Edullista ampiaisten tuhoamista

Oot sinäkin vihree näköjään ruokittu kaupasta ostetulla leivällä. Kerro paljonko tarvitaan pölyttäjiä vehnälle?

IhminenVieraantuuLuonnos kirjoitti:

Oot sinäkin vihree näköjään ruokittu kaupasta ostetulla leivällä. Kerro paljonko tarvitaan pölyttäjiä vehnälle?

Siemen syntyy, kun paljassiemenisen tai koppisiemenisen kasvin hedelmöittynyt sukusolu kypsyy emokasvinsa yhteydessä. Siemenen syntymistä edeltää kukinta ja pölytys.

Omenapuut kukkivat, mutta mehiläisten surinaa ei kuulu. Missä pölyttäjät ovat? Miten käy omenasadolle?

Rachel Carson kirjoitti vuonna 1962 kirjan Äänetön kevät, jossa havahduttiin hyönteismyrkkyjen käytön seurauksiin: myrkyt kertyivät pikkuhiljaa lintuihin ja tappoivat niitä. Äänettömänä keväänä linnunlaulu oli hiljentynyt. Nyt pölyttäjät ovat kriisissä.

Pölyttäjät hupenevat kaikkialla maailmassa. Torjunta-aineiden lisäksi tehomaatalous, ympäristön saastuminen, vieraslajit, taudit ja ilmastonmuutos ajavat pölyttäjät ahtaalle.

Monille tutut tarhamehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, mutta ne eivät kykene korvaamaan villien mehiläisten, kimalaisten ja kukkakärpästen työpanosta.

Hyönteispölytteisten kasvien sadon määrä ja laatu ovat riippuvaisia sekä pölyttäjien runsaudesta että monimuotoisuudesta.

Kotipihasi omenoiden huonolaatuisuus saattaakin siis johtua epäonnistuneesta pölytyksestä.

Esimerkiksi mansikka, viinimarjat, rypsi ja kumina tarvitsevat pölytystä.

Maailmanlaajuisesti hyönteiset pölyttävät noin 75 prosenttia viljelykasveista – pölytyksen heikentyminen uhkaa ruuantuotantoa ja monien ihmisten elinkeinoa. Odotettavissa on syvenevä nälänhätä.

Huolemme on suuri. Onneksi joulukuussa 2016 biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Suomi sitoutui huolehtimaan pölyttäjistään.

Sitoumuksen täyttämiseksi maahan pitää luoda pölyttäjien seurantaohjelma, jossa vuosittain kartoitetaan eri lajien tila.

Ilman tietoa lajien runsauden muutoksista ihmisen aiheuttamien ongelmien vaikutuksia ei voida mitata.

Hyönteismyrkkyjen käyttö on lopetettava, vaikka sen seurauksena joidenkin lajikkeiden viljely voi muuttua mahdottomaksi.

Vaihtoehtoisesti voimme jatkaa hyönteismyrkkyjen käyttöä ja ottaa riskin, että pölyttäjälajeja menetetään lopullisesti.

Tällöin väistämättä monien hyönteisistä riippuvaisten lajikkeiden viljely loppuu.

Aloittajan linkin mukaiset pölyttäjien hävitys sessiot on Suomen solmiman sopimuksen vastaisia ja tulevaisuudessa pölyttäjien tuhoamisesta tuomitaan rikoksesta niinkuin nytkin tiettyjen eläinten kohdalla toimitaan.

Linkistä löydät vastauksen kysymykseesi jos et pölytyksestä tiedä.

https://www.viherrinki.fi/onnistunut-polytys-suuri-sato/

miksi_näin kirjoitti:

Siemen syntyy, kun paljassiemenisen tai koppisiemenisen kasvin hedelmöittynyt sukusolu kypsyy emokasvinsa yhteydessä. Siemenen syntymistä edeltää kukinta ja pölytys.

Omenapuut kukkivat, mutta mehiläisten surinaa ei kuulu. Missä pölyttäjät ovat? Miten käy omenasadolle?

Rachel Carson kirjoitti vuonna 1962 kirjan Äänetön kevät, jossa havahduttiin hyönteismyrkkyjen käytön seurauksiin: myrkyt kertyivät pikkuhiljaa lintuihin ja tappoivat niitä. Äänettömänä keväänä linnunlaulu oli hiljentynyt. Nyt pölyttäjät ovat kriisissä.

Pölyttäjät hupenevat kaikkialla maailmassa. Torjunta-aineiden lisäksi tehomaatalous, ympäristön saastuminen, vieraslajit, taudit ja ilmastonmuutos ajavat pölyttäjät ahtaalle.

Monille tutut tarhamehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, mutta ne eivät kykene korvaamaan villien mehiläisten, kimalaisten ja kukkakärpästen työpanosta.

Hyönteispölytteisten kasvien sadon määrä ja laatu ovat riippuvaisia sekä pölyttäjien runsaudesta että monimuotoisuudesta.

Kotipihasi omenoiden huonolaatuisuus saattaakin siis johtua epäonnistuneesta pölytyksestä.

Esimerkiksi mansikka, viinimarjat, rypsi ja kumina tarvitsevat pölytystä.

Maailmanlaajuisesti hyönteiset pölyttävät noin 75 prosenttia viljelykasveista – pölytyksen heikentyminen uhkaa ruuantuotantoa ja monien ihmisten elinkeinoa. Odotettavissa on syvenevä nälänhätä.

Huolemme on suuri. Onneksi joulukuussa 2016 biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Suomi sitoutui huolehtimaan pölyttäjistään.

Sitoumuksen täyttämiseksi maahan pitää luoda pölyttäjien seurantaohjelma, jossa vuosittain kartoitetaan eri lajien tila.

Ilman tietoa lajien runsauden muutoksista ihmisen aiheuttamien ongelmien vaikutuksia ei voida mitata.

Hyönteismyrkkyjen käyttö on lopetettava, vaikka sen seurauksena joidenkin lajikkeiden viljely voi muuttua mahdottomaksi.

Vaihtoehtoisesti voimme jatkaa hyönteismyrkkyjen käyttöä ja ottaa riskin, että pölyttäjälajeja menetetään lopullisesti.

Tällöin väistämättä monien hyönteisistä riippuvaisten lajikkeiden viljely loppuu.

Aloittajan linkin mukaiset pölyttäjien hävitys sessiot on Suomen solmiman sopimuksen vastaisia ja tulevaisuudessa pölyttäjien tuhoamisesta tuomitaan rikoksesta niinkuin nytkin tiettyjen eläinten kohdalla toimitaan.

Linkistä löydät vastauksen kysymykseesi jos et pölytyksestä tiedä.

https://www.viherrinki.fi/onnistunut-polytys-suuri-sato/

Joo oot näköjään syönyt maissi muroja jotka on hyönteinen pölyttänyt.....