Nyt sapettaa!!!

Minua sapettaa joidenkin vanhempien suhtautuminen päiväkodissa olevien lasten kiusaamisiin. Minua ärsyttää suunnattomasti se, että jos päiväkodissa joku lyö toista tai potkii ja tilanne on selvitetty lasten kanssa: napakasti tuotu esille em. toimintojen nollatoleranssi.

Iltapäivällä kun lapsia sitten haetaan kotiin, olen aina reilusti kertonut molempien lasten vanhemmille päivän kulusta. Olen myös kertonut jos on ollut jotain "kärhämää"...mutta mitä tekee jotkut, etenkin "kiusaajan" vanhemmat-nauravat tilanteelle, pitävät hauskana sitä että Mikon/Maijan osumatarkkuus lyönnissä oli kohdallaan!!!!! Näin lapsikin käsittää tilanteen muka hauskaksi ja saattaa jatkaa toimintaansa, koska on tavallaan saanut suostumuksen vanhemmiltaan!

On myös tilanteita, jossa kiusatun lapsen vanhemmat kysyvät, onko kiusaajan kotiin kerrottu tilanteesta ja miten vanhemmat reagoivat siinä perheessä-täytyy sanoa että on nolottanut kertoa totuus!!!

Mutta kaipa se on vaan hyväksyttävä, että en voi kantaa vastuuta vanhemmista! Mutta kyllä sapettaa....olo on kuin puun ja kuoren välissä.
6982
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

täsyin.vähätellaan oman lapsen tekemisiä.Meillä näihin puututaan napakasti ja vanhemmat otetaan hoito ja kasvatuskeskusteluun ja puhutaan myös läpsille/lapselle mitä saa tehdä ja mitä ei.Kenenkään ei taritse sietää jo päiväkodissa kiusaamista tai huonoa käytöstä toisten puolelta.

Äänestä
  • Kiusaaminen jatkuu koulussa varmasti samaan tahtiin jos päiväkodissa jo saa sen kuvan että se on sallittua!
    Vielä kun joku keksisi sen keinon millä vanhemmatkin saataisiin ymmärtämään tilanteen vakavuus! Varmasti olisi näillä naurajilla erilainen asenne jos heidän lapsensa olisi kiusaamisen kohteeksi joutunut! Otetaanko näitä asioita vanhempainilloissa puheeksi yhteisesti kaikkien kanssa?

    Äänestä

  • äitix2 kirjoitti:

    Kiusaaminen jatkuu koulussa varmasti samaan tahtiin jos päiväkodissa jo saa sen kuvan että se on sallittua!
    Vielä kun joku keksisi sen keinon millä vanhemmatkin saataisiin ymmärtämään tilanteen vakavuus! Varmasti olisi näillä naurajilla erilainen asenne jos heidän lapsensa olisi kiusaamisen kohteeksi joutunut! Otetaanko näitä asioita vanhempainilloissa puheeksi yhteisesti kaikkien kanssa?

    Varmasti nämäkin asiat otetaan vanhempainilloissa puheeksi, etenkin jos se on ryhmän sisällä "yleistä" tai jos vanhemat sitä erityisesti pyytää....mutta ei liene yllätys kenellekään että näitä "kiusaajien" vanhempia ei juurikaan vanhempainilloissa käy.
    Hyvä että heidät saadaan edes lapsensa hoito-ja kasvatuskeskusteluihin!

    Äänestä

  • LTO kirjoitti:

    Varmasti nämäkin asiat otetaan vanhempainilloissa puheeksi, etenkin jos se on ryhmän sisällä "yleistä" tai jos vanhemat sitä erityisesti pyytää....mutta ei liene yllätys kenellekään että näitä "kiusaajien" vanhempia ei juurikaan vanhempainilloissa käy.
    Hyvä että heidät saadaan edes lapsensa hoito-ja kasvatuskeskusteluihin!

    Tyttäreni joutui aikanaan vaihtamaan esikouluryhmää kesken vuoden. Uusi ryhmä oli jo kovin tiivis, ja lapsen olikin aika vaikea sinne sopeutua.

    Tyttö reagoi muuttoon ja päiväkodin vaihtoon alkamalla muksia ja töniä, liimata purukumia tukkaan ja nimitellä kavereitaan.

    Kävin ryhmän vanhempainillassa ja äitienpäiväjuhlassa. Hämmästelin hieman muiden vanhempien nuivaa suhtautumista minuun, mutta ajattelin sen johtuvan siitä, että olin heille vieras. Lopulta keväisessä, kouluunlähtöön liittyvässä keskustelussa sain eteeni kaavakkeen, joka oli menossa tyttäreni uudelle opettajalle. Tässä kaavakkeessa mainittiin kyseiset ongelmat.

    Minulle tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulin mainittavan tällaisista asioista. Kysyin päiväkodin henkilökunnalta, miksi minulle ei oltu kerrottu, että tyttäreni kiusaa muita lapsia. Sieltä todettiin vain, että oli ajateltu tyttäreni kärsivän muutoksista ja siksi osoittavan mieltään, ja etteivät he pitäneet aiheellisena kertoa minulle.

    Voitte kuvitella millainen ennakkokäsitys tyttäreni nykyisellä opettajalla lapsesta oli. Onneksi ehdimme kesän aikana hieman opetella uusia käytösmalleja, mutta eipä ollut mikään helppo syksy, kun tönimistä ja kiusaamista ei enää katsottukaan läpi sormien. Nyt kavereita on kuitenkin löytynyt ja viimeinen tappelukin käytiin jo ennen joulua. Puhuttelussa ehdittiin syksyn aikaan olla vain muutaman kerran...

    Että ei se vika aina vanhempienkaan asenteessa liene.

    Äänestä

  • annika kirjoitti:

    Tyttäreni joutui aikanaan vaihtamaan esikouluryhmää kesken vuoden. Uusi ryhmä oli jo kovin tiivis, ja lapsen olikin aika vaikea sinne sopeutua.

    Tyttö reagoi muuttoon ja päiväkodin vaihtoon alkamalla muksia ja töniä, liimata purukumia tukkaan ja nimitellä kavereitaan.

    Kävin ryhmän vanhempainillassa ja äitienpäiväjuhlassa. Hämmästelin hieman muiden vanhempien nuivaa suhtautumista minuun, mutta ajattelin sen johtuvan siitä, että olin heille vieras. Lopulta keväisessä, kouluunlähtöön liittyvässä keskustelussa sain eteeni kaavakkeen, joka oli menossa tyttäreni uudelle opettajalle. Tässä kaavakkeessa mainittiin kyseiset ongelmat.

    Minulle tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulin mainittavan tällaisista asioista. Kysyin päiväkodin henkilökunnalta, miksi minulle ei oltu kerrottu, että tyttäreni kiusaa muita lapsia. Sieltä todettiin vain, että oli ajateltu tyttäreni kärsivän muutoksista ja siksi osoittavan mieltään, ja etteivät he pitäneet aiheellisena kertoa minulle.

    Voitte kuvitella millainen ennakkokäsitys tyttäreni nykyisellä opettajalla lapsesta oli. Onneksi ehdimme kesän aikana hieman opetella uusia käytösmalleja, mutta eipä ollut mikään helppo syksy, kun tönimistä ja kiusaamista ei enää katsottukaan läpi sormien. Nyt kavereita on kuitenkin löytynyt ja viimeinen tappelukin käytiin jo ennen joulua. Puhuttelussa ehdittiin syksyn aikaan olla vain muutaman kerran...

    Että ei se vika aina vanhempienkaan asenteessa liene.

    Mun ystävällä kävi samalla tavalla. eli hänen poikansa oli puolen vuoden ajan terrorisoinut päiväkodissa muuta ryhmää, ennen kuin äidille ilmoitettiin kierrellen asiasta!
    Ymmärrän, että on vaikea sanoa tuollaista, ja varmasti monet vanhemmat loukkaantuvat ja ottavat itseensä, mutta työtäänhän opet vaan tekevät! Niin koulussa kuin päiväkodissa!
    Mä olen itse vaatinut päikkärin opeja aina sanomaan heti, jos on jotain kärhämää ollut, oli sitten oma lapsi kiusattu tai kiusaaja!
    Ihan jokaista lällättelyä ei tietenkään tarvi kannella, eikä opet varmasti ehdi niitä huomata, mutta tollaset isommat, jos on lyönyt tai pahasti haukuttu!! Noi pienet kinat pitää lasten oppia itse ratkomaan!

    Äänestä

  • äiti kirjoitti:

    Mun ystävällä kävi samalla tavalla. eli hänen poikansa oli puolen vuoden ajan terrorisoinut päiväkodissa muuta ryhmää, ennen kuin äidille ilmoitettiin kierrellen asiasta!
    Ymmärrän, että on vaikea sanoa tuollaista, ja varmasti monet vanhemmat loukkaantuvat ja ottavat itseensä, mutta työtäänhän opet vaan tekevät! Niin koulussa kuin päiväkodissa!
    Mä olen itse vaatinut päikkärin opeja aina sanomaan heti, jos on jotain kärhämää ollut, oli sitten oma lapsi kiusattu tai kiusaaja!
    Ihan jokaista lällättelyä ei tietenkään tarvi kannella, eikä opet varmasti ehdi niitä huomata, mutta tollaset isommat, jos on lyönyt tai pahasti haukuttu!! Noi pienet kinat pitää lasten oppia itse ratkomaan!

    Uudella paikkakunnalla vein lapseni tänään ensimmäisen kerran päiväkotiin ja toivon, että siellä pidetään niin omani kuin muidenkin lapset kurissa.
    Itse sain koulussa joka päivä turpiin, eli tiedän sen mitä on olla kiusattu. Siksi pidän tärkeänä että häiriköt laitetaan kuriin, yksikin lyönti on liikaa. Tosin kaikkea tapahtuu, mutta asioista keskustelemalla, useimmiten saadaan asiat kuntoon. Eikä kyllä naurata jos sanotaan lapseni kiusanneen toista lasta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


työntekijä kirjoitti:

Minua sapettaa joidenkin vanhempien suhtautuminen päiväkodissa olevien lasten kiusaamisiin. Minua ärsyttää suunnattomasti se, että jos päiväkodissa joku lyö toista tai potkii ja tilanne on selvitetty lasten kanssa: napakasti tuotu esille em. toimintojen nollatoleranssi.

Iltapäivällä kun lapsia sitten haetaan kotiin, olen aina reilusti kertonut molempien lasten vanhemmille päivän kulusta. Olen myös kertonut jos on ollut jotain "kärhämää"...mutta mitä tekee jotkut, etenkin "kiusaajan" vanhemmat-nauravat tilanteelle, pitävät hauskana sitä että Mikon/Maijan osumatarkkuus lyönnissä oli kohdallaan!!!!! Näin lapsikin käsittää tilanteen muka hauskaksi ja saattaa jatkaa toimintaansa, koska on tavallaan saanut suostumuksen vanhemmiltaan!

On myös tilanteita, jossa kiusatun lapsen vanhemmat kysyvät, onko kiusaajan kotiin kerrottu tilanteesta ja miten vanhemmat reagoivat siinä perheessä-täytyy sanoa että on nolottanut kertoa totuus!!!

Mutta kaipa se on vaan hyväksyttävä, että en voi kantaa vastuuta vanhemmista! Mutta kyllä sapettaa....olo on kuin puun ja kuoren välissä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu