Luther: Elämän taistelussa
IV
Taivaalliset sotajoukot
Seurakunta
"Niinkuin on kristillisen uskomme kolmannessa kappaleessa, jossa sanomme: Yksi, pyhä, katolinen, t.s. yhteinen seurakunta, pyhäin yhteys."
Seurakunta on niiden ihmisten yhteys, jotka pitäytyvät sellaiseen, mitä ei voi nähdä tai aisteilla käsittää, vaan yksinomaan sanan kautta.
Mitä tämä sana sanoo, sen uskovat nämä ihmiset ilman kaikkia lisäyksiä ja antavat Jumnlalle kunnian siitä totuudesta, jota siinä julistetaan.
Seurakunta ei ole milloinkaan suuremmassa vaarassa kuin silloin, kun sillä on rauha ja lepo.
Jumala on asettanut kirkkonsa ja kristillisen seurakuntansa maailmaan keskelle lukemattomia maallisia puhujia, toimia, kutsumuksia ja säätyjä, jotta kristityt eivät rupeaisi munkeiksi, menisi luostareihin ja juoksisi erämaihin, vaan eläisivät ja toimisivat ihmisten parissa, niin että heidän uskonsa teot ja harjoitus tulevat ilmeisiksi.
Sillä toisten kanssa eläminen keskinäisessä seurustelussa ja ystävyydessä ei ole, niinkuin pakana Aristoteles sanoo, päamäärä, johon ihminen on luotu, vaan ainoastaan välikappale.
Mutta päätarkoitus, jota varten meidät on luotu, on se, että toinen oppisi toiselta, mikä Jumalan olemus ja tahto on ja mikä mieli hänellä on ihmisiä kohtaan.
Rukoilkaamme sentähden seurakunnassa, seurakunnan kanssa ja seurakunnan puolesta, sillä oikeastaan on kolme seikkaa, jotka ylläpitävät seurakuntaa ja kuuluvat siihen:
ensimmäinen on uskollinen opetus,
toinen ahkera rukous ja
kolmas tosi kärsiminen.
Seurakunnan tuska ja synnystyskipu kestää kauan, mutta kerran koittaa hänen pelastuksensa aika ja hetki, ja silloin hän on oleva täynnä iloa (Joh. 16:20 - 21).
IV
Taivaalliset sotajoukot
Seurakunta
"Niinkuin on kristillisen uskomme kolmannessa kappaleessa, jossa sanomme: Yksi, pyhä, katolinen, t.s. yhteinen seurakunta, pyhäin yhteys."
Seurakunta on niiden ihmisten yhteys, jotka pitäytyvät sellaiseen, mitä ei voi nähdä tai aisteilla käsittää, vaan yksinomaan sanan kautta.
Mitä tämä sana sanoo, sen uskovat nämä ihmiset ilman kaikkia lisäyksiä ja antavat Jumnlalle kunnian siitä totuudesta, jota siinä julistetaan.
Seurakunta ei ole milloinkaan suuremmassa vaarassa kuin silloin, kun sillä on rauha ja lepo.
Jumala on asettanut kirkkonsa ja kristillisen seurakuntansa maailmaan keskelle lukemattomia maallisia puhujia, toimia, kutsumuksia ja säätyjä, jotta kristityt eivät rupeaisi munkeiksi, menisi luostareihin ja juoksisi erämaihin, vaan eläisivät ja toimisivat ihmisten parissa, niin että heidän uskonsa teot ja harjoitus tulevat ilmeisiksi.
Sillä toisten kanssa eläminen keskinäisessä seurustelussa ja ystävyydessä ei ole, niinkuin pakana Aristoteles sanoo, päamäärä, johon ihminen on luotu, vaan ainoastaan välikappale.
Mutta päätarkoitus, jota varten meidät on luotu, on se, että toinen oppisi toiselta, mikä Jumalan olemus ja tahto on ja mikä mieli hänellä on ihmisiä kohtaan.
Rukoilkaamme sentähden seurakunnassa, seurakunnan kanssa ja seurakunnan puolesta, sillä oikeastaan on kolme seikkaa, jotka ylläpitävät seurakuntaa ja kuuluvat siihen:
ensimmäinen on uskollinen opetus,
toinen ahkera rukous ja
kolmas tosi kärsiminen.
Seurakunnan tuska ja synnystyskipu kestää kauan, mutta kerran koittaa hänen pelastuksensa aika ja hetki, ja silloin hän on oleva täynnä iloa (Joh. 16:20 - 21).
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näistä tälläisistä kirjoituksista saa aikaan mehevän riidan, joten ehdotan että etsikää näitä tälläisiä aiheita vain lisää.
-Kaste
-Ehtoollinen
-Uudestisyntymä
-Omavanhurskaus
-Kuuluuko laki kristitylle
-Syntyyköuudesti kasteessa
-Saako kasteessa pyhän hengen
tässä aiheita ei kun sapelia kalistelemaan.
Näissä kysymyksissä, siis vastauksissa paljastuvat ne, jotka uskovat Raamattuun ja ne, jotka eivät usko.