Aattelin että kun täällä voi kuitenkin anonyymisti kysyä juttua ja joillain saattaa olla hyviä neuvoja, niin miksei sitä voisi tehdä keskustelua
Olen tosiaan kaapissa kaikilta muilta kuin läheisimmiltä ystäviltäni. Olen jo jonkin aikaa ajatellut tulla kaapista ulos perheelleni, kun he eivät kauhean konservatiivisia kuitenkaan ole. Ainoa huoleni on isästäni, joka välillä heittää homoista vitsejä ja on hieman konservatiivisempi. Siltikin minua stressaa hyvin paljon kaapista ulos tulo, vaikka sitä haluaisinkin. Olen hyvin hiljainen ja sisäänpäinsuuntautunut henkilö, ja tämän tapaisista asioista puhuminen on aina tuntunut vaikealta. En myöskään puhu nykyään perheeni kanssa elämässäni tapahtuvista asioista. Kannattaisiko minun ottaa niskasta kiinni ja kertoa heille ja jos pitäisi, onko kellään mitään vinkkejä?
Olen mielestäni aika epävetävän näköinen ihminen (olen melko ylipainoinen enkä mitenkään erityisen hyvännäköinenkään). Olisi kuitenkin mukavaa saada lukion aikana tyttöystävä, ja tiedän ainakin kahdesta muusta lesbosta samalla vuodella, sekä yhdestä minulla on epäilykseni. Jos kellään on myös vinkkejä kyseiseen aihealueeseen, kiitän niistä.
Olen tosiaan kaapissa kaikilta muilta kuin läheisimmiltä ystäviltäni. Olen jo jonkin aikaa ajatellut tulla kaapista ulos perheelleni, kun he eivät kauhean konservatiivisia kuitenkaan ole. Ainoa huoleni on isästäni, joka välillä heittää homoista vitsejä ja on hieman konservatiivisempi. Siltikin minua stressaa hyvin paljon kaapista ulos tulo, vaikka sitä haluaisinkin. Olen hyvin hiljainen ja sisäänpäinsuuntautunut henkilö, ja tämän tapaisista asioista puhuminen on aina tuntunut vaikealta. En myöskään puhu nykyään perheeni kanssa elämässäni tapahtuvista asioista. Kannattaisiko minun ottaa niskasta kiinni ja kertoa heille ja jos pitäisi, onko kellään mitään vinkkejä?
Olen mielestäni aika epävetävän näköinen ihminen (olen melko ylipainoinen enkä mitenkään erityisen hyvännäköinenkään). Olisi kuitenkin mukavaa saada lukion aikana tyttöystävä, ja tiedän ainakin kahdesta muusta lesbosta samalla vuodella, sekä yhdestä minulla on epäilykseni. Jos kellään on myös vinkkejä kyseiseen aihealueeseen, kiitän niistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tavallaan tiedän tunteen, kun tulin kaapista ulos ja kerroin isälleni joka oli yh silloin, minä olin 17 hän sanoi että minulla on tunti aikaa ottaa tarvitsemani tavarat huoneestani ja poistua asunnosta, silloin oli 2004 enkä ole sen jälkeen taakseni katsonut enkä kuullut isästäni. Olen onnellinen siitä että voin olla oma itseni ja Lesbo. Kerran se kirpasee sen jälkeen voit olla vapautunut ja onnellinen ^^
MInun isä oli alkoholisti joka.....
Et sen jälkee ole kuullut isästäsi? Todella riipaisevaa.
Muistan sen kun isä sanoi jos et kerää tavaroitasi tunnissa ja ole pihalla niin tapan sinut siihen paikkaan, se on viimenen asia mitä minun biologinen isä sanoi minulle 2004 sen koommin en ole kuullut hänestä enkä kyllä välitäkkään kuulla
3 vuotta kodittomana, mutta nyt on oma koti :)
Mikäs pakko se kaapista ulos on tulla? Ei mikään , kun eihän se oikeastaan muille kuulu.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/9912084/kaapista-ulos-kokemuksia