilman. Jos on erittäin likinäköinen, ei ehkä ilman silmälaseja pysty tarkentamaan kiikarilla tähtitaivaalle asti, vaan kilometrin, tai muutaman metrin päähän korkeintaan. Riippuu kiikarista ja silmälasien voimakkuudesta. - Nikon_kamera
Superzoomilla saa teoriassa melkoisen ulottuvuuden, mutta kuvan laatu ei vastaa kunnollista kaukoputkea. Ihan vertailun vuoksi vaan mainitsen, että omalla maakaukoputkellani (eli lintukaukoputkella) jossa on max 70x suurennos ja 95 millin optiikka näkee muurahaisen kävelevän pitkin kuusenkäpyjä puitten latvoissa kun katselee mökillä salmen yli noin 150 metrin päähän. Ehkä uskomatonta mutta jumalan tosi (Swarovski ATX 95 on toki kyseinen malli eikä ihan halpa). Superzoomilla mahdotonta jo pikselöitymisen takia. Pimeässä kohina vielä huonontaa tulosta, vaikka tietysti kaukoputkellakin tulee raja vastaan jossain kohdassa. Sinänsä tietyissä oloissa superzoomilla tai pitkällä putkella ylimalkaan, ja sähköisen etsimen suurennustoiminnolla yltää katsomaan vallan helekutin kauas, mutta ei mitenkään hyvällä laadulla, saattaa kuitenkin saada lintulajista jotakin selvää. Tai mistä nyt sitten haluaakin selvää saada.
- Tsuumikosh
Pupilleista
suomenlintuvaruste.com -sivulla, tuossa esittelyssä (tai kun hintakin mainitaan, ja myyjä, niin mainoksessa) mainittu "ulostulopupillin halkaisija 2,8-1,4 mm" tarkoittaa juuri edellä selittämääni lukemaa, kaavasta etulinssin halkaisija per suurennoskerroin. 85 /60= noin 1,4 ja 85 /30 =noin 2,8. Eli jos valovoimaa haluaa vertailla kiikareiden ja kaukoputkien välillä, niin tuo taitaa olla olennainen tieto. 7x50 kiikarissa on melko hyvä valovoima. Jotkut väittävät, että ihmisen vanhetessa silmän pupilli ei välttämättä avaudu enää 7 milliin asti, vaan jää viiden tienoille. Selittävät, että sen takia vanhalle voi riittää 7x35 kiikari tai 8x42. Ja että 7x50 on muka teoreettinen raja, mihin asti valovoimaa kannattaa olla. Mutta minä olen eri mieltä. Esim. teatterikiikarissa minulla on roimasti parempi valovoima. 7 on pientä siihen verrattuna. Olen onnistunut keräilemään niin erikoisen mallin, tietoisena valovoimista. Mutta on takataskuun mahtuva, pienikokoinen. Kun sillä kiikarilla sihtailee, maisema näyttää valoisammalta. Hämärämaisema myös näyttää valoisammalta. Joten käytännön kokemus on tässä erilainen kuin teoreettiset väitteet.- Nikon_Kamera
"Ja että 7x50 on muka teoreettinen raja, mihin asti valovoimaa kannattaa olla. Mutta minä olen eri mieltä."
No sitten sinulla olisi tiedossa melko mukava ja epäilemättä rahallisestikin tuottoisa tieteen ja tutkimuksen ala. Todistat vain tähän asti viitisen sataa vuotta päteneet optiikan ja deskriptiivisen geometrian lait paikkansapitämättömiksi ja alat suunnitella entistä valoisampia kiikareita. Kyllä ne menisivät kaupaksi kuin häkä, ja hyvällä hinnalla. - Tsuumikosheshiinäshtshii
Nikon_Kamera kirjoitti:
"Ja että 7x50 on muka teoreettinen raja, mihin asti valovoimaa kannattaa olla. Mutta minä olen eri mieltä."
No sitten sinulla olisi tiedossa melko mukava ja epäilemättä rahallisestikin tuottoisa tieteen ja tutkimuksen ala. Todistat vain tähän asti viitisen sataa vuotta päteneet optiikan ja deskriptiivisen geometrian lait paikkansapitämättömiksi ja alat suunnitella entistä valoisampia kiikareita. Kyllä ne menisivät kaupaksi kuin häkä, ja hyvällä hinnalla.Valitan, en aio perustaa kiikaritehdasta. Teatterikiikareita on valmistettu jo monenlaisia. Joissakin malleissa tuo lähtöpupilli on runsaasti yli 7 tai 10. Jotkut tähtitieteilijät ovat teatterikiikareita käyttäneet - esim. tässä mainittu englanniksi "opera glass"
https://archive.org/details/NortonsStarAtlasTelescopicHandbook14thEdition
En tiedä, voiko millään teorialla tai kaavalla perustella tuota vaikutelmaa, että maisema tuntuu kirkkaammalta, jos sihtaillaan kirkkaalla teatterikiikarilla. Saattaa olla, että olen erehtynyt, tai kokenut jotain optista harhaa kiikarien äärellä. Luulisin, ettei minulla ole pöllön silmät.
Muuten olen kyllä umpimielisyyden vastainen: kaavat eivät luo todellisuutta, vaan päinvastoin, kaavat ovat vajavaisia rautalankamalleja, joissa ei oteta kaikkea mahdollista aina huomioon. Esim. Newtonin painovoimalait olivat arvossa pitkään (ja käyttökelpoisia vieläkin jossain määrin), mutta sitten tuli Einstein, ja nykyään on jo hänenkin väitteitään kumottu.... - Tsuumikosh
Nikon_Kamera kirjoitti:
"Ja että 7x50 on muka teoreettinen raja, mihin asti valovoimaa kannattaa olla. Mutta minä olen eri mieltä."
No sitten sinulla olisi tiedossa melko mukava ja epäilemättä rahallisestikin tuottoisa tieteen ja tutkimuksen ala. Todistat vain tähän asti viitisen sataa vuotta päteneet optiikan ja deskriptiivisen geometrian lait paikkansapitämättömiksi ja alat suunnitella entistä valoisampia kiikareita. Kyllä ne menisivät kaupaksi kuin häkä, ja hyvällä hinnalla."Ja että 7x50 on muka teoreettinen raja, mihin asti valovoimaa kannattaa olla. Mutta minä olen eri mieltä."
Mielestäni ei ole mitään järkeä lähteä vänkäämään tuollaisesta mielipiteestäni. Kaukoputkia on liitetty sovittimilla kameroihin, ja siinä ei yleensä haittaa se, että jos putkessa on valovoimaa jopa enemmän kuin ihmissilmä teoriassa pystyy näkemään. Myös kameroiden objektiiveja on valmistettu valovoimaltaan parempia kuin se teoreettinen 1.0 valovoiman haamuraja. Tosin en nyt muista mitä kaikkia näitä oli..... - Tässä yksi luettelo Dpreview-sivuston kautta:
Voigtlander 10.5mm F0.95 Nokton
Announced Sep 14, 2014
Wideangle prime lens | Micro Four Thirds | BA328A
$999.99 - $1,297.21
Voigtlander Nokton 25mm F0.95 Type II
Announced Feb 12, 2014
Prime lens | Micro Four Thirds
$799.00
Voigtlander Nokton 42.5mm F0.95
Announced Feb 1, 2013
Telephoto prime lens | Micro Four Thirds | BA425M
$799.00 - $821.94
Voigtlander Nokton 17.5mm F0.95 Aspherical
Announced Feb 8, 2012
Wideangle prime lens | Micro Four Thirds | BA175M
Check prices
Voigtlander Nokton 25mm F0.95
Announced Aug 26, 2010
Prime lens | Micro Four Thirds
$897.64
Leica Noctilux-M 50mm f/0.95 ASPH
Announced Sep 15, 2008
Prime lens | Leica M | 11667
- Miten sinä itse selittäisit tuon, että kameran objektiivin valovoima voi olla parempi kuin tasan 1.0 ? - Nikon_kamera
Miksi f/1 olisi jonkinlainen maksimi? Jos linssin valoaukko on suurempi kuin polttoväli, tulee suhteelliseksi aukoksi alle 1. Muistaakseni on olemassa jopa f/0,7 valovoimainen kakkula. Eihän se vaadi muuta kuin että rakentaa moisen optiikan. Hyvän laadun saavuttaminen on kyllä hankala ja kallista.
En ymmärrä mistä tämmöisiä harhakuvitelmia sikiää. - hohohohoho
Tsuumikosheshiinäshtshii kirjoitti:
Valitan, en aio perustaa kiikaritehdasta. Teatterikiikareita on valmistettu jo monenlaisia. Joissakin malleissa tuo lähtöpupilli on runsaasti yli 7 tai 10. Jotkut tähtitieteilijät ovat teatterikiikareita käyttäneet - esim. tässä mainittu englanniksi "opera glass"
https://archive.org/details/NortonsStarAtlasTelescopicHandbook14thEdition
En tiedä, voiko millään teorialla tai kaavalla perustella tuota vaikutelmaa, että maisema tuntuu kirkkaammalta, jos sihtaillaan kirkkaalla teatterikiikarilla. Saattaa olla, että olen erehtynyt, tai kokenut jotain optista harhaa kiikarien äärellä. Luulisin, ettei minulla ole pöllön silmät.
Muuten olen kyllä umpimielisyyden vastainen: kaavat eivät luo todellisuutta, vaan päinvastoin, kaavat ovat vajavaisia rautalankamalleja, joissa ei oteta kaikkea mahdollista aina huomioon. Esim. Newtonin painovoimalait olivat arvossa pitkään (ja käyttökelpoisia vieläkin jossain määrin), mutta sitten tuli Einstein, ja nykyään on jo hänenkin väitteitään kumottu....Tsuumikosheshiinäshtshii. Ha ha! Nauran itseni tärviölle!
- Tsuumikosh
Nikon_kamera kirjoitti:
Miksi f/1 olisi jonkinlainen maksimi? Jos linssin valoaukko on suurempi kuin polttoväli, tulee suhteelliseksi aukoksi alle 1. Muistaakseni on olemassa jopa f/0,7 valovoimainen kakkula. Eihän se vaadi muuta kuin että rakentaa moisen optiikan. Hyvän laadun saavuttaminen on kyllä hankala ja kallista.
En ymmärrä mistä tämmöisiä harhakuvitelmia sikiää.Niin, miksi f1 olisi jokin maksimi. Siitä ehkä oltiin samaa mieltä?
Mutta vastaavasti samaa voi kysyä omista mielipiteistäsi: miksi 7x50 olisi maksimi? Mikä estää, mikä rajoittaa? Mikä keskustelussa oli naurettavaa? - Mikon_Kamera
Tsuumikosh kirjoitti:
Niin, miksi f1 olisi jokin maksimi. Siitä ehkä oltiin samaa mieltä?
Mutta vastaavasti samaa voi kysyä omista mielipiteistäsi: miksi 7x50 olisi maksimi? Mikä estää, mikä rajoittaa? Mikä keskustelussa oli naurettavaa?Kyseessä ei ole mikään mielipide vaan kova fakta. Tottahan toki olisi mahdollista valmistaa vaikkapa 7x70 kiikari, mutta tiedätkös miksi kukaan ei sellaisia tee? Aivan ilmeisesti et, etkä tajua vaikka sen selittäisi. Yritetään kuitenkin:
Kiikarin "valovoiman" määrittää ulostulopupillin halkaisija. Ulostulopupili on yksinkertaisesti se valopötkylä joka tulee ulos kiikarin takapäästä eli okulaarista. Sen halkaisija on yksinkertaisesti optiikan halkaisija jaettuna valovoimalla. Koska ihmisen silmän pupillin suurin halkaisija on 7 millimetriä, ei kannata rakentaa kiikaria jonka ulostulopupillin halkaisija on sitä suurempi. Siksi kukaan ei sellaisia teekään vaikka se mahdollista olisi. Et sinäkään ostaisi tuhannella eurolla kirvestä jossa on 20 senttiä paksu kahva, vaikka sellaisen "paremman kirveen" voisikin kyllä värkätä. 7mm ulostulopupilli on kiikareitten "valovoiman" yläraja, ja sillä ei ole mitään tekemistä kameroitten optiikkojen valovoimien kanssa, koska ne eivät ole objektiivi-okulaari -yhdistelmiä, vaan pelkkiä objektiiveja.
Naurettavaa tässä keskustelussa on törmätä ilmeisesti ihan oikeasti olemassa olevaan ihmiseen, joka ei tunne eikä tiedä höykäisen pöläystä aiheesta, josta esittää kuitenkin omiin arvailuihin perustuvia mukatotuuksia asioista, joista on ollut todeksi todistettu ja koettu tieteellinen totuus olemassa jo satoja vuosia. Niitten perusteella kaikki maailman optiikat suunitellaan, siis aivan kaikki, ei peräkammarin hetekalta käsin pikkupöhnässä funtsien. - Tsuumikosh
Mikon_Kamera kirjoitti:
Kyseessä ei ole mikään mielipide vaan kova fakta. Tottahan toki olisi mahdollista valmistaa vaikkapa 7x70 kiikari, mutta tiedätkös miksi kukaan ei sellaisia tee? Aivan ilmeisesti et, etkä tajua vaikka sen selittäisi. Yritetään kuitenkin:
Kiikarin "valovoiman" määrittää ulostulopupillin halkaisija. Ulostulopupili on yksinkertaisesti se valopötkylä joka tulee ulos kiikarin takapäästä eli okulaarista. Sen halkaisija on yksinkertaisesti optiikan halkaisija jaettuna valovoimalla. Koska ihmisen silmän pupillin suurin halkaisija on 7 millimetriä, ei kannata rakentaa kiikaria jonka ulostulopupillin halkaisija on sitä suurempi. Siksi kukaan ei sellaisia teekään vaikka se mahdollista olisi. Et sinäkään ostaisi tuhannella eurolla kirvestä jossa on 20 senttiä paksu kahva, vaikka sellaisen "paremman kirveen" voisikin kyllä värkätä. 7mm ulostulopupilli on kiikareitten "valovoiman" yläraja, ja sillä ei ole mitään tekemistä kameroitten optiikkojen valovoimien kanssa, koska ne eivät ole objektiivi-okulaari -yhdistelmiä, vaan pelkkiä objektiiveja.
Naurettavaa tässä keskustelussa on törmätä ilmeisesti ihan oikeasti olemassa olevaan ihmiseen, joka ei tunne eikä tiedä höykäisen pöläystä aiheesta, josta esittää kuitenkin omiin arvailuihin perustuvia mukatotuuksia asioista, joista on ollut todeksi todistettu ja koettu tieteellinen totuus olemassa jo satoja vuosia. Niitten perusteella kaikki maailman optiikat suunitellaan, siis aivan kaikki, ei peräkammarin hetekalta käsin pikkupöhnässä funtsien.Hehheh. Miksi sinä puhut vain ihmisten silmistä, niin kuin ymmärtäisi itse, että kiikareita ja kaukoputkia on nykyään liitetty erilaisiin kameroihin - joissa voi olla erilaisia kennokokoja. Siis mikään ei estä valmistamasta esim. 7x70 kiikareita. Siinä on fakta. Ei teorioissa ja mielipiteissä.
- Mikon_Kamera
Tsuumikosh kirjoitti:
Hehheh. Miksi sinä puhut vain ihmisten silmistä, niin kuin ymmärtäisi itse, että kiikareita ja kaukoputkia on nykyään liitetty erilaisiin kameroihin - joissa voi olla erilaisia kennokokoja. Siis mikään ei estä valmistamasta esim. 7x70 kiikareita. Siinä on fakta. Ei teorioissa ja mielipiteissä.
Fakta on myös se, että 7x70 kiikareita ei valmista kukaan koska sellaista ei ostaisi kukaan (järkevä) ihminen.
Vielä kertaluokkaa pöljempää olisi ostaa 7x70 kiikari kuvitellen, että se olisi jotenkin parempi kameraan kiinnitettävä kiikari. Ei todellakaan olisi. Jos rahaa olisi semmoiset 5000€ käytettävissä moiseen, niin miksi hitossa joku ostaisi objektiivi-okulaari-objektiivi härpäkkeen lintujen tiirailuun, kun samalla rahalla saisi suunnattomasti paremman ja käyttökelpoisemman teleobjektiivin. Tai ostaisi saman tien vaikkapa Sonyn superzoomin Zeissin optiikalla, jolla pääsee samoihin suurennoksiin alle kahdella tonnilla, paremmalla laadulla.
Kerropa nyt vielä miten kiikarin objektiivin halkaisijan koko liittyy kiikariin liitetyn kameran kennokokoon? Tai älä sittenkään nolaa itseäsi sen enempää.
Fakta on, että 7x70 kiikarin voisi suunnitella ja rakentaa, mutta aivan yhtä iso ja oikeaksi todistettu fakta on, että sellaista ei kukaan ole ikinä tehnyt eikä tee, koska siinä ei ole mitään järkeä koska sitä ei kukaan ostaisi (paitsi totaallinen idiootti, jota en nyt tässä nimeä. Jos rahat riittäisivät, siis). - Tsuumikosh
Mikon_Kamera kirjoitti:
Fakta on myös se, että 7x70 kiikareita ei valmista kukaan koska sellaista ei ostaisi kukaan (järkevä) ihminen.
Vielä kertaluokkaa pöljempää olisi ostaa 7x70 kiikari kuvitellen, että se olisi jotenkin parempi kameraan kiinnitettävä kiikari. Ei todellakaan olisi. Jos rahaa olisi semmoiset 5000€ käytettävissä moiseen, niin miksi hitossa joku ostaisi objektiivi-okulaari-objektiivi härpäkkeen lintujen tiirailuun, kun samalla rahalla saisi suunnattomasti paremman ja käyttökelpoisemman teleobjektiivin. Tai ostaisi saman tien vaikkapa Sonyn superzoomin Zeissin optiikalla, jolla pääsee samoihin suurennoksiin alle kahdella tonnilla, paremmalla laadulla.
Kerropa nyt vielä miten kiikarin objektiivin halkaisijan koko liittyy kiikariin liitetyn kameran kennokokoon? Tai älä sittenkään nolaa itseäsi sen enempää.
Fakta on, että 7x70 kiikarin voisi suunnitella ja rakentaa, mutta aivan yhtä iso ja oikeaksi todistettu fakta on, että sellaista ei kukaan ole ikinä tehnyt eikä tee, koska siinä ei ole mitään järkeä koska sitä ei kukaan ostaisi (paitsi totaallinen idiootti, jota en nyt tässä nimeä. Jos rahat riittäisivät, siis).Varsin kummallista, että herjaa heitit, etten ymmärrä tai tiedä asiaa, jonka alunperin itse ensimmäisenä olin keskusteluun tuomassa ja selittämässä. Tämä on ollut minulle selvää jo vuosia.
Lähtöpupilli on siis kiikarin etulinssin halkaisija per suurennoskerroin. On teoreettisia mielipiteitä, ennakkoluuloja, ettei kannata valmistaa kiikareihin yli 7 millimetrin lähtöpupillia, jos tilastollisen keskivertoihmisen pupilli avautuu enimmillään tuon 7 millimetriä. Tätä vastaan voisin esittää, kuten edellä osin olenkin esittänyt, seuraavia vastalauseita:
- Kaikki ihmiset eivät ole tilastollisia keskiarvoja. Joillakin on suuremmat silmät, suuremmat pupillit, toisilla pienemmät.
-Jos tehtäisiin laki tai sääntö - jonkakaltaista ei ole olemassa - että ei saa valmistaa kiikareihin yli 7 millin lähtöpupillia, niin se olisi juuri sitä ahdasmielisyyttä, jota Suomessa inhoan. Vastaavantyyppistä olisi, jos tienrakentamisen insinööri mittaisi millimetrimitalla kahden auton leveyden, ja sanoisi: yhtään tuon leveämpää tietä ei saa tehdä - ja sitten mitataan milllimetrimitalla, ettei vaan jää ylimääräistä leveyttä millekään puolelle. Suuressa maailmassa on maita, joissa autoilla on paremmin leveyttä, on leveämmät tiet, isommat ostoskeskukset, jne. Sieltä Suomeen palatessa saattaa tuntua, kuin olisi tultu ahtaaseen viidakkoon.
- Oma kokemus teatterikiikareista, kuten muualla olen kuvaillut. Vaikuttaa kirkkaalta, jos lähtöpupilli on yli 10. Pidän kummallisena, jos joku potee vimmaa taistella jotain ristiretkeä omilla teorioillaan tätä kokemusta vastaan. Taistelu olisi ymmärrettävää, jos olisi kyse tontuista tai maahisista, mutta tosiasia on, että yli 10 millin lähtöpupillia on valmistettu kiikareihin. Ja on siis faktaa, että on mahdollista sellaisia valmistaa.
- Lähtöpupillia voi ajatella vähintään kahdella tavalla. Toisaalta se on valovoimaan verrattavaa asiaa. Toisaalta se on valotäplän koko, jota putken läpi näkyy. Tästä syystä on erittäin helppo pidellä ja käyttää huippuvalovoimainen teatterikiikari, jossa pupilli yli 10 milliä. Valotäplää ei tarvitse tunkea silmään asti, eikä sen tarvitse olla tasan (millimetrin sadasosan tarkkuudella) edes silmän kohdalla, vaan voi olla hiukan sivullapäin, alempana tai ylempänä. Mutta jos käytetään himmeää 10x25 kiikaria, silloin valotäplä on paljon pienempi, ja sitä tarvitsee sovittaa /kohdentaa paljon tarkemmin nimenomaan silmän kohdalle. Lisäksi, jos kiikarin suurennos tutisee käsissä, voi näkökenttään tulla (keskustelussa muualla mainittuja) tummia täpliä - johtuen siitä, ettei pieni vallotäplä osu tärinän aikana aina tasan silmän pupillin keskelle, vaan välillä tutisee silmän kohdalle valotäplää, välillä pimeä kohta. Täysin looginen asia, jos sitä ajattelette.
- Kiikarin tai kaukoputken lähtöpupillin suuruudesta saattaa olla hyötyä suurikennoisella kameralla kuvattaessa. Jos kuvataan pienen lähtöpupillin putken kuvaa, suuren kennon kameralla, ehkä kuvaan sitten ei tule koko kuva-alan täyttävää kuvaa, vaan ainoastaan pieni ympyrän muotoinen kuva, kuva-alan keskelle?!
Neuvoa kiikarin ostajalle.... Mekaanisten tarkistusten lisäksi (harittaako kiikari, vai osoittavatko putket samaan suuntaan, toimivatko säädöt....) voi katsoa myös lähtöpupillia: kiikari kädessä muutaman kymmenen sentin päästä katsellaan vaaleaa taivasta vasten, miltä lähtöpupilli näyttää. Jos näkyy kulmikas kuvio, kuin ympyrän reunoilla olisi harmaita palkkeja, niin se tarkoittaa, että prismat näkyvät läpi aukosta, ja kiikari ei ehkä olekaan niin laadukas tai valovoimainen, kuin pelkistä lukemista olisi voinut luulla.
- Tsuumikosh
Objektiivien valovoimasta ja aukoista
Alkuperäinen valovoiman kaava lienee ollut valoaukon halkaisija per polttoväli. Linssitekniikka kuitenkin on kehittynyt niin, ettei jokainen 300 millin teleobjektiivi ole tasan 300 millin pituinen. Yleensä lyhyempi. Eikä teoreettisen valovoiman mukaan laskettu paksuus, esim. 300 jaettuna aukkoarvolla 4 = 75, ei aina ole käytännössä objektiivin halkaisija. Mutta jonkinlaista vertailulukua näiden kaavojen kautta voitaisiin yrittää laskea. Ottaisin kaksi esimerkkiä.
6x30 kiikari. Kaavoista voisi päätellä, että tuo vastaa ehkä kinokoon objektiivia 300 mm / valovoima vain 10. Tai 10x25 kiikari vastaisi ehkä suunnilleen objektiivia 500 mm / 20. Mitäkö tästä voidaan sitten ymmärtää ja päätellä? Ehkä kiikarin läpi katsomisessa riittää erittäin pieni valovoima, kinokoon kameraan verrattuna, siitä syystä, että silmän verkkokalvo on pinta-alaltaan pienempi kuin kinokoon filmiruutu tai kenno?
Menivätkö laskelmat ja pohdinnat oikein? Tästä selviää, että kiikarit ja kameraobjektiivit ovat niin erilaisia vehkeitä, ettei vertailuluvun laskenta tunnu ihan mielekkäältä, mutta on mielenkiintoinen tekninen kuriositeetti silti.
Tähtitieteessä on käytetty linssikaukoputkia ja peilikaukoputkia. Satoja vuosia sitten jotkut linssikaukoputket olivat järkyttävän isokokoisia ja painavia. Niiden suuntaamiseen rakennettiin telineitä. Putken yläosa ehkä riippui köysien varassa, joita monet ihmiset vetelivät ja käyttivät yhteistyönä. Valtavan painavalla, isolla etulinssillä saavutettiin sekä valovoimaa että suurennosta.
Peilikaukoputkien keksiminen tai kehittely (Newton) muutti tilanteen helpommaksi. Nykyään monet harrastelijoille tarkoitetut kaukoputket ovat peilikaukoputkia, koska niillä saadaan voimakas suurennos. Kameroiden peiliteleobjektiivit ovat yleensä olleet valovoimaltaan hieman huonompia (8 tai 11) kuin tavalliset teleobjektiivit, mutta tarkoituksena ehkä onkin ollut käyttää objektiivia jalustalta - kuin kaukoputkea.
Nikonin P1000-kameraan en ottaisi kantaa, onko se verrattavissa linssikaukoputkeen tai peilikaukoputkeen, vai 10x25 kiikariin, vai mihin. Kennokoko arveluttaa. Joten mielestäni asiaa on vaikea teoreettisesti päätellä. Mieluummin tarvittaisiin kokeilu, testitietoa.
https://www.youtube.com/results?search_query=review or test nikon p1000- Nikon_Kamera
Tälläviisiin yllä runoillaan: "Ehkä kiikarin läpi katsomisessa riittää erittäin pieni valovoima, kinokoon kameraan verrattuna, siitä syystä, että silmän verkkokalvo on pinta-alaltaan pienempi kuin kinokoon filmiruutu tai kenno?"
Siis ei todellakaan.
Kiikarin putket koostuvat kahdesta osasta, objektiivista (etupää) ja okulaarista (takapää, kuinkapas muuten). Objektiivi ikäänkuin muodostaa ilmaan virtuaalisen kuvan (kamerassa siinä kohtaa olisi kenno), jota katsellaan okulaarin läpi ikäänkuin suurennuslasilla sen takapuolelta. Kun vielä kiikarissa on prismat kääntämässä kuvan oikeinpäin* niin avot, meillä on värkki joka suurentaa silmään tulevan kuvan. Kiikarin suurennos ei riipu pelkästään objektiivin polttovälistä ja okulaarin polttovälistä, vaan pelkästään niitten suhteesta.
Tässä nyt kuitenkin puhutaan valovoimasta. Ihmisen silmän iiris on täsmälleen sama vekotin kuin kameran himmennin, sillä säädellään silmään pääsevän valon määrää (ja se vaikuttaa myös terävyysalueeseen, vaikka sitä ei moni tule ajatelleeksi). Suurimmillaan iiriksen katsotaan olevan halkaisijaltaan 7 mm. Nyt taasen kiikarin, eli objektiivi/okulaari -kombinaation valovoima on niin yksinkertainen asia, kuin sen ULOSTULOPUPILLI. Kiikarissa ei siis ole mitään samanlaista "valovoimaa" kuin kameroissa. Kiikarin persuksesta tulee aina ulos valokimppu, jonka kirkkaus per pinta-ala on täsmälleen sama kaikissa kiikareissa (linssien ja prismojen laadun vaihtelun rajoissa).
Kiikarin valovoima onkin tämän valokimpun HALKAISIJA eli ulostulopupilli. Ja, luojan kiitos, sen halkaisijan laskeminen on näin yksinkertaista: optiikan linssin halkaisija jaettuna suurennoksella. Istu ja pala! voiko enää olla helpompaa!
Siis niinsanotun yökiikarin ** 7x50 ulostulopupilli on 7,1mm eli niin iso kuin voi ikinä tarvita. Siksi markkinoilla ei ole 7X70 kiikareita, koska 10 millin ulostulopupillista menisi 3 milliä tuhluuseen, kun silmän reikä ei ole ikinä 7 milliä suurempi. On olemassa 8X56 kiikareita, josta nokkela ihminen voi päätellä että suurennos x 7 on suurin järkevä optiikan halkaisija.
Huonovalovoimaisempi kiikari ei päiväsaikaan näytä yhtään sen pimeämmältä kuin maksimivalovoimainenkaan, miksi? No siksi, että vaikkapa 8x32 kiikarista puskee ulos 4 millinen valokimppu (siis 32/8=4) ja silmän pupillin koko on kirkkaassa valossa vaikkapa 2 mm, niin tuo 4 millin kimppu riittää "täyttämään" silmän valolla aivan yhtä hyvin kuin joku 8x56 kiikarikin. Jopa 8x22 kiikari on näissä oloissa yhtä kirkas. Suurivalovoimaisempi kiikari alkaa olla hyödyksi vasta kun silmän pupilli kasvaa suuremmaksi kuin kiikarin ulostulopupilli, eli se valopötkön halkaisija ei riitä täyttämään silmää valolla.
Suuresta valovoimasta on kuitenkin aina se hyöty, että kiikarilla katseleminen on helpompaa, kun kiikarin putkien ei tarvitse olla linjattuna niin jetsulleen pupillin keskelle. Jollain 7x20 kiikarilla on hankala katsella heiluvasta veneestä kun valokimppu ei osu koko ajan pupilliin, näkyy mustia laimuja sivuilla koko ajan. 7x50 veneilykiikarilla taasen kuva on kirkas ja hyvä kun siinä on 5 milliä klappia silmän pupillin kokoon nähden.
Tässäpä tämän illan tietopläjäys, huomenissa varmaan taas lisää...
sitten alaviitteet:
*) vanhoissa merielokuvissa kapteeni tai perämies katselee kaukoputkella jonnekin sumun sekaan; leikataan kaukoputken antamaan kuvaan; siellähän se vihollisalus vilahtaa ja täyslaidallinen on näköjään tulossa kohti. Missä virhe? No kuva on väärinpäin, kun se näytetään oikeinpäin. Kaukoputken kuvan pitäisi olla ylösalaisin. No vielä hirveämpiä ovat elokuvien "kiikari läpi" kuvat, joissa kiikarin putket harottavat kahteen suuntaan. Semmoinen kiikari on pahasti rikki ja silmät tulisivat kipeiksi. Onko kukaan tosielämässä nähnyt kiikarista muuta kuin pyöreän näkökentän?
**) "Yökiikari" termi tarkoittaa alunperin maksimivalovoimaista kiikaria, siis tavallisesti juuri 7x50 jossa 7 mm ulostulopupilli. Voi tietysti olla 8x56 tai 10x70 myöskin, mutta kovin harvoin. Nykyjään termin merkitys on hämärtynyt ja vääristynyt, kun sillä on alettu tarkoittaa sähköisellä valovahvistuksella varustettuja härveleitä. Ne siis EIVÄT ole yökiikareita, vaan valovahvistimia. Mutta eivät munaskut myöskään ole oikeasti kivekset, vaan munuaiset. Onhan näitä, ei nykynuoriso osaa edes suomea enää. - Kaukoputkiostoonnyt
”Suuresta valovoimasta on kuitenkin aina se hyöty, että kiikarilla katseleminen on helpompaa, kun kiikarin putkien ei tarvitse olla linjattuna niin jetsulleen pupillin keskelle. Jollain 7x20 kiikarilla on hankala katsella heiluvasta veneestä kun valokimppu ei osu koko ajan pupilliin, näkyy mustia laimuja sivuilla koko ajan. 7x50 veneilykiikarilla taasen kuva on kirkas ja hyvä kun siinä on 5 milliä klappia silmän pupillin kokoon nähden.”
Justiin kävin tiirailemassa taivasta 10x32 zeissillä ja kyllä oli vaikeaa kun kuvailemasi ”mustia laimuja” vilkkui koko ajan . Ihmettelin miksi. No kun saan tuon zeiss95 mm putken (ties millloin) niin helpottaa vai? - Tsuumikosh
Kaukoputkiostoonnyt kirjoitti:
”Suuresta valovoimasta on kuitenkin aina se hyöty, että kiikarilla katseleminen on helpompaa, kun kiikarin putkien ei tarvitse olla linjattuna niin jetsulleen pupillin keskelle. Jollain 7x20 kiikarilla on hankala katsella heiluvasta veneestä kun valokimppu ei osu koko ajan pupilliin, näkyy mustia laimuja sivuilla koko ajan. 7x50 veneilykiikarilla taasen kuva on kirkas ja hyvä kun siinä on 5 milliä klappia silmän pupillin kokoon nähden.”
Justiin kävin tiirailemassa taivasta 10x32 zeissillä ja kyllä oli vaikeaa kun kuvailemasi ”mustia laimuja” vilkkui koko ajan . Ihmettelin miksi. No kun saan tuon zeiss95 mm putken (ties millloin) niin helpottaa vai?Mustia laimuja? Riippuu siitä, onko kiikarin pää kunnolla, vakaasti lähellä silmiä. Totuttelukysymys. Tähtien katsomisessa voi olla hyödyllistä pitää kiikarin yksi pää poskiluiden päällä lepäilemässä, ja toisesta päästä kannatellaan käsillä. Tutinaa vähemmän tällä tavalla, kun ei pidellä vain puolivälistä - arpapeliä, osuuko kuva välillä silmille, välillä ei.
- Tsuumikosh
Nikon_Kamera kirjoitti:
Tälläviisiin yllä runoillaan: "Ehkä kiikarin läpi katsomisessa riittää erittäin pieni valovoima, kinokoon kameraan verrattuna, siitä syystä, että silmän verkkokalvo on pinta-alaltaan pienempi kuin kinokoon filmiruutu tai kenno?"
Siis ei todellakaan.
Kiikarin putket koostuvat kahdesta osasta, objektiivista (etupää) ja okulaarista (takapää, kuinkapas muuten). Objektiivi ikäänkuin muodostaa ilmaan virtuaalisen kuvan (kamerassa siinä kohtaa olisi kenno), jota katsellaan okulaarin läpi ikäänkuin suurennuslasilla sen takapuolelta. Kun vielä kiikarissa on prismat kääntämässä kuvan oikeinpäin* niin avot, meillä on värkki joka suurentaa silmään tulevan kuvan. Kiikarin suurennos ei riipu pelkästään objektiivin polttovälistä ja okulaarin polttovälistä, vaan pelkästään niitten suhteesta.
Tässä nyt kuitenkin puhutaan valovoimasta. Ihmisen silmän iiris on täsmälleen sama vekotin kuin kameran himmennin, sillä säädellään silmään pääsevän valon määrää (ja se vaikuttaa myös terävyysalueeseen, vaikka sitä ei moni tule ajatelleeksi). Suurimmillaan iiriksen katsotaan olevan halkaisijaltaan 7 mm. Nyt taasen kiikarin, eli objektiivi/okulaari -kombinaation valovoima on niin yksinkertainen asia, kuin sen ULOSTULOPUPILLI. Kiikarissa ei siis ole mitään samanlaista "valovoimaa" kuin kameroissa. Kiikarin persuksesta tulee aina ulos valokimppu, jonka kirkkaus per pinta-ala on täsmälleen sama kaikissa kiikareissa (linssien ja prismojen laadun vaihtelun rajoissa).
Kiikarin valovoima onkin tämän valokimpun HALKAISIJA eli ulostulopupilli. Ja, luojan kiitos, sen halkaisijan laskeminen on näin yksinkertaista: optiikan linssin halkaisija jaettuna suurennoksella. Istu ja pala! voiko enää olla helpompaa!
Siis niinsanotun yökiikarin ** 7x50 ulostulopupilli on 7,1mm eli niin iso kuin voi ikinä tarvita. Siksi markkinoilla ei ole 7X70 kiikareita, koska 10 millin ulostulopupillista menisi 3 milliä tuhluuseen, kun silmän reikä ei ole ikinä 7 milliä suurempi. On olemassa 8X56 kiikareita, josta nokkela ihminen voi päätellä että suurennos x 7 on suurin järkevä optiikan halkaisija.
Huonovalovoimaisempi kiikari ei päiväsaikaan näytä yhtään sen pimeämmältä kuin maksimivalovoimainenkaan, miksi? No siksi, että vaikkapa 8x32 kiikarista puskee ulos 4 millinen valokimppu (siis 32/8=4) ja silmän pupillin koko on kirkkaassa valossa vaikkapa 2 mm, niin tuo 4 millin kimppu riittää "täyttämään" silmän valolla aivan yhtä hyvin kuin joku 8x56 kiikarikin. Jopa 8x22 kiikari on näissä oloissa yhtä kirkas. Suurivalovoimaisempi kiikari alkaa olla hyödyksi vasta kun silmän pupilli kasvaa suuremmaksi kuin kiikarin ulostulopupilli, eli se valopötkön halkaisija ei riitä täyttämään silmää valolla.
Suuresta valovoimasta on kuitenkin aina se hyöty, että kiikarilla katseleminen on helpompaa, kun kiikarin putkien ei tarvitse olla linjattuna niin jetsulleen pupillin keskelle. Jollain 7x20 kiikarilla on hankala katsella heiluvasta veneestä kun valokimppu ei osu koko ajan pupilliin, näkyy mustia laimuja sivuilla koko ajan. 7x50 veneilykiikarilla taasen kuva on kirkas ja hyvä kun siinä on 5 milliä klappia silmän pupillin kokoon nähden.
Tässäpä tämän illan tietopläjäys, huomenissa varmaan taas lisää...
sitten alaviitteet:
*) vanhoissa merielokuvissa kapteeni tai perämies katselee kaukoputkella jonnekin sumun sekaan; leikataan kaukoputken antamaan kuvaan; siellähän se vihollisalus vilahtaa ja täyslaidallinen on näköjään tulossa kohti. Missä virhe? No kuva on väärinpäin, kun se näytetään oikeinpäin. Kaukoputken kuvan pitäisi olla ylösalaisin. No vielä hirveämpiä ovat elokuvien "kiikari läpi" kuvat, joissa kiikarin putket harottavat kahteen suuntaan. Semmoinen kiikari on pahasti rikki ja silmät tulisivat kipeiksi. Onko kukaan tosielämässä nähnyt kiikarista muuta kuin pyöreän näkökentän?
**) "Yökiikari" termi tarkoittaa alunperin maksimivalovoimaista kiikaria, siis tavallisesti juuri 7x50 jossa 7 mm ulostulopupilli. Voi tietysti olla 8x56 tai 10x70 myöskin, mutta kovin harvoin. Nykyjään termin merkitys on hämärtynyt ja vääristynyt, kun sillä on alettu tarkoittaa sähköisellä valovahvistuksella varustettuja härveleitä. Ne siis EIVÄT ole yökiikareita, vaan valovahvistimia. Mutta eivät munaskut myöskään ole oikeasti kivekset, vaan munuaiset. Onhan näitä, ei nykynuoriso osaa edes suomea enää."Kiikarin persuksesta tulee aina ulos valokimppu, jonka kirkkaus per pinta-ala on täsmälleen sama kaikissa kiikareissa (linssien ja prismojen laadun vaihtelun rajoissa)."
Epäilen. Onko täysin kerettiläinen mielestäsi ajatus, että jos katsotaan lähtöpupilllin 2,5 kiikarilla, sitten silmän pupilli himmentyy 2,5 millin vaiheille - jolloin syntyy vaikutelma, että katsotaan himmeämpää, hämärämpää maisemaa kuin, verrattuna vaikkapa lähtöpupillin 7 kiikarilla näkyisi? - Mikon_Kamera
Kerettiläinen merkityksessä "väärä", kyllä.
Sinä se sitten aina epäilet, kummeksut, "oman kokemuksen mukaan". Jospa joskus, lopulta, viimeinkin, opiskelisit optiikkaa ja deskriptiivistä geometriaa edes sen verran, että voisit lopettaa nämä pöljät kommenttisi. - Tsuumikosh
Mikon_Kamera kirjoitti:
Kerettiläinen merkityksessä "väärä", kyllä.
Sinä se sitten aina epäilet, kummeksut, "oman kokemuksen mukaan". Jospa joskus, lopulta, viimeinkin, opiskelisit optiikkaa ja deskriptiivistä geometriaa edes sen verran, että voisit lopettaa nämä pöljät kommenttisi.Tyyli on kuin ex-työkkärillä tai okarolla, idioottinimitysten ja opiskelun tarjoamisen suhteen, mutta nimimerkki mitä sattuu milloinkin. Sama häirikkö ilveilemässä eri nimimerkeillä?
- Ei minun tarvitse opiskella geometriaa eikä optiikkaa. Ei tämä ole mikään yliopisto eikä väitöskirja. Itsehän sinä ilmaannuit luennoimaan, tietämättä edes maakaukoputken ja tähtikaukoputken eroa?! Sinunhan itsesi pitäisi osata korjata väärät käsitykset ja selittää ja tietää, jos olet niin erinomaisen oppinut ja viisas, kuin kerskut tai esität.
- Minä kun olen esittänyt, millaisia asioita voidaan ajatella vastatakseen keskustelun kysymykseen (miten voi eri optiikkavehkeiden valoisuutta vertailla), niin sinä olet tyytynyt heittämään herjaa, etkä ole tuonut mitään parempaa ratkaisumallia, jolla kumota minun väitteitäni. Joiden itsekin olen todennut olevan ajattelua, pähkäilyä, vajavaisen tiedon varassa.
- Mutta tästä kerettiläisyydestä, jota yllä kysyin. Siitä ollaan ilmeisesti samaa mieltä. Olen vuosia elellyt siinä käsityksessä, että silmän pupilli himmenee kirkkaassa valossa, ja avautuu hämärässä. Jos kiikarin lähtöpupilli ei ole 7 mm, vaan pienempi, esim. 3 milliä, niin eikö se tarkoita, että näkökentästä suurin osa on mustaa, jos silmän pupilli yrittää avautua sinne 7 milliin asti.... Esim. mustaa tähtitaivasta katseltaessa. Sekö ei sitten ole valoisuuden mitta millään tavalla sinun mielestäsi? Että jos näkyy vain mustaa näkökentän reunoilla?
Ja edelleen, eikö kiikarin lähtöpupillilla ole mitään tekemistä valovoiman kanssa. Voidaan verrata asiaa esim. telejatkeeseen. Jos valokuvauksessa 135/2 objektiiviin liitetään 2x telejatke, niin yleensä sanottaisiin, että kokonaisuuden valovoima on 4, tai lukemat 270/4 valokuvauksen merkintätavalla. Mutta sinun mielestäsi putkesta tulisi läpi sama valomäärä edelleen vai?
Asiaa voidaan verrata tähtitieteen kaukoputkiin. Sillä alalla linssikaukoputken etulilnssi on se tärkeä asia valoisuuden kannalta: mitä suurempi etulinssi, sitä enemmän valoa putkeen tulee. Sivuseikka sitten, mitä okulaaria käytetään - sen voi vaihtaa. Sitten kuvitteellinen esimerkkitapaus.
Jos käytetään 100 millin linssikaukoputkea 10x okulaarilla, lähtöpupilli olisi 10 mm. Ehkä hyödyllinen johonkin kuvaamiseen jollain kennolla. Mutta jos vaihdetaan okulaari 20x suurentavaksi, lähtöpupilli pienentyy 5 milliin, niin sinun mielestäsikö edelleen tulee läpi sama valomäärä? Eikö asiaa voi verrata tuohon edellä mainittuun telejatkeeseen: 20x okulaari ei anna kuvaksi samaa pinta-alaa kuin 10x okulaari, vaan neljäsosan pinta-alasta, eikö totta? Eli neljäsosa valomäärästä. Oliko väärin päätelty?
Tiedän kyllä, että on nettikeskusteluissa häiriköitä, jotka haluavat väittää mustan valkoiseksi ja valkoisen mustaksi - kiusallaan, häiriköidäkseen, tai kokeillakseen, meneekö paskanpuhuminen läpi, uskotaanko siihen. Mutta olisi hauskaa lukea muidenkin mielipiteitä, kannanottoja vaihteeksi. - Mikon_Kamera
"Sinunhan itsesi pitäisi osata korjata väärät käsitykset ja selittää ja tietää, jos olet niin erinomaisen oppinut ja viisas, kuin kerskut tai esität"
Sitähän tässä yritän, mutta...
"Jos kiikarin lähtöpupilli ei ole 7 mm, vaan pienempi, esim. 3 milliä, niin eikö se tarkoita, että näkökentästä suurin osa on mustaa, jos silmän pupilli yrittää avautua sinne 7 milliin asti"
Ei, koska kiikarin lähtöpupillin koolla ei ole mitään tekemistä kiikarin näkökentän leveyden kanssa. Koko kiikarin tuottama kuva on siinä "valopötkylässä", olipa sen halkaisija mikä tahansa. Jos kuvailemasi ilmiö olisi totta, niin miksi sitten sinulla ei näkökenttä ala kaventua kun valoisuus lisääntyy ja iiris pienenee? Tai miksi kuva ei kamerassasi ala vinjetoitua kun himmennät kakkosen akukosta f/11:een?
"Jos valokuvauksessa 135/2 objektiiviin liitetään 2x telejatke, niin yleensä sanottaisiin, että kokonaisuuden valovoima on 4, tai lukemat 270/4 valokuvauksen merkintätavalla. Mutta sinun mielestäsi putkesta tulisi läpi sama valomäärä edelleen vai?"
Kyllä tulee, mutta koska valo leviää 4 kertaa suuremmalle alalle, himmenee kuvan valoisuus sen 2 aukkoa. Tämä näkyy myös näppärästi siinä, että optiikan valovoima tippuu kahdesta neljään, sama asia.
"Jos käytetään 100 millin linssikaukoputkea 10x okulaarilla, lähtöpupilli olisi 10 mm. Ehkä hyödyllinen johonkin kuvaamiseen jollain kennolla."
En ymmärrä, miksi väkisin haluat kuvata kaukoputken läpi, eli kombinaatiolla objektiivi - okulaari - objektiivi, kun jokainen järkevä ihminen kuvaa pelkällä objektiivilla. - Tsuumikosh
Mikon_Kamera kirjoitti:
"Sinunhan itsesi pitäisi osata korjata väärät käsitykset ja selittää ja tietää, jos olet niin erinomaisen oppinut ja viisas, kuin kerskut tai esität"
Sitähän tässä yritän, mutta...
"Jos kiikarin lähtöpupilli ei ole 7 mm, vaan pienempi, esim. 3 milliä, niin eikö se tarkoita, että näkökentästä suurin osa on mustaa, jos silmän pupilli yrittää avautua sinne 7 milliin asti"
Ei, koska kiikarin lähtöpupillin koolla ei ole mitään tekemistä kiikarin näkökentän leveyden kanssa. Koko kiikarin tuottama kuva on siinä "valopötkylässä", olipa sen halkaisija mikä tahansa. Jos kuvailemasi ilmiö olisi totta, niin miksi sitten sinulla ei näkökenttä ala kaventua kun valoisuus lisääntyy ja iiris pienenee? Tai miksi kuva ei kamerassasi ala vinjetoitua kun himmennät kakkosen akukosta f/11:een?
"Jos valokuvauksessa 135/2 objektiiviin liitetään 2x telejatke, niin yleensä sanottaisiin, että kokonaisuuden valovoima on 4, tai lukemat 270/4 valokuvauksen merkintätavalla. Mutta sinun mielestäsi putkesta tulisi läpi sama valomäärä edelleen vai?"
Kyllä tulee, mutta koska valo leviää 4 kertaa suuremmalle alalle, himmenee kuvan valoisuus sen 2 aukkoa. Tämä näkyy myös näppärästi siinä, että optiikan valovoima tippuu kahdesta neljään, sama asia.
"Jos käytetään 100 millin linssikaukoputkea 10x okulaarilla, lähtöpupilli olisi 10 mm. Ehkä hyödyllinen johonkin kuvaamiseen jollain kennolla."
En ymmärrä, miksi väkisin haluat kuvata kaukoputken läpi, eli kombinaatiolla objektiivi - okulaari - objektiivi, kun jokainen järkevä ihminen kuvaa pelkällä objektiivilla.En minä ole haluamassa kuvata kaukoputken läpi. Mutta netistä olen lueskellut, että näin on tehty, ja parempi vaihtoehto tähtitieteessä luultavasti. On väitetty mm. lintuharrastajien kuvanneen kaukoputkien läpi jo vuosia. Pelkällä objektiivilla kuvaaminen kuulostaa erikoiselta idealta sinulta. Erikoiset on eväät.
https://duckduckgo.com/?q=digiscoping&t=ffab&ia=web - Tsuumikosh
Mikon_Kamera kirjoitti:
"Sinunhan itsesi pitäisi osata korjata väärät käsitykset ja selittää ja tietää, jos olet niin erinomaisen oppinut ja viisas, kuin kerskut tai esität"
Sitähän tässä yritän, mutta...
"Jos kiikarin lähtöpupilli ei ole 7 mm, vaan pienempi, esim. 3 milliä, niin eikö se tarkoita, että näkökentästä suurin osa on mustaa, jos silmän pupilli yrittää avautua sinne 7 milliin asti"
Ei, koska kiikarin lähtöpupillin koolla ei ole mitään tekemistä kiikarin näkökentän leveyden kanssa. Koko kiikarin tuottama kuva on siinä "valopötkylässä", olipa sen halkaisija mikä tahansa. Jos kuvailemasi ilmiö olisi totta, niin miksi sitten sinulla ei näkökenttä ala kaventua kun valoisuus lisääntyy ja iiris pienenee? Tai miksi kuva ei kamerassasi ala vinjetoitua kun himmennät kakkosen akukosta f/11:een?
"Jos valokuvauksessa 135/2 objektiiviin liitetään 2x telejatke, niin yleensä sanottaisiin, että kokonaisuuden valovoima on 4, tai lukemat 270/4 valokuvauksen merkintätavalla. Mutta sinun mielestäsi putkesta tulisi läpi sama valomäärä edelleen vai?"
Kyllä tulee, mutta koska valo leviää 4 kertaa suuremmalle alalle, himmenee kuvan valoisuus sen 2 aukkoa. Tämä näkyy myös näppärästi siinä, että optiikan valovoima tippuu kahdesta neljään, sama asia.
"Jos käytetään 100 millin linssikaukoputkea 10x okulaarilla, lähtöpupilli olisi 10 mm. Ehkä hyödyllinen johonkin kuvaamiseen jollain kennolla."
En ymmärrä, miksi väkisin haluat kuvata kaukoputken läpi, eli kombinaatiolla objektiivi - okulaari - objektiivi, kun jokainen järkevä ihminen kuvaa pelkällä objektiivilla.>>Ei, koska kiikarin lähtöpupillin koolla ei ole mitään tekemistä kiikarin näkökentän leveyden kanssa. Koko kiikarin tuottama kuva on siinä "valopötkylässä", olipa sen halkaisija mikä tahansa.<<
Tarkoitinpa tuossa yllä, ei kiikarin näkökentän leveyttä, vaan silmän toimintaa hämärässä, mustaa tähtitaivasta katseltaessa. Ei kai kiikarin lähtöpupillin reuna toimi silmän himmentimenä?!
>>Kyllä tulee, mutta koska valo leviää 4 kertaa suuremmalle alalle, himmenee kuvan valoisuus sen 2 aukkoa. <<
Telejatkeen asiasta. Jos kameran ja objektiivin väliin pannaan telejatke 2x, niin eihän se rajoita putkeen sisälle tulevaa valoa, mutta sitä, mitä tulee läpi kameraan asti - vai eikö rajoita? Miten selität, vai selitätkö tämän, että osa valosta katoaa jonnekin - minne?
- Tsuumikosh
Tuossa tietoiskua kaukokatselun putkista:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15359551/linssin-toiminta#comment-94544256
Tähtikaukoputki kääntää kuvan ylösalaisin. Maakaukoputki oikein päin. Sikäli harhaanjohtava nimitys, että näitä on käytetty myös merellä. Itselläni on ollut tuollainen "elokuvan merikapteenin kaukoputken" kaltainen, jonka suurennosta en enää muista - oliko 15x vai 25x, vai mitä. Putki oli teleskooppimainen, pitkäksi vedettävä. Käänsi kuvan oikein päin. Maakaukoputkia, "oikein päin" näyttäviä, ovat yleensä metsästäjille ja lintubongaajille tarkoitetut tsuumilliset kaukoputket.
Jos kaukoputkien valovoimia ja resoluutioita haluaa laskea, siihen saattaa löytyä kaavoja kirjasta Tähtitieteen perusteet. Siellä on melko runsaasti muutakin tähtitieteen matematiikkaa. Myös Tähdet ja avaruus -lehdessä tai Ursan nettisivuilla voi olla aiheeseen liittyvää.
http://www.astro.utu.fi/zubi/obs/fratio.htm
>> Kiikarissa ei siis ole mitään samanlaista "valovoimaa" kuin kameroissa. Kiikarin persuksesta tulee aina ulos valokimppu, jonka kirkkaus per pinta-ala on täsmälleen sama kaikissa kiikareissa (linssien ja prismojen laadun vaihtelun rajoissa). <<
En tiedä, mitä runoilua tuo oli, tai mistä peräisin. Kyllä himmeämpi kiikari näyttää himmeämpää kuvaa kuin kirkkaampi. Aivan vastaavasti kuin kameroiden objektiiveissa on valovoima huono tai hyvä. Olosuhteista sitten riippuu, kuinka hyvin, tai mitä nähdään. Tähtitieteessä saattaa joskus riittää himmeäkin, voimakkaasti suurentava putki, jos katsellaan kirkkaita valopalloja. Tähtitaivasta on kuin monta versiota. Pimeällä maaseudulla voi näkyä niin valtava tähtien paljous, että on vaikeaa hahmottaa tutuimmat tähtikuviot. Pikkukaupungin yössä saattaa olla valosaastetta sen verran, että kuviot erottuvat selvästi. Suurissa kaupungeissa ehkä näkyy vain muutamia kirkkaimpia tähtiä, kuu ja planeettoja.
Pupillin viisasteluihin vielä kommentoisin, että jos teatterikiikarin lähtöpupilli on yli 10, niin eihän sitä ole pakko pitää silmässä kiinni, vaan sitä pystyy katselemaan hieman kauempaa, jolloin kirkas kuva tulee näkyville silmän koolle sopivalla tavalla.
Keskustelun alkuperäiseen aiheeseen:
Kun olen katsellut mainitun kaukoputkisivuston tarjontaa, huomasin siellä noin 20-40x kaukoputken, jonka hinta alle 300 euroa. Jos minulla olisi jokin villitys hankkia pitkiä telepolttovälejä, ehkä karttaisin P1000-tyyppisiä virityksiä, ja harkitsisin mieluummin tuota kaukoputkea. Lisäksi ehkä tähtitieteellistä peilikaukoputkea, tai peiliteleobjektiivia. Riippuen siitä, ovatko aihepiiriä linnut vai tähdet. Ajatuksena, ettei osteta kalleinta eikä halvinta, vaan mieluummin jotain maltillisia vehkeitä, joita saa sillä rahamäärällä - eri tarkoituksiin sopivia useampia. - Vähän samantyyppinen asia, kuin jos joku opiskelee vierasta kieltä, ja miettii, ostaisiko viiden kilon yleissanakirjan, joka maksaa omaisuuden, vai muutamia hyviä erityisalojen sanastoja, taskusanakirjan lisäksi. Joita on helpompi selailla ja pitää mukana. - Tsuuminen
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/53176/hnmxq/Sky-Watcher-EXPLORER-130-peilikaukoputki
optinen rakenne: Newton
pääpeilin halkaisija: 130 mm
suurennokset mukana tulevilla okulaareilla: 36x, 72x, 90x, 180x
polttoväli: 900 mm
aukkosuhde: f/6,92
okulaarit (1,25"): 10 mm ja 25 mm (mukana 2x Barlow-linssi)
punapistetähtäin
mukana ekvatoriaalinen jalusta (EQ2)
Tuossa oli esimerkki, minkälaisia tähtitieteen kaukoputkia on olemassa, myyty noin 200 euron hintaan. Suurennoksia siis 36, 72, 90 ja 180 x...... - Kaukoputkivaikameraostoo
Zeiss Victory Harpia 95 se taitaa olla se the maakaukoputki ja tuskin se räjäyttää silmää kuun valon säteistä jos ylöspäin suuntaa.
En oikein tuota pupilli juttua käsitä mutta katson vaan . Kaukoputkiin saa adaptereilla kiinni kännykkäkameraa esim apple x ja saa myös kuvia. Liekkö telepäässä parempia kuin nikon p1000?
On turkasen kallis tuommoinen zeissi mutta jos 10 v tiirailee silloin tällöin jotain niin n400€ vuosi kustannus . No onhan sekin paljon mutta mikäpä ei olisi.- Tsuumikosh
Jos lähtisin puhtaalta pöydältä ostelemaan jotain kiikari- ja kaukoputkikokoelmaa, ehkä kiinnittäisin huomiota seuraaviin:
- valovoimainen teatterikiikari, taskukokoinen
- jokin lintujen ja tähtien katseluun sopiva tsuumikiikari, ehkä 8-16x40
- tähtiharrastukseen peilikaukoputki monilla okulaareilla.
Yhteensä nuo maksaisivat ehkä muutamia satasia korkeintaan. Rahalla joka säästyisi, verrattuna johonkin tuhansien eurojen hintaiseen yhteen putkeen -sillä rahalla voisi ostaa vaikka kameran tai harrastaa jotain aivan muuta. Mutta makuja ja mielipiteitä on monenlaisia. - SilläNäetNimittäin
Just joo.
On pikkukiikari Nikon ED 8x22 (jotain 600€)
On mukava yleiskiikari Nikon ED 8x32 (noin 1000€)
On pari isompaa kiikaria kuten Swarovski 8,5x42 (rapiat 2000€) ja saunan seinällä saaristomökillä vanha Zeiss Dialyt 10x40 (jossain 2000€ pinnassa nykyään sekin)
On maakaukoputki Swarovski ATX 95 (näkyy olevan ovh 3900€)
Vaimolle ajattelin ostaa eläkelahjaksi tähtikaukoputken, Kunnollisten hinnat näkyvät olevan 1500-2000€ välillä (Celestron tms 6-8 tuuman peili, tietokoneohjattu jalusta).
Lopulla rahalla sitten matkustellaan, varustellaan kesämökkiä, ostetaan lapsille asuntoja ja autoja, lastenlapsille piano jne.
Desimaalipilkku on meillä näämmä eri kohdassa. - Tsuumikosh
SilläNäetNimittäin kirjoitti:
Just joo.
On pikkukiikari Nikon ED 8x22 (jotain 600€)
On mukava yleiskiikari Nikon ED 8x32 (noin 1000€)
On pari isompaa kiikaria kuten Swarovski 8,5x42 (rapiat 2000€) ja saunan seinällä saaristomökillä vanha Zeiss Dialyt 10x40 (jossain 2000€ pinnassa nykyään sekin)
On maakaukoputki Swarovski ATX 95 (näkyy olevan ovh 3900€)
Vaimolle ajattelin ostaa eläkelahjaksi tähtikaukoputken, Kunnollisten hinnat näkyvät olevan 1500-2000€ välillä (Celestron tms 6-8 tuuman peili, tietokoneohjattu jalusta).
Lopulla rahalla sitten matkustellaan, varustellaan kesämökkiä, ostetaan lapsille asuntoja ja autoja, lastenlapsille piano jne.
Desimaalipilkku on meillä näämmä eri kohdassa.Niin on harrastuksen pilkut eri kohdissa, sikäli kuin harrastan tähtien katsomista putkilla ollenkaan yleensä. En pidä kaukoputkien hankkimista niin tärkeänä, että sijoittaisin siihen tuhansia tai miljoonia euroja - vielä toistaiseksi.
Yllä mainittuja teatterikiikareita on myyty muutaman kympin tarjoushinnalla, Olympuksen tsuumikiikaria satasella, peilikaukoputkea parilla sadalla. - Tiedoksi lukijoille, jotta eivät luulisi harrastuksen alkamisessa olevan jotain tolkutonta kynnysrahaa, että vain tuhannen euron vehkeillä alkaa nähdä jotain, ja mikään halvempi ei muka riitä mihinkään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3614274En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831799- 441546
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan641539En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o291370Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(591341Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej521329Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka2051325- 281215
Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change81208