En jaksa hoitomarsuja

Mun kaveri on pitkään ulkomailla ja antoi siksi aikaa kolme marsuaan mulle hoitoon. Kuukausi olisi vielä jäljellä ja olen jo nyt ihan väsynyt näihin :( en kauhean mielelläni näitä alun alkaenkaan ottanut, mutta kaverilla ei ole mitään muutakaan paikkaa minne antaa marsut hoitoon.

Olen introvertti ja marsujen kujerrus ja vikinä häiritsee minua. Puhumattakaan että kaksi marsuista ei tule toimeen ja välillä ne rynkyttää kaltereita, minkä vuoksi ryntään tarkistamaan etteivät he karanneet toistensa kimppuun. Tarvitsen paljon tilaa itselleni mutta marsujen aitaus vie paljon tilaa jo valmiiksi pienehköstä asunnostani. En myöskään pidä siitä, että marsut sotkee, haisee ja purua ja heinää on kaikkialla. Käyn töissä, enkä töiden jälkeen jaksa oikein edes omaa asuntoani siivota tai pestä pyykkiä, saati sitten marsujen aitausta (mikä menee tällä hetkellä etusijalle, koska pelkkään että alusta falskaa ja marsut pilaa laminaattilattian).

Marsu ei todellakaan ole kaikkien lemmikki. Tuntuu, että monelle marsuharrastajalle marsut ovat elämän keskipiste. Minulla on aiemmin ollut kaverin marsuvanhus hoidossa viikon ajan, mutta se oli pienemmässä häkissä ja vanhuksena rauhallisempi ja hiljainen, joten tykkäsin hoitaa sitä. Mutta tuntuu, että tää on vaan liikaa.

Mietin ehdottavani kaverille, että antaisin marsut eläinkauppaan tai jollekin kasvattajalle hoitoon :( en vaan tiedä miten kaveri reagoi tähän, kun marsut ovat hänelle niin rakkaat. Tälläinen avautuminen.