Ei tunnu järkeenkäyvältä että joku maksaa palkan, analysti analysoi yritysten tuotto-odotuksia ja kertoo tulokset julkisuuteen. Yleensä tutkimus- ja analysointitieto jää visusti työnantajan käyttöön.
Miksi analystit raportoivat julkisuuteen?
Ping-viini11
3104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noita julkaistaan vain tarpeen mukaan silloin kun julkaisijalle on niistä hyötyä. Joukossa on tietysti hämäyksen vuoksi mitään sanomattomia huuhaa-raportteja.
Kaikki sijoitusalan ammattilaiset ovat käytännössä huijareita ja omalla rahalla sijoittavia tyhmempiä. Yhteiskunta sallii tämän, koska päättäjät hyötyvät tästä, koska hekin ovat ...
Jos joku on oikeasti eri mieltä, kertokaapa nimeltä yksi rehellinen sijoitusalan ammattilainen. Siis joku loinen.
Analysoijien työtehtäviin usein kuuluu kertoa tulokset julkisuuteen. Onhan monille talousalan lehdillä ja pankeilla analysoijia, joiden tehtävänä tuottaa tuloksia asiakkaille. Toisin sanoen lehden tilaajille tai pankin asiakkaille. Talousalan lehti, jossa ei ole yhtään analysointeja, on lehtenä vähempiarvoinen kuin lehdet, joissa niitä on. Jopa silloin, jos analysoinnit eivät olisi hyödyllisiä.
Ja julkisesti noteerattujen pörssiyhtiöiden on pakko julkistaa kaikki numerot julkisuuteen, kuten vuosikertomukset kaikkine numeroineen (esim. Nokian vuosikertomus on julkista materiaalia ja saatavilla ilmaiseksi netistä). Myös ennusteet on pakko kertoa rehellisesti julkisesti, muuten voi joutua syytteeseen petoksesta. Aivan sama kuin tulosvaroituksenkin on pakko antaa, vaikka yhtiö ei haluaisikaan.
Ilman muuta selvää on että taloustoimittajien on julkistettava analysointiensa tulokset lehteen, mutta suuri joukko talousasiantuntijoita julkistaa tuloksensa kaiken kansan luettavaksi. Sitä en ymmärrä. Joku taho maksaa talousasiantuntijoille palkan ja tulokset jaetaan koko maailmalle.
Mitäpä ajattelette pörssiyhtiöiden tiedottamisesta? Tullut työskenneltyä muutamassa pörssiyhtiössä ja nähnyt ja kuullut että tiedottaminen on enimmäkseen illuusioiden luomista. Tiedotuksissa annetaan ymmärtää, että jollakin saadulla tilauksella olisi kertaluokkia isompi merkitys kuin onkaan. Jos ja kun pörssikonsernissa työskentelee tuhansia ihmisiä, lehdissä uutisoidut isot tilaukset ovat vain murto-osa kaikista tilauskertymistä. Tuhansien työntekijöiden konserneissa tilauksia pitää saada ja saadaan joka päivä. Tiedotuksiin päätyy vain joku prosentti. Kadunmies lukee lehdestä pörssikonsenrnin saamasta jättitilauksesta ja vetää johtopäätöksen että pörssifirmalla menee hyvin. Näitä on tullut kohdattua. Pörssiyhtiöissä tapahtuu myös että kerrotaan ulos hyvästä tilauskannasta, kun tilauksia ei ole ja kärvistellään kuilun reunalla. Aivan oma lukunsa on yltiöpositiivinen tiedottaminen johdossa tapahtuvista muutoksista, sekä teknologian tärkeäksi julistamiseen liittyvät tiedotukset. Pörssiyhtiöiden ennusteet on ennusteita, ennusteille ei voi antaa takuuta.