Oletko pitkävihainen ja onko sinulla " huono muisti muisti "?

Voin unohtaa helposti ne mitä en muista

Hänen ja minun välillä ei ole mitään negaa, joten ei ole mitään anteeksi annettavaa.

En ole pitkävihainen

En koe tarvetta olla kenellekään vihoissani, Ihmiset toimivat jokainen elämässään omien tarpeidensa mukaan ja joskus ne törmäävät tai eivät ole kaikille mieleisiä, mutta inhimillisyys on osa ihmisyyttä.

https://www.youtube.com/watch?v=wyRyRyjRV4o&list=RDwyRyRyjRV4o&start_radio=1

Olin ennen pitkävihainen, muistini on myös erinomainen. Koettuani jonkinlaisen valaistumisen jätin vihaamisen taakseni.

Luottamuksen pettämistä en usko pystyväni antamaan anteeksi kunnolla tai voin antaa anteeksi, mutta se jättää pysyvät jäljet.
Mokailuja, ajattelemattomuuden voin antaa anteeksi, jos siihen ei liity mitään suurempaa suunnitelmaa tai manipulointia eli päädyn samaan tässäkin, että rikotaanko luottamus vai ei.

Pitää olla erinomainen henkilö jos haluaa saada luottamuksen palautettua.

Viha on väärä sana, inho on parempi kuvaamaan sitä, mitä jonkun esim. töykeä käytös aiheuttaa. Se ei ole aktiivista, mutta pompahtaa mieleen, kun tietyn tyypin näkee, inhoa ei myöskään voi antaa anteeksi, koska se perustuu kokemukseen, inhon kohteen pitäisi muuttua ensin ja todistaa muutos.

Vasta kun rakastaa tarpeeksi, on valmis antamaan juttuja anteeksi. Ystävälläni oli kaukosuhde, joka päättyi siihen, että tapailemansa mies saattoi toisen naisen raskaaksi. Hirveä järkytys, eikä tietenkään jatkanut enää suhdetta.

Muistaa vaan mitä tapahtunut❤️‍🩹

Tummempi värikynä kirjoittamiseen oli hyvä ajatus kun lehmällä ei lehmän muisti

Anteeksianto ja -pyyntö on outoja käsitteitä. Kuulostaa hienolta kristilliseltä, mutta onko ne oikeasti.
Anteeksiannolla kevennetään ainoastaan sen mieltä, joka teki väärin. Toinen jää kärsimään - toinen unohtaa.
Jos sillä on huono moraali, joka sai anteeksi, se menee saman tien tekemään saman virheen uudestaan. Siitä ei opi mitään, että saa kaiken anteeksi.
Kannattaa jättää tekemättä väärät valinnat, niin ei tule anteeksipyydettävää. Vahinkoja sattuu ja sellaiset tietysti pyydetään anteeksi ja annetaan, mutta että pyydetään anteeksi tietoista pettämistä, pahan puhumista, päihteiden käyttöä....ei. Nämä on ihmisen omalla vastuulla. Toinen ei voi tällaisia valintoja hyväksyä tai antaa anteeksi. Ne on tietoisia valintoja, tekeekö niitä vai ei. Näitä ei tarvitse unohtaa eikä antaa anteeksi. Kerran pettää, aina pettää, riittää tiedoksi.

yleisesti ottaen muistan jokaisen loukkauksen joka on kohdistunut persoonaani. Loukkauksia jaelleista ajattelen että ovat jollain tavoin sivistymättömiä tai omien ristiriitojensa polttamia ajatuskyvyltään. Loukkaukset kun ei perustu mihinkään todellisuuteen ihmisestä on vaan tarkoitus nälviä .

En ole pystynyt antamaan anteeksi hallintarekisterilain läpi runnomista, missä nykyinen presidenttikin oli mukana ja valehteli asiaan liittyen eduskuntatalon puhujapenkistä, ja kuittasi koko homman sanoilla "sori siitä".

En ole pitkään vihainen

Kummatkin priimaa ja staminaa on

Olen antanut anteeksi. Sitten on se puoli, että en ole täydellinen niinkuin ei tässä kukaan ihminen ole, niin olisi kiva itsekin saada anteeksi. Unohdan monia asioita tai en ainakaan niitä aktiivisesti mieti eli jos joku ihminen on tehnyt väärin minua kohtaan, niin "unohdan", mutta se saattaa pulpahtaa pinnalle jostain ärsykkeestä. Saattaa tulla huono olo ja ihmettelen, mistä huono olo kumpuaa.

Lisäksi on olemassa ihmisiä, jotka käyttävät hyödykseen, että minä olen käyttäytynyt huonosti ja muistuttavat manipulatiivisesti, että minulle tulee tarve hyvittää. Exäni vieläkin muistuttaa siitä, että hän joutui talousongelmiin, kun muutin pois. Hän ei huomioi sitä, että oli talousongelmissa jo ennenkuin tapasimme ja pohjimmainen syy oli viina. Onneksi saan tukea yhdestä ryhmästä.

Unohdan pikkujutut. Voin antaa anteeksi paljonkin, varsinkin jos anteeksi pyydetään. Isompia asioita en unohda. Jos mun luottamus johonkin ihmiseen menee, sitä on vaikea saada takaisin. Jos esimerkiksi koen, että joku kohtelee minua huonosti ilman, että ansaitsen sitä, voin antaa anteeksi ja jatkaa kuten aiemmin, mutten ikinä enää luota häneen täysin.

Pyrin pois siitä tunteesta koska se saa voimaan minut huonosti. En tykkää rypeä siinä. Olen varmaan antanut kaikille anteeksi. Kouluukiusaajilleni jopa pahoinpitelijälleni. En sano että muiden tarvitsee niin tehdä. Mutta itselleni se on jotenkin puhdistavaa. En koskaan sitä kipua unohda. Mutta viha itsessään ei auta yhtään. Tiedä olenko koskaan tuntunet vihaa muuyen kuin pieniä hetkiä. Enemmänkin surua , pettymystä. Paha tapa etsiä syitä itsestäni että mikdi mulle tehdään niin. Olenko jotekin ansainnut tämän. Vaikka aina syy tekijässä. Myös kaivatulle olen antanut anteeksi että rikkoi sydämeni useampaan kertaan. Ei senkään miettiminen loputtomiin muuta tilannetta. En ehkä ole kokenut niin raskasta asiaa etten osaisi päästää irti. Toivottavasti se ei ole tulossakaan.

En ole pitkävihainen. Hän saa minut kylläkin kiihtymään toisinaan, mutta minun suuret tunteet ja hänen ilkikurinen käytöksensä saavat aikaan reaktioita. Taitaa tehdä sen tarkoituksella ja leikillään. Olen varmasti ollut ainakin hauska tiedeprojekti hänelle(en tiedä, olenko muuta), ja onhan minulla myös edelleen hauskaa hänen kanssaan.
En minä voi olla hänelle suutuksissa, en vain kykene. Ja kun hän aina jaksaa selvittää kanssani asiat kohdilleen, jos sitä tarvitsen. Meillä on erikoinen ihmissuhde, ei kenenkään kanssa ole ollut tällaista. Hän on erityinen minulle.

Miksi? Mihin ihmeeseen käytät näitä tietoja?

Mitä on pitkävihaisuus? Kauanko onsallittua toipua kuukausien rääkistä?

Never forgive or forget.

Henkinen väkivalta on käytös mitä ei pidä sietää. Tällaiset veivatit kyllä karttaa kaukaa. Luottamus on melkoisen iso asia elämässä..