Onko muilla vastaavaa

Olen samaa mieltä. Kyllä se epävarmuudesta kertoo. Mietin miksi se on tullut kesken kaiken eikä alusta asti. Joko seksielämässänne on tapahtunut joku muutos tai sitten hän ei alussa kehdannut vaan kysyä tai sinäkin tunnuit nauttivan enemmän .

Voivoi. Alussa on vielä vierastanut toista niin ettei kaikkea uskalla kysyä eikä sanoa eikä tehdä. Kun tulee paremmin tutuksi niin uskaltaa kyselläkin jo enemmän.
Kai se kertoo ap miehestä että pitäis koettaa kestää pidempään kuin vain muutama minuutti, nainen kyselee koska epäilee ettei parissa minuutissa vielä voi tuntua miltään.

Yhteiselämän alku huumaantumatta. Vaimostani en tiedä mutta minä en kokenut mitään varsinaista alkuhuumaa. Mitä se sitten lieneekään.
Viihdyimme yhdessä. Sovimme fyysisesti yhteen ja arkielämän arvot olivat saman suuntaiset.
Missään vaiheessa ei ole tullut yllätyksiä eikä yhtään kriisin poikastakaan ole osunut kohdalle.

Elämmme puitteissa on tapahtunut voimakkaita muutoksia mutta ei mitään uhkaavaa.
"Fysiikka" toimii vieläkin mutta virikemaailma on monipuolistunut.

Seksissä minä olen helpommin luettavissa kuin vaimoni. Hänen ei tarvitse lysellä tuntemuksiani, Ne tuntuvat, näkyvät ja usein kuuluvatkin.
Vaimoni toteuttaa omia mieltymyksiään enkä ole kysynyt, että miltäs tuntu.

Ps. Tänään sisälämpö on pysynyt 28:ssa asteessa ja totunnainen keskiviikon huuma jäi tänään huumaantumatta. Koska aikaa on rajattomasti niin voi elää tuntemuksiensa mukaan.

Pyh mistään heikosta itsetunnosta ole kyse. Mistä se nyt heikoksi olisi tullut suhteen edetessä? Vai onko tapanasi viedä naiselta itsetunto tulkitsemalla täysin pieleen?

Nainen haluaa useinkin höpötellä seksin jälkeen. Sitä naisesikin haluaisi. Mutta sinä teet kaikkesi, ettei mitään keskustelua synny. Jepjep.

Hmmm... tää on kyllä niin hyvä välillä lukea tekstiä, että saa realiteettia sen suhteen kuinka huippu mies itsellä on. Ei sinun kuvioon auta, mutta mies kittäisi kunhan päästään kummatkin vapaalle :) Mä olen niin piloille hemmoteltu, että enhän mä enää kestäisi missään muissa parisuhteissa. Alla pitkää tilitystä, koska osuu provoutumissuoneen:

...meillä joka kerta (huom! 15 vuotta seksiä and still going) mies kommentoi (=hehkuttaa) seksiä. Siis... en muista kertaakaan jolloin EI olisi. Ja hän itse jopa aloittaa tuon. Ja nyt ajateltuna tosi hieno homma. Ei se ainakaan mun rakkautta vähennä tai intoa sängyssä vähennä.

Siis ahdistaako sua kehua vaimoa? Jotenkin tulee olo, että sinä olet nyt se kärsijä naisen huonosta itsetunnosta eikä suinkaan nainen, joka kyselee sulta suoraan että oliko hän hyvä sulle. Mistään kosteusjutuista en itsekään tykkäisi keskustella, mutta sitä suuremmalla syyllä itse menisin jo ennen kyselyjä hehkuttamaan miten mieletön toinen oli. Katsot tepsiikö, onko iloisempi muija kotosalla jne. Sanot sitten vaikka, että sinä et halua kehuja kuulla jos se ahdistaa.

Mä näen, että ongelmallinen heikko itsetunto on sitä että se on JATKUVAA kaikessa (onko kaunis, onko hyvä, onko parempi kuin X ja Y jne) ja jos väittää että on hyvä, niin se teilataan heti ja todetaan että ei pidä paikkaansa. Se että muija VÄLITTÄÄ ja KYSYY oletko tyytyväinen seksielämään voi olla sitäkin, että häntä KIINNOSTAA että olet tyytyväinen tai jopa tykkäät todella paljon seksistänne.

Ihmiset on erilaisia ja esimerkiksi itse en osaa samaistua tuohon "kerran kehuttu niin se riittää"-mentaliteettiin.Menin naimisiin mieheni kanssa ja elän ja harrastan seksiä hänen kanssa, koska hän on niin huippu tyyppi eikä mulla ole mitään ongelmaa hänelle sitä hehkuttaa kerta toisensa perään. Vuosien aikana kuinkakohan monta kertaa on tullut pelkästään miehen pakaroita kehuttua, mutta pointtina onkin että totean tuntemukseni ja toisaalta haluan varmistaa ja nähdä hänen ilmeensä/tyytyväisyytensä kun kuulee että hänellä on maailman paras takamus/kuinka fiksu/komea/hyvä isä/aviomies on. Vaivaa aiheuttaa esimerkiksi pyykin pesu - ei toisen ylistäminen.

Jos mun mies kysyisi multa tuntuiko hyvältä tai olinko tyytyväinen seksiin, niin en edes tulisi asiaa miettimään palstalle vaan siinä paikassa tekisin heti ja äärimmäisen selväksi että olen erittäin tyytyväinen enkä halua, että hetkeäkään että muuta edes epäilisi. Sehän olisi kauhea tunne itsellekin, jos oma puoliso tuntisi noin. Enkä siis murehtisi, että onkohan äijällä huono itsetunto.

PS. Nää alkuhuumajututkin joskus ihmetyttää. Oikeastiko siinä alussa oli joku niin huumassa, että kuvitteli että nyt tuo ihminen rakastaa minua NIIN varmasti ja paljon - vaikka ei paljoakaan olla yhdessä mitään tehty ja toisiamme nurjine puolineen koettu. Ehkä en sitä kokenut alkuhuumaa vaan jälkihuuman. Kyllä musta ehdottomasti parasta on se, kun tietää että tuon kanssa on eletty arjen tappava tylsyys, ikävät ja onnet ja kaiken sen keskellä edelleen osoittaa rakkautta ja välittämistä suoraan ja arjen teoilla (etenkin jälkimmäinen). Vaikka menisi työ ja kaikki, niin uskon että tuo rakastaa. Riitojakin tuli alussa helpommin, kun ei otettu vielä niin tolkkua toisistamme.

"Muija kyllä tietää että mun ilme kertoo kaiken. "

Ei tiedä. Kaikkein pahin virhe parisuhteessa on luulla että toinen on ajatuksenlukija.

Suurella osalla pareista ei ole mitään kuuluisaa alkuhuumaa.
Naisesi haluaa jutustella ja henkistä yhteyttä kanssasi seksin jälkeen. Se ei ainakaan ole merkki heikosta itsetunnosta. Mikset hihkaisisi seksin jälkeen "aaahhh, oli kivaa", silittelisit ja rapsuttelisit naistasi?