Olen työmarkkinatuella, asumistuella & toimeentuloa saava yksin huoltaja
Lapsi aloittaa tässä kuussa lukion. Lapsi on 16 vuotta.
Koululta varmaan tarvitsee opiskelijatodistuksen että voi hakea kelalta bussikorttia kuukausittain kaupunki liikenteeseen?
Luin myös että olisi mahdollista saada vähävarisen perheen 46e /kk tukea opiskelu kirjoihin
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/46-euroa-kuukaudessa-koulukirjojen-hankintaan-pienituloisten-perheiden-opiskelijoille-luvassa-lisatukea/6862012#gs.iCmxiIc
Saako / voiko hakea 16v opiskelija mitään opinto/opiskelurahaa?? lapsi asuu kanssani kotona
Onko vielä jotain vinkkiä mitä köyhän perheen tarvitsisi ottaa huomioon ?
Kiitos
Lapsi aloittaa tässä kuussa lukion. Lapsi on 16 vuotta.
Koululta varmaan tarvitsee opiskelijatodistuksen että voi hakea kelalta bussikorttia kuukausittain kaupunki liikenteeseen?
Luin myös että olisi mahdollista saada vähävarisen perheen 46e /kk tukea opiskelu kirjoihin
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/46-euroa-kuukaudessa-koulukirjojen-hankintaan-pienituloisten-perheiden-opiskelijoille-luvassa-lisatukea/6862012#gs.iCmxiIc
Saako / voiko hakea 16v opiskelija mitään opinto/opiskelurahaa?? lapsi asuu kanssani kotona
Onko vielä jotain vinkkiä mitä köyhän perheen tarvitsisi ottaa huomioon ?
Kiitos
Vastaukset 19
Vanhimmat
Lapsi saa lapsilisää siihen saakka että täyttää 17v sen jälkeen opintorahaa.
Jos olet yksinhuotaja niin lapsesta on maksussa joko lapsen toisen vanhemman elatusapu tai kela maksama elatustuki.
Jos lapsen koulumatka on pitkä voi kela maksaa koulumatkatukea.
Jos nuokaan eivät tunnu riittävän niin voit kokeilla hakea itsellesi toimeentulotukea kelasta ja sen jälkeen matkalippuun täydentävää kuntasi sosiaalitoimesta.
Lukion koululorjat uutena kustantaa noin 800€ - 1000€ ja jollei koulun puolesta ole tablettia, niin sen hinta vielä päälle, eli kuinka pitkälle ajalle tuon "lisä"n saa?
Minä en tiedä tuosta opiskelijakortista ja senhän saa vasta, jos saa, niin silloin kun on jo kirjoilla lukiossa, eli kannattaa kysyä sieltä lukiosta ja suomen lain mukaan sinun itsesi ei pitäisi tarvita todistaa jonkin asian olemassa oloa vaan ilmoitus siitä, että aloittaa opiskelun silloin ja silloin pitäisi riittää, mutta nähtävästi peräpukamienkin olemassa olo pitää todistaa, eli pitää heittää pakarat kelassa tiskille ja pyllistää, jollei lääkärintodistus riitä.
Tuo lisä ei auta ja huomioi, että se on vasta luvassa (Oppimateriaalilisä tulee voimaan elokuussa 2019), eli sitä ei ole olemassa tänä syksynä ollenkaan.
Uutisen mukaan sitä maksetaan opintotuen lisänä, jos edes maksetaankaan.
Opintotuesta saat tietoa kelan sivustolta https://www.kela.fi/opiskelijat ja huomioida tämä: "Opintotuen myöntämisehdot ovat erilaiset korkeakouluopinnoissa ja toisen asteen opinnoissa."Ja tässä lisää ehtoja jotta sen saa: "Lukio-opinnot
Opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia.
Lisäksi sinun pitää osallistua lukukauden aikana vähintään 10 kurssille tai 2 kokeeseen, jotka kuuluvat ylioppilastutkintoon.
Jos suoritat lukio-opintoja sisäoppilaitoksessa, esimerkiksi kansanopistossa, opintosi ovat aina päätoimisia..
Löytyy täältä ihan alhaalta: https://www.kela.fi/opintotuki-paatoimisuus_
Elatusvelvollusuus jatkuu ainakin lukio-iän ohi myös siltä elareita maksaneelta. Kysy vaikka Helsingin Kaupungin sossuilta.
Elatusvelvollisuus päättyy lain mukaan kun lapsi täyttää 18 vuotta (tieto finlex-sivustolta, laki lapsen elatuksesta).
Lapsilisän maksu päättyy kun lapsi täyttää 17v sen kuukauden loputtua (tietokelan sivustolta)
Käytäntö on toinen kuin Kelan tietokelan sivusto. Silloin, kun et maksata elareita Kelan kautta
Sinun asiallesi en mahda mitään, jos noin on, niin jotakuta kustaan silloin silmään, elatusvelvollisuus päättyy kun lapsi täyttää 18v, niin tällöin päättyy elatusmaksujenkin maksu, siis pitäisi päättyä.
Riippuen tietysti siitä millaiseen sopimukseen itse pykää puumerkkinsä alle.
No en jättäisi lapsiani pulaan vain siksi, että joku pykälä sallii sen. Virallisen osuuden jälkeen ketkukakrut elättävät itseään jne. Me äidit nyt vaan ollaan tämmösii
Kunnat tulkitsi tuota yli 18v lapsen elatusvelvollisuutta yleensä vain siinä tilanteessa kun nuori opiskelija haki täydentävää opiskelukuluihin ja hänellä vanhempansa olivat hyvätuloisia/töissäkäyviä. Sen nimi on lapsen täytettyä 18v koulutusavustus eikä elatusapu.
https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/lapsen-asema-erotilanteessa/lapsen-elatus#_Koulutusavustus
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750704#L1P3
Mulle ihan sama. Pääasia, että ovat koulunsa käyneet, ammatteihinsa valmistuneet työtä saaneet, elämissään eteenpäin päässeet ilman vanhempiensa rahariitoja. Asia on epäajankohtainen jo.
Hyviä neuvoja jo saitkin. Tosiaan lukio-opiskelu ei ole mitään ilmaista. Kirjat maksavat ja läppäri on oltava kotona. Kirjoja voi yrittää hankkia käytettyinä, esim. tori.fi tai huuto.net. Tai oppikirjoja myyvä Jamera-kauppa, joka myy myös käytettyjä oppikirjoja.
Aikaisemmin Pelastakaa lapset ry on avustanut oppikirjojen hankinnassa...heiltä saa muuten myös harrastuksiin tukea. Kantsii kysyä sieltäkin.
Täällä jo annettujen hyvien neuvojen lisäksi vielä yksi: vanhempien olisi viimeistään tässä vaiheessa syytä neuvotella yhdessä lapsensa tulevaisuudesta ja opinnoista sekä niiden rahoittamisesta. Jos kolmivuotisista lukio-opinnoista kertyy kahden tonnin kulut, se tekisi tuhat euroa kumpaakin vanhempaa kohden eli pyöreästi 350 euroa vuodessa eli vielä pyöreämmin euron päivässä. Voisiko jättää jotakin vähemmän tärkeää ostamatta, esim. tupakkaa, meikkejä tms. ja panna sen euron säästöön? Onhan sentään lapsen tulevaisuudesta kysymys. Myös isovanhemmilta kannattaa kysyä, onko heillä mahdollisuutta auttaa vaikka työtä vastaan.
Laki lapsen elatuksesta näyttää olevan yksi huonoimmin tunnettuja yksintektaisesti tajuttavia lakeja. Sitkeästi näyttää elävän käsitys, että elatusvelvollisuus päättyy 18-vuoden ikään. Näin ei tietenkään ole pykälän 3 mukaan.
Myös yhteiskunta omalla toiminnallaan osoittaa itse olevansa vastuussa lapsen elatuksesta senkin jälkeen, kun lapsi täyttää 18-vuotta, mikäli on kyse lastenhuollollisin perustein sijoitetusta lapsesta.
Jälkihuolto:
12 luku
Jälkihuolto
75 §
Lapsen ja nuoren oikeus jälkihuoltoon
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle tämän luvun mukainen jälkihuolto 40 §:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös 37 §:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.
Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle.
Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 1 momentissa tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Finlex)
Eli huostaanotto päättyy em. tilanteessa, kun lapsi täyttää 18 vuotta, mutta kunnan velvollisuus jälkihuoltoon sijoitetun lapsen kohdalla päättyy, kun lapse täyttää 21 vuotta. Aikaisemmassa laissa tuo oli 22 vuotta.
Laki lapsen elatuksesta
3 §
Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta.
Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista. (Finlex)
Vanhemmilla on vastuu lapsen elatuksesta koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista senkin jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta. Eli elatuksen saajan ikä voi voi teoriassa olla vaikkapa 20 - 60 vuotta, jos sosiaaliviranomainen näin tulkitsisi.
Tästä elatusvelvollisuudesta on luultavasti entisessä lääninoikeudessa ja nykyisessä hallinto-oikeudessa riidelty hyvin vähän sen takia, koska sosiaaliviranomainen tulkitsee tämän asian. Oli elatusvelvollisten näkemys asiasta mikä hyvänsä, niin luultavasti oikeuteen johtaneita riitatilanteita on sattunut hyvin vähän ja sosiaaliviranomaisen päätökseen on tyydytty.
Sen sijaan on ollut tapauksia toisinpäin, jossa lapsen riitaannuttua vanhemman / vanhempien kanssa ja heidän lopetettua kaiken taloudellisen tuen 18-vuotta täyttäneelle elatusvelvolliselle, on johtanut sosiaaliviranomaisen huomautukseen vanhemmille / vanhemmalle siitä, että heidän tulee huolehtia elatusvelvollisuudesta myös lapsen 18 ikävuoden jälkeen tietyissä tilanteissa. Käytännössä tällaisessa tilanteessa sosiaaliviranomainen voi käyttää perusteluina vaikapa vanhempien hyvää taloudellista asemaa.
Me tutkittiimme aikoinaan työmaalla tätä lakia erään kollegan perheongelmien takia ja se pitää kyllä valtavan pommin sisällään, koskien kunnan sosiaaliviranomaisen harkintavaltaa. Periaatteessa sosiaaliviranomainen voisi pitää elatusvelvollisena täysiä 50-vuotiaita aikuisia. Luultavasti nämä selkeästi hölmöt ja kohtuuttomaksi katsottavat päätökset kumoutuisivat hallinto-oikeudessa, mutta jos on vähänkään kiikun kaakun oleva tilanne, jossa arvioidaan elatusvelvollisuuden kokonaisuutta, sosiaaliviranomaisen kanta muodostuu hyvin pitkälle myös oikeuden päätöstä ohjaavaksi samalla tavoin, kuin rikosasioissa syyttäjä on yleensä paljon vahvemmilla, kuin vastaaja.
En tiedä, paljonko näistä asioista on elatusvelvollisuushistoriassa lapsen osalta riidelty oikeudessa, mutta ainekset olisivat kyllä hyvinkin suureen riitaan.
Teoreettinen tilanne Björn Wahlroosin varallisuuden omaavilla ihmisillä olisi aika kinkkinen jos oma lapsi riitatilateessa riippumatta iästään, alkaisi itse ajaa oikeudessa elatussaataviaan Sveitsin ranskankielisen sisäoppilaitoksen koulutuksesta aiheutuneista elatussaatavistaan vanhempaa tai vanhempiaan vastaan sosiaaliviranomaisen yhtyessä tähän laulukuoroon? Jos tuollainen sisäoppilaitos 100.000€/kk olisi vielä koulutuksellisesti järkevä ja edistäisi lapsen kehitystä ja kasvua, vastaisi lain kohtuullisuusharkinnan mukaisesti lapsen taipumuksia ja vanhempien kukkarossa tuo kustannus olisi kirpussa olevan viruksen painoinen, niin eikö sosiaaliviranomainen voisi katsoa vanhempien elatusvelvollisuuden tässä asiassa kohtuulliseksi?? Tosin lapsen huoltajuusriidoissa käräjäoikeudesta lähtien ylempiin oikeusasteisiin tulee jo ainakin välillisesti päätöksiä siitä, kuka, ketkä ja millä tavalla ovat elatusvelvollisia lapseen nähden riippumatta lapsen iästä.
Pikkuisen eroa on siinä, että elatusvelvollisuuteen kuuluu LAAJEMMAT vastuut, eli ravinto, vaatetus, asuminen, terveys, hygienia, harrastukset, koulun käyminen, vapaa-aikainen kasvatus ja ynm.
Kun taas 18 vuotta täytettyä nuo vastuut supistuu ainoastaan yhteen, eli koulutukseen, eli lähemmin tarkasteltuna mahdollisiin opintokuluihin, eli ei ole mitään "elatusvelvollisuutta" tuon 18 vuosirajan jälkeen, kuin erheellisesti 123-321 ilmaisee ja sitoo elatusvelvollisuuden jatkuvan hamaan kuolemaan asti eli taitaa olla ihan vaan kelan/sosiaaliasiamies nilkki kyseessä, koska kääntää heti tuon koulutusvelvollisuuden elatusvelvollisuudeksi, "Tästä elatusvelvollisuudesta ".
Kyllä, ne ovat rajatut koskien vain koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Tämä on osittaista elatusvelvollisuuta. Et ole lukenut tätä lakia aikaisemmin ja se tuli uutena sinulle vasta nyt. Ei kannata vängätä.
"kuin erheellisesti 123-321 ilmaisee ja sitoo elatusvelvollisuuden jatkuvan hamaan kuolemaan asti eli taitaa olla ihan vaan kelan/sosiaaliasiamies nilkki kyseessä, koska kääntää heti tuon koulutusvelvollisuuden elatusvelvollisuudeksi, "Tästä elatusvelvollisuudesta ". "
Jos vanhemmat joutuvat vastaamaan lapsen koulunkäynnistä aiheutuvista kustannuksista se elatusvelvollisuuden täsmennys tietyssä asiassa.
"...taitaa olla ihan vaan kelan/sosiaaliasiamies nilkki kyseessä, koska kääntää heti tuon koulutusvelvollisuuden elatusvelvollisuudeksi,"
Omituinen lause: Mitä tekelistä kelalla tai sosiaaliasiamiehellä on elatusvelvollisuuden kanssa.
Kunnissa, kuntayhtymissä tai sotealueilla on oltava lastenvalvoja. Se on kunnissa sosiaalihuoltolain mukaan pakollinen virka. Hän päättää virkaansa puolesta lastenvalvonnalliset asiat, joihin kuulu sekä yleinen elatusvelvollisuus, että koulutuksesta aiheutuva mahdollinen elatusvelvollisuus Jos lastenvalvojan virkanimikkeellä ei ole ketään (varsin mahdollista esimerkiksi pienemmissä kunnissa), jonkin sosiaalityöntekijän toimikuvaan sisällytetään lastenvalvoja tehtävät. Piste
Sosiaaliasiamien on taas kunnissa. kuntayhtymissä ja sotealueilla sosiaali- ja potilasasiamies (voivat olla myös erillisiä virkoja, joka on tyypillistä esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa. Sosiaali- ja potilasasiamies antavat neuvontaa esimerkiksi toimeentulotukiasioissa, mutta mitään juridista asemaa heillä ei ole. Esimerkiksi käräjäoikeudessa kuullaan huoltajuus / elatusasioissa vain lastenvalvojia ja sosiaalityöntekijöitä asian esittelijänä viran puolesta. Sosiaali- ja potilasasiamies voi olla oikeudessa läsnä, mutta hänen puheillaan ei ole mitään painoarvoa ja siksi he eivät käräjille menekään.
En ala kirjoittaa tästä selvästä asiasta enmpää. Se menee kuitenkin siihen, että ensin keltaista väitetään siniseksi ja lopulta mustaa väitetään valkoiseksi ja kiroillaan ilman argumentteja. Saat kirjoittaa tästä aiheesta ihan omassa rauhassa.
Lastenvalvoja: http://supli.fi/mita-lastenvalvojan-luona-tapahtuu/
Sosiaaliasiamies: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812 katso luku 5 (sosiaaliasiamies)
Kyllä minulle on ollut tuttu tuo laki jo siitä lähtien kun se astui voimaan, eli erehdyt pahasti, kuten tapanasi on ja teet väärän arvion toisesta ihmisestä tekstin perusteella, julkisenvallan nilkin tunnistaa tekstin perusteella ja kuten ilmaisitkin olevasi lastensuojeluneuvoja tai vastaava, eli julkista valtaa edustava nilkki eli puoltaa aina muita julkisen vallan edustajia.
Avataanpa hiukka sitä kolmatta pykälää ja suluissa avaukset : " 3 §
Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta.
Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista
(ei täsmennetä mitä nuo kustannukset on, eli laissa jätetään liian suuri aukko soveltaa melkeinpä mihin asiaan tahansa soveltuvaksi, mutta kuitenkin koulutus-sana on suppea eli käsittää opiskelutarvikkeet, mahdolliset koulumaksut ja ehkä asumisen, ei muuta)
myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi
(tämän jätit kertomatta, eli jos vähävarainen perhe, niin tällöin näistä kustannuksista VASTAA JOKU MUU TAHO ja se voi ainoastaan olla kunnallinen sosiaali tai valtiollinen sosiaali, eli tarkoittaa myös sitä, ettei ole mikään pakko ottaa kallista opintolainaa tai opintorahaa/opintotukea).
Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata
(ELI LOPPU KÄDESSÄ 18v täyttänyt vastaa itse koulutuksestaan, eli elatusvelvollisuus koulutuksen osalta toteutuu vasta sitten, jos ei ole muuta mahdollisuutta ja loppu kädessä se koulutus onkin valtion kustannettava)
koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista."
Kuten asia ilmaistaan perustuslaissa näin: PL 16§ Sivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus MAKSUTTOMAAN perusopetukseen.
Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
JULKISEN VALLAN ON TURVATTAVA. sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen MAHDOLLISUUS saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa (eli turvataan vammaisen/monivammaisen opiskelu) mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta, sekä kehittää itseään varattomuuden ESTÄMÄTTÄ.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen VAPAUS on turvattu".
Näistä päädytäänkin taas jälleen kerran siihen kuuluisaan PL22§ Perisoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan ON TURVATTAVA perusoikeuksien ja -ihmisoikeuksien TOTEUTUMINEN
(eli siis maksoi ne sitten mitä ne maksoi eli lennätetään vaikka pakolaisia suomeen ihmisoikeusperusteisesti, MAKSAA MITÄ MAKSAA hintalapulla ei merkitystä).
Periaatteessa sama ongelma tulee peruskoulutusta ja lukiotasoista koulutusta antavien sisäoppilaitosen lisäksi myös yliopisto-opiskelussa. Millä tavoin vanhempien on tuettava lapsen yliopisto-opiskelua?? Ainakaan koulutuksesta aiheutuneiden kustannusista johtuvan lain mukaan kustannukset eivät ole sidottu Suomen peruskoulujärjestelmään, lukioon, ammatilliseen koulutukseen eivätkä yliopisto-opiskeluun.
Mitä, jos sisukas nuori lahjakas ylioppilas kovan valmistelun ja preppauskurssien jälkeen onnistuisi pääsemään pääsykokeiden kautta Harvardin lääketieteelliseen ja haluaisi luoda tutkijan uraa Yhdysvalloissa? https://hms.harvard.edu/
Eiko jo koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kohtuullisuusharkinnassa pitäitäisi jo ottaa tosissaan huomioon se, että koulutus näköjään vastaa erinomaisesti lapsen taipumuksia jo pelkästään sen perusteella, että hän on onnistunut pääsykokeiden kautta sinne ylipäätään pääsemään? Ei onnistu ihan kaikilta. Kuinka moni suomalainen on onnistunut pääsemään Harvardin lääketieteelliseen? Luultavasti suomalaisia tai ainakin suomalaistaustaisia useitakin. Jos opiskelijalla olisi vielä varakkaat vanhemmat, niin eikö tässä tulisi sama kysymyksen asettelu, kuin edellä?
Elatusvelvollisuuslaki+tähtää+samaan+kuin+suomessa+on+ollut+1880+luvulla+aina+1943,+eli+kiertokoulu+köyhemmille+ja+eväät+kotoa,+eli+vedellä+jatkettua+maitoa+pullossa,+pari+leipää+ja+suolasärkeä.
"Koululta varmaan tarvitsee opiskelijatodistuksen että voi hakea kelalta bussikorttia kuukausittain kaupunki liikenteeseen?"
Koululta yleensä saadaan jonkinlainen opiskelijakortti erilaisten opiskelijaetuuksien ja -alennusten saamiseksi. Niiden saamiseen ennen korttia voi saada todistuksen oppilaaksiotosta siinä vaiheessa, kun on päässyt lukioon ja ottanut paikan vastaan.
Kelan koulumatkakorvaushakemus pitää viedä koulun kansliaan jotta siihen saa leiman ja koulu lähettää sen sitten kelalle eteenpäin.
Koulumatkakorvausta saa vain pitkän koulumatkan takia, ei edulliseen kaupungin sisäiseen lähiliikenteen matkalippuun.