Vesibussi upposi koska moottorin vedenotto oli suljettu.
Vaikuttaa ilkivallalta. Ei ole mitään syytä sulkea raakavesiventtiiliä normaalisti. Jos niin tekee täytyy olla poikkeuksellisen syy ja siitä pitää erikseen ilmoittaa.
Potkut sabotöörille
Vaikuttaa ilkivallalta. Ei ole mitään syytä sulkea raakavesiventtiiliä normaalisti. Jos niin tekee täytyy olla poikkeuksellisen syy ja siitä pitää erikseen ilmoittaa.
Potkut sabotöörille
Vastaukset 55
Vanhimmat
Ettei olis suljettu siksi, että kengät kastu. Siis huomattu että suolavettä tulee pilssiin, oletettu et kyseessä vesikierto, suljettu hana. Oikeasti läpivienti tai hana falskannut.
Jotkutpedantit sulkevat aina kun vene jää laituriin. Eiainakaan uppoa laituriin sen vuoksi,, että järjestelmä alkaa syystä tai toisesta vuotamaan. Sen sijaan ihemmetteln, eikö kone ehtinyt ylikuumeta ennnen kun pakoputki hajosi jäähdytyksen puutteeseen.
Ei kai tuo nyt niin ihmeellistä ole. Koneessa on massaa ja se on varmasti makeavesijäähdytteinen. Makea vesi kiertää normaalisti. Kyllähän sillä kestää ehkä 10-20 minuuttia saavuttaa käyntilämpötilansa. Pakokaasut ovat heti kuumia ja pakoputken alkuosasta puuttuu täysin jäähdytys.
Millainen pakoputki tuossa sitten on ollut ja miten sen sulaminen on aiheuttanut vuodon? Ilmeisesti se on tullut vesilinjan alle tai ainakin hyvin lähelle vesilinjaa? Eikö tuossa sitten ole ollut joutsenkaulaa ja vesilukkoa? Luulisi vesilukon suojaavan aika kauan sen jälkeistä pakoputkea ja sen edellisen sulavan poikki ensiksi.
Vai onko tuossa ollut terästä vesilukkoon saakka ja vesilukon vedet on ehtinyt kiehua pois?
Eiköhän tästäkin tule onnettomuustutkinta.
Kuules Joakim. Mitä jos joskus pitäisit sen sanaisen arkun kiinni kun et asiasta hölkäsen pöläystä tiedä!
Kyseessä oliKulkuri 34. Ajan viikottain Kulkuri 34:ää jossa on 330 heppanen kone. Märkäpainoa koneella noin 800 kg. Jos vesi ei kierrä, niin kyllä se kiehuu käynistyksestä huomattavasti nopeammin kuin tuo väittämäsi 20 minuuttia.
Joakim luuli tietävänsä:
"Makea vesi kiertää normaalisti. Kyllähän sillä kestää ehkä 10-20 minuuttia saavuttaa käyntilämpötilansa."
Normalisti kone lämpenee noin 5 minuutissa yli 80 asteen. Aluksi rauhallista käyntiä pienellä kuormalla ja noin 50 asteen kohdalla voidaan ottaa tehoa eli ahtopaineet mukaan. Tällä tavalla noin 5 minuutissa Kulkurissa oleva kone lämpenee käyntilämpötilaan noin 5 minuutissa. Paskapuhetta että kestää 10-20 minuuttia!!!!
Kulkurissa on kuminen vesijäähdytteinen pakoputki, ei joutsenkaulaa. Pakoputki lähtee turbolta, se on ylin kohta koko moottorissa. Käytänössä varmaan 40-50 cm korkeamlla kuin vesilinja. Kumin pituus on noin 3 metriä. Kone on noin veneen keskellä ja pakoputki tulee ulos peräpeilistä, vesilinjan tasalta. Koska kuormaa on ollut noin 2500 kg (noin 30 henkilöä), niin pakoputki on aivan varamasti ollut vesirajan alapuolella.
Tästä ei tule onnettomuustutkintaa, koska sille ei ole tarve.
Oliko siinä vesilukkoa lainkaan? Aika huono asennustapa, jos pakoputken alkuosan palaminen upottaa veneen. Eli tuo uppoaa myös vesipumpun impellerin hajotessa.
Tuosta koneen käyntilämmön saavuttamisesta on vielä matkaa ylikuumenemiseen ja siitä tulevaan hälytykseen. Silloinhan vasta termari aukeaa ja vesi alkaa kiertää kaikkialla.
Olishan kipparin tietysty pitänyt havaita erilainen pakoääni, moottorin kuumeneminen tai pakoputken ylikuumenemisestä tuleva savu ja haju.
Vesipumppu on vedenpinnan yläpuolella. Mutta selitätkö tarkemmin, miten mikään vene voi upota jos impelleri rikkoutuu?
Ja avaatko enemmän tuota termostaatin avautumista, missä lämmössä se siis mielestäsi aukeaa? Ja mikä on diesel-koneen normaali lämpötila.
Selitätkö myös tuon pakoäänen muuttumisen kyseisssä tapauksessa. Miten se muuttuu Kulkuri 34:sessa, jos vesi ei kierrä? Purjeveneessä se varmaan muuttuu, mutta siitä ei ollut nyt kyse.
Et ole ikinä tainut olla Kulku34;sessa kipparin paikalla, kun arvuutteelet tuota pakoputken hajua. Tuskin olet ollut ikinä koko veneessä.
Taisit taas avata sanaisen arkkusi asiata, josta luulit tietäväsi mutta et tiedä.
Jos merivesijäähdytyksen vesipumpun impelleri rikkoutuu, merivesi ei kierrä ja tilanne on identtinen tuon merivesihanan kiinniolon kanssa. Eli pakoputkeen ei mene vettä ja se ylikuumenee.
Jos pakoputkessa on vesilukko, tulee vettä sylkien ulos pitäen ääntä ja vesi vaimentaa huomattavasti pakoääniä. Veden puuttuessa ääni on selvästi eri, jos sitä osaa kuunnella. Et vielä vastannut onko tuossa vesilukkoa vai valuuko vesi vain suoraan pakoputkea pitkin ulos ja vielä ilman joutsenkaulaa. Onko sellainen asennus hyväksyttävä?
Minulla on kokemusta pakoputken ylikuumentumisesta. Se tapahtui melkein uudessa veneessä, joka oli minulla koekäytössä. Lämpömittaria ei ollut ja lämpöhälytys ei toiminut. Kyseessä oli merivesijäähdytteinen diesel, joten se ylikuumeni. En huomannut puuttuvaa pakoputken vesiääntä ja havahduin vasta pakoputken ylikuumenemisesta tulleeseen hajuun. Impellerin akseli oli pyörinyt tyhjää impellerin juututtua paikalleen.
Tuon jälkeen olen kyllä aina kuulo tai näköhavainnoin varmistanut, että pakoputkesta tulee normaalisti vettä.
Termostaatti alkaa aueta hiukan ennen kuin kone saavuttaa normaalin käyttölämpötilan ja aukeaa kokonaan vasta hiukan yli sen. Kun termostaatti ei ole auki, vesi ei kierrä lämmönvaihtimessa eikä yleensä myöskään mahdollisissa lämminvesivaraajissa ja vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä. Tuokin vesimassa pitää lämmittää ennen kuin moottori ylikuumenee. Normaali käyntilämpötila on konekohtainen, mutta lienee 80-90 astetta yleensä makeavesijäähdytteisenä. Hälytysraja on myös konekohtainen ja lienee 90-110 astetta.
Moottorin lämpiäminen riippuu käytetystä tehosta ja tuo 10-20 min oli karkea arvio ja ehkä sanalla varustettu. 5 minuuttia vaatinee jo liukunopeutta? En edes ollut edes katsonut mikä vene tai moottori on kyseessä, oletin sen olevan suurempi, kun matkustajia oli noin paljon.
Tyypillisesti jäähdytysveteen ja pakokaasuihin menee suunnilleen sama hukkateho, joka on suunnilleen sama kuin koneesta otettu akseliteho. Jos 800 kg rautaa ja 20 litraa nestettä kuumeneee 70 astetta, kuminen pakoputki kuumenee paljon nopeammin ja enemmän.
No helppohan tuokin on arvioida 800 kg 20 litraa lämmittäminen 70 astetta vaatii 31 000 kJ lämpöenergian. 31 kW:lla tuo siis syntyy 1000 sekunnissa eli n. 20 minuutissa ja 300 kW 100 sekunnissa eli alle kahdessa minuutissa.
"Kone on noin veneen keskellä ja pakoputki tulee ulos peräpeilistä, vesilinjan tasalta. Koska kuormaa on ollut noin 2500 kg (noin 30 henkilöä), niin pakoputki on aivan varamasti ollut vesirajan alapuolella.
Tästä ei tule onnettomuustutkintaa, koska sille ei ole tarve."
Onnettomuustutkintaan ei ehkä ole tarvetta, mutta jos tuo pitää paikkansa niin rikostutkintaan on tarve. Jokaisessa vesirajan alapuolella olevassa läpiviennissä pitäsisi olla sulkuhana, tarvittaessa siis myös pakoputkessa. Mikäli sellainen puuttui saa joku tuosta syytteen, tai ainakin pitäisi saada.
Ammattiliikenteessä matkustajaliikenteessä käytettävissä aluksissa ei tule hyväksyä vaarallisia asennuksia, joista puuttuu sulkuhana vesirajan alapuolelta!
"Jos pakoputkessa on vesilukko, tulee vettä sylkien ulos pitäen ääntä ja vesi vaimentaa huomattavasti pakoääniä. "
Häh. Pakoputken pää veden alla => et kuule tuota ääntä ja äänessä ei ole muutoksia. Kuten sanoin, tilanne on ihan eri kun purjeveneessä. Älä please kommentoi asioita mistä et mitään tiedä.
En jatka enään jottei tämä mene Nauvo-jankkaamiseksi.
Rikostutkinta on alkanut:
https://yle.fi/uutiset/3-10337082
"Tutkinnanjohtaja, kapteeniluutnantti Jari Niemisen mukaan alustavat rikosnimikkeet ovat hyvän merimiestaidon ja merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnit ja vaaran aiheuttaminen."
Ai että termostaatti aukeaa vasta kun kone ylikuumenee. Aina oppii uutta tällä palstalla.
Missä niin on sanottu? Siis termari alkaa aueta, moottorin ollessa lähellä normaalia käyttölämpöään. Vasta ylitettäessä normaali käyttölämpö termari on kokonaan auki eli normaalin säätöalueen ulkopuolella. Ennen termarin aukeamista vesi kiertää vain "sisäkiertoa", jotta moottori lämpiäisi nopeasti käyntilämpötilaansa. Lämmön nousunopeus hidastuu, kun vesi alkaa kiertää kaikkialla, vaikka merivesi ei kiertäisikään lämmönvaihtimessa.
Kun moottori on vesipinnan alapuolella, meriveden pääsy moottorille kun moottori ei käy,on estettävä jollain keinoilla. lapon esto, aut/man-venttiili, tms.
Todennäköisesti on käynyt niin että venttiili on jäänyt kiinni ja kun moottorin lämmöt on nousseet, on venttiili avattu, mutta pakoputkeen palaneesta reiästä vesi ja pakokaasut on tullut pilssiin.
Miksei venttiiliä suljettu uudestaan ennen aluksen uppoamista tai ennen edes sen riskiä?
Koska stoorissa ei ole mitään järkeä on ainoa mahdollinen johtopäätös että uutisointi on pielessä.
Ps, meriveden pääsyä moottorille kun moottori ei käy, ei ole mikään pakko estää vaikka kone olisikin vesilinjan alapuolella. Merivesihän pääsee vain suljettuun tilaan, eikä vuoda sieltä ehjässä koneessa mihinkään silloinkaan, kun kone ei käy. Raakavesihanan sulkeminen siis vain pienentää riskiä uppoamiseen silloin kun jotain on jo vialla.
Makeavesijäähdytteisessä moottorissa merivesi kiertää jatkuvasti lämmönvaihtimen läpi pakoputkeen, josta se kerääjän kautta poistuu joko pakokaasujen paineen tai muun avustamana.
Kun moottori ei käy, merivesi pääsee pakokanavaan ja moottoriin, joten se on jollain tavoin estettävä.
Jos moottori on edes osin vesipinnan yläpuolella, nämä varotoimet ovat tarpeettomia ja pelkkä "joutsenkaula" vesipinnan yläpuolelle on riittävä.
Niin, ainahan on mahdollista että venttiili on avattu normaalisti, ja vahingon on aiheuttanut jonkin asteinen putkirikko.
Varustamon kertomukseen syystä on suhtauduttava toistaiseksi varauksella, korvausvastuusta todennäköisesti kiistellään sitten erikseen.
Olisiko ollut niin, ettei sulkemisesta olisi ollut hyötyö, kun se merivesi on päässyt omalla paineellaan rungon sisään puhkipalaneesta pakoputkesta. Tekemätön paikka.
Kerro lisää, kun kerran samanlaisen veneen omistajana asiasta tiedät.
1) Jos pakoputken pää tulee kuormatussa veneessä ulos peräpeilistä vesilinjan alapuolelta, niin pakoputkessa on koneen käydessäkin vettä, olipa raakaveden oton hana auki tai kiinni. Oletko samaa mieltä?
2) Tällöin pakoputki ei voi palaa puhki sieltä missä on vettä, vaan sitä aikaisemmin , mutta turbon jälkeen. Oletko samaa mieltä?
3) Tällöin puhki palunut kohta on paikallisen (=pakoputken sisäisen) vedenpinnan yläpuolella, joten siitä ei vuoda veneeseen vettä vaan koneen käydessä pakokaasua. Oletko samaa mieltä?
Mistä veneeseen siis vuoti vettä, ja miksi se siis upposi?
Sammutettiinko kone, jolloin pakokaasujen paineen laskiessa vuotokohta joutui vesirajan alapuolelle? Jos näin, niin miksei puhkipalanut kohta ollut heti turbon jälkeen, joka sinun mukaasi on vesirajan yläpuolella?
Jos ei ole vesilukkoa eikä sopivaa mutkaa, joka toimii vesilukon tapaan, pakokaasut voivat pitää pakoputken täysin kuivana, vaikka pää olisi veden alla. Tietysti siinä vesilukossa tai mutkassa oleva vesikin höyristyy melko pian pois tulikuumien pakokaasujen mukana.
Loogista toki on, että pakoputki menee rikki koneen läheltä, mutta voi se mennä myös jostain myöhemmästä sopivasta kohdasta. Ehkä se ehti mennä irtipoikki ja tippui vesilinjan alle. Turbosta lähtevä teräsputki on tietysti todella kuuma ja pysyy kuumana jonkin aikaa, vaikka kone on sammutettu. Mahtaako koneen yläreuna tosiaan olla vesilinjan yläpuolella noin hurjalla lastauksella?
1) olen samaa mieltä.
2) en ole ihan samaa mieltä. Ei ole ihan niin yksiselitteinen. Tässä komppaan Joakimia.
3) jos noin on, niin olen samaa mieltä.
Mutta pakoputken puhki palaminen oli oma skenario, miten veneeseen oli niin paljon vettä päässyt eikä vuotoa saatu tukittua. Kulkuri 34 vaatii meinaan vettä sisäänsä aivan tolkuttomasti ennen kun se uppoaa. Normaalista jäähdytysveden otosta ei niin paljon vettä ehdi tulla, ennen kuin kone keittää. Pakoputken reiästä voisi tulla.
"Mahtaako koneen yläreuna tosiaan olla vesilinjan yläpuolella noin hurjalla lastauksella? "
On. Suurin kuorma (henkilö tavara) millä olen ajanut noin 2200 kg. Kone on nipin napin takakannen yläpuolella ja takakansi on ns. märkä eli siinä on aukot ulos (kyseessä kalastusalus!). Kuitenkin varalaita tuolla kuormalla on edelleen yli 20 cm, joten koneen ylöosa ja turbo ovat ainakin 30 cm ylempänä vesirajaa.
Venttiilin oli normaalisti aina auki mutta nyt se oli jostain syystä suljettu ja aluksen miehistö sitä ei huomannut avata. Ihmetyttää että eikö lämmöistä tule hälytystä, luulisi koneenkin käyvän normaalia kuumempana?
Millainen vene oli kyseessä ?
Maininta Kulkuri 34 tyylinen ei kerro paljoa, eikä tunnu kovin todennäköiseltä että kyseisen veneen saisi kokokatetuna rekisteröidyksi 25 2 hengen risteilykäyttöön.
Kulkurin saa kyllä reksiteröityä. Huviveneenäkin niitä on rekisteröity 20 hengelle. Kyseessä lienee kovakattoinen versio missä on takakannella monta istuinriviä peräkkäin.
Tämän tapainen:
https://www.visitraseborg.com/images-articlebanner/Saaristo/Tammisaari/MyggenIII.jpg
Tässä toinen vastaava:
https://www.visitraseborg.com/images-articlebanner/Saaristo/Tammisaari/TryggvesBattaxiMirella.png
Jos rakenne on kertomasi mukainen, niin jos turbon jälkeinen kumiletku irtoaa, niin jäähdytysvettä ei tarvitse tulla pilssiin kovinkaan kauan, kunnes pakoputki on veden alla ja kun pakokaasut ei paina vettä ulos, niin vesi tulee sieltäkin päästä sisään.
Varustamon kertomus venttiilistä ja palamisesta vaikuttaa yritykseltä siirtää korvausvelvoite työntekijän vastuuvakuutukselle.
Onpas moni keskustelijoista ollut matkalla mukana, ainakin kirjoitteluista päätellen.
Tässä uppoamisen syy:
https://yle.fi/uutiset/3-10336542
"Kun hana oli kiinni, se johti ylikuumenemiseen ja poltti lopulta 15-senttiseen reiän veneen perään."
Sitä ei kerrota miten raakavesihanan kiinni oleminen johti veneen perässä olevaan reikään, koska sanamuodosta päätellen kyse ei ole alkujaan pakoputkea varten tehdystä reiästä. Toki toimittaja on voinut ymmärtää asian väärin.
Ainakin Kulkurin kotisivun kuvissa ja videoissa pakoputki tulee varsin reilusti vesilinjan yläpuolelle ja ei varmasti ole vesilinjan korkeudella millään laillisella lastauksella: http://www.kulkuri-veneet.fi/34.html
Oliko uponneessa veneessä pakoputki alempana? Vaikea kuvitella, että ylikuumeneminen tekisi lasikuituun uuden reiän ilman, että kauan ennen tulisi hirveä haju ja savu.
Tässä yksilössä pakoputki on lähellä vesirajaa: https://cache.osta.ee/iv2/auctions/1_9_21344933.jpg
Onkohan CE-vaatimukset aiheuttaneet turvallisemman asennuksen ylemmäksi uusissa?
Tuossa pari kuvaa veneestä noston jälkeen
http://kuvanjako.fi/f869l-1920.jpg
http://kuvanjako.fi/i57sa-1920.jpg
Aivan, eli peräpeilissä uimatason alla törröttävä fendari on ilmeisesti siinä pakoputkessa, joka ko veneessä on lähes vesirajassa.
Toisessa kuvassasi taas roikkuu vaaleansininen rätti veneen oikeassa kyljessä olevassa reiässä lähellä perää. Sekin reikä saattaa olla noin 15 cm pitkä, mutta on paljon matalampi.
Olisiko tuo jälkimmäinen sitten se puhkipalanut reikä, josta uutisoitiin?
Vai onko se pakoputken reikä 15 cm halkaisijaltaan, mikä ei taatusti tullut puhki palamalla, vaikka itse pakoputki veneen sisällä olisikin palanut puhki?
Sininen rätti on avotilan vedenpoistumisaukossa (itsetyhjentyvä). Toisen puolen aukossa on myös rätti. (Syytä voi vaan arvailla). Muutenhan se täyttyisi esim. sadevedestä jos ei kuomua. Paremmin aukot näkyvät Joakin1:n linkin kuvassa (4.8.2018 23:01)
Pakoputken pää taas on tukittu fendarilla nostovaiheessa jotta sieltä ei tule vettä veneeseen(?)
Minä en muuten näe peräpeilissä mitään ylimääräistä reikää. Juuri luin ruotsinkielisen jutun asiasta ja ymmärsin että reikä tuli äänenvaimentimeen joka on tietysti veneen sisäpuolella.
Saattaa olla että savun matkustamoon tulon johdosta (mielestäni moottori on matkustamotilan alla) vene on pysäytetty jolloin pakoputken pää on joutunut veden alle ja kun äänenvaimentimessa reikä niin veneeseen on alkanut tulemaan vettä. Tämä siis puhdasta pohdintaa.
Oiskohan tuo väriraja vesilinja laiturissa? Menisi siis keskeltä pakoputkea. Onko tuollainen sallittu asennus uusissa veneissä, varsinkin ilman joutsenkaulaa? Yhden toisenkin pakoputken kautta Suomessa uponneen veneen tiedän, mutta siitä on jo kymmeniä vuosia aikaa.
Tuo rättin kohta ei varmaankan ole uppoamisen syyhyn liittyvä, vaan uppoamisesta tai nostosta tullut vaurio.
"Tuo rättin kohta ei varmaankan ole uppoamisen syyhyn liittyvä, vaan uppoamisesta tai nostosta tullut vaurio. "
Lopeta jo jauhamasta asiasta mistä et mitään tiedä.
Rätin kohdalla on Kulkuriin suunniteltu vedenpoistoaukko. Yksi nistä kahdestatoista. Kulkurissa kun on märkä kansi, kuten sinulle jo kauan sitten kerroin.
Siihen pakoputken kohdan väitteisiisi ja referenssikuviisi. Toki kuormaamattomassa Kulkurissa pakoputki on veden pinnan yläpuolella, kun vesilinja on sen 15 cm korkeammalla. Mutta kun pistät Kulkuriin sen normaalin lastin (ilman henkilöitä), niin pakoputki onjo perinteisesti ollut vesilinjan alla. Saati sitten kun päällä on 2 tonnia ihmisiä.
Ja tässähän tuli jo todistettua sekin, että syynä oli rikkoutuneen pakoputken kautta veneen sisälle tullut vesi. Todennäköisesti veneessä oli joku jälkiasenteinen muovinen äänenvaimennin (mallia Vetus), yleensä Kulkuriin ei ole asennettu äänenvaimenninta (pakoputki veden alla ja päässä kumiläppä estämässä veden pääsyn koneeseen jo perä on aallokkoon).
Kulkurin kotisivuilla ja esitteessä pakoputki on kuitenkin selvästi korkeammalla eli ei lähelläkään vesirajaa millään kuormalla. Kuvien perusteella pakoputken alareuna on suunnilleen samalla korkeudella kuin tuo rätillä tukittu tyhjennysaukko.
Minä vuonna Kulkuri on muuttanut pakoputken sijaintia? Onhan tuo uusi paljon mielekkäämpi turvallisuuden kannalta.
"Kuvien perusteella pakoputken alareuna on suunnilleen samalla korkeudella kuin tuo rätillä tukittu tyhjennysaukko."
Lopeta jo paskan jauhaminen. Pakoputki ei varmasti tule kansitason yläpuolelta!!!! Vedenpoistoreiät ovat kansitason yläpuolella ja pakoputki ei läpäise kantta. Eikä se tule heti kansitason alapuoleltakaan läpi.
Vittu mikä paskan jauhaja olet. Sen verran monta kertaa olen noita useita Kulkureita tullut syynättyä pilssistä kattoon ja omaakin ehkä joskus katsellut, että turha väittää jonkun "näin internetistä kuvan ja tiedän parhaiten" perusteella. Työnnä ne kuvas jo hanuriin senkin googleviisas. Toiset taas on nähneet Kulkurin ihan livenä, ei tartte nääs kuvia enää katsoa.
Katsoppa uuden kulkurin video (sivun alareuna) ja gallerian toinen kuva. Niistä näkyy selvästi pakoputken paikka, joka on varsin korkealla vesilinjan yläpuolella, todennäköisesti kansitasonkin yläpuolella. http://www.kulkuri-veneet.fi/en/34.html
Pakoputki on myös sivusuunnassa selvästi eri paikassa kuin vanhemmissa yksilöissä, kuten tämä uponnut.
Kulkuriin saa pakoputken vaikka hytin katosta läpi jos haluaa! Ne kun tehdään yksilöinä eikä missään liukuhihnalla.
Varmaan saa, mutta oleellinen kysymys on saako sen vieläkin asentaa noin vaarallisesti vesirajaan. Tuskin on sattumaa, että Kulkurin kotisivuilla olevissa kuvissa ja videoissa kahdessa eri yksilössä pakoputki on korkealla. Muista yksilöistä tuolla pakoputken paikkaa ei näy. Vanhoissa taas pakoputki on aina keskellä vesirajassa. Kysymykseni oli koska muutos on tehty.
DNV/GL:n mukaan pakoputki pitää olla 100 mm korkeammalla kuin täyskuormattu vesilinja ja putken pitää käydä 350 mm yli ko. vesilinjan. Lisäksi vaaditaan vesijäähdytteisen pakoputken ylilämpöhälytys. https://rules.dnvgl.com/docs/pdf/DNVGL/ST/2016-07/DNVGL-ST-0342.pdf
Kumpikin olisi estänyt ko. veneen uppoamisen.
Tässä taas mainitaan 250 mm minikorkeus vesirajasta: https://www.pressreader.com/uk/canal-boat/20170501/282553018077659
Tuskin uudessa CE-merkityssä veneessä saa olla vesirajassa pakoputki. Tai ainakin siinä pitää olla DNV/GL mukainen metalliputki 100 mm täyskuormatun vesirajan yläpuolelle. Tai vähintäänkin joutsenkaula, joka käy reilusti vesilinjan yläpuolella.
Tässä vielä Vetuksen pakoputken asennusohje. Kaaviokuva ja varoitukset kahdella viimeisellä sivulla. Sen mukaan pakoputken alareunan pitää olla vähintään 5 cm ja joutsenkaulan yläreunan vähintään 45 cm vesilinjan yläpuolella. https://www.vetus.com/media/wysiwyg/Technical-documentation/Exhaust_systems/NLP_installation_instruction.pdf
Vanhoissa veneissä tietysti saa olla sen ajan ratkaisuja, mutta olisi luultavaa ja toivottavaa, että vesibussiksi katsastetussa veneessä ei hyväksyttäisi tuollaisia ratkaisuja.
Lehtitietojen mukaan "Järjestelmä uusittiin kokonaisuudessaan viime vuonna". Eikö silloinkaan kiinnitetty huomioita vuotoriskiin?
Kuten täällä jo aiemmin sanottiin: "Rikostutkinta on alkanut:
https://yle.fi/uutiset/3-10337082
"Tutkinnanjohtaja, kapteeniluutnantti Jari Niemisen mukaan alustavat rikosnimikkeet ovat hyvän merimiestaidon ja merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnit ja vaaran aiheuttaminen.""
Merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnit koskevat tietysti myös matkustaja-aluksen katsastanutta viranomaista. Tai ainakin olisi syytä koskea, sen verran vakavasta ja selvästä laiminlyönnistä on nyt kysymys. Ellei alusta sitten käytetty laittomasta katsastamatta, mitä en pidä todennäköisenä.
Huviveneeseen saa mitä vaan, kun itse laittaa. Telakka ei nykyään saa laittaa huviveneeseenkään CE-vaatimusten vastaisia asennuksia. Ammattialuksilla taas on selvät katsastusmääräykset, joita kaikkien on ko alusten osalta noudatettava.
Pakoputki hytin katon läpi tuskin rikkoo mitään määräystä, mutta ilman sulkua veden alle laitto ei taatusti täytä määräyksiä. Niiden kanssa tietysti täyttää, kuten esim laivaston ohjusveneissä toinen läpivienneistä on tehtykin, haluttaessa pienentää akustista ja lämpöherätettä ilmaan. Toinen pakoputkien läpivienti taas on pinnalla vähentämässä akustista herätettä pinnan alle mm sukellusveneille. Molemmat tietystikin oikein tehtynä täysin laillisia.
"llei alusta sitten käytetty laittomasta katsastamatta, mitä en pidä todennäköisenä. "
Alus oli katsastettu viime keväänä ammattikatsastajan toimesta, ei siis minkään huviveneseuran.
Edelleenkin tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen on Suomessa rikos. Esitutkinta selvittää liittyykö tähän tapaukseen sellaista vai ei.
En voi ymmärtää miksi koneesa ei ollut lämpötila hälyytystä turbon jälkeen, ei ole kallis investointi joka varoitta välittömästi jos lämmöt nousee pakoputkessa, koneen oma lämpömittari nousee liian hitaasti.
Onko sinulla?
Oman yhtiön vesibusseissa pakollinen, lämpöhälytin siis, jos on "kuiva putki."
Kyllä se pakollisuus toivottavasti tulee ammattialusten katsastusmääräyksistä, mikä on viranomaistoimenpide.
Ainakin pitäisi siis koskea muitakin kuin "Oman yhtiön vesibusseissa". Mikäli ei todellakaan koske olisi aihetta onnettomuustutkinnan puuttua asiaan, ja sitten oikeusistuimen arvioida viranomaisen laiminlyönnin tuottamuksellisuutta ja siten virkavastuukysymystä.
Viimeinen veneestä lähtijä ? vai oliko se valojen sammuttaja ?
M/s Mässkärin ikävään onnettomuuteen liittyen, haluamme oikaista jukisuudessa olleita tietoja liittyen kyseiseen veneeseen.
Tämä onnettumuudessa ollut vene on lähtenyt meiltä ensimmäiselle asiakkaalle osavalmiina. Tässä tapauksessa paketti on pitänyt sisällään rungon, pohjapalkiston sekä avokannen. Asiakas on itse rakentanut veneeseen ylärakenteet, asentanut moottorin sekä muun tarvittavan tekniikan. Näin ollen emme voi luonnollisestikaan ottaa kantaa käytettyihin komponentteihin tai asennustapaan.
Meillä ei myöskään ole tietoa monellako muulla omistajalla vene on ajansaatossa ollut tai mihin käyttötarkoitukseen vene on alunperin rakennettu.
Ari Nissilä
Kulkuri-Veneet Oy
Kiitos taustatiedoista!
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla miksi uusissa Kulkuri 34:ssa pakoputki on siirretty ylemmäksi ja milloin siirto on tapahtunut. Onko Kulkurilla valmiiksi tehdyissäkin veneissä ollut pakoputkiasennus, joka johtaa veneen uppoamiseen merivesijäähdytyksen puuttuessa (hana kiinni tai impelleri pahasti rikki)? Jos nykyään pakoputki aina asennetaan korkealle, uudet Kulkuri 34:t eivät tietysi uppoa pakoputken puhkipalamisesta.
Mitä väärää tietoa julkisuudessa on siis esiintynyt?
Itse en ole huomannut mitään, mikä olisi ristiriidassa kertomasi kanssa, vaikka olen tapausta julkisuudesta tarkkaan seurannut.
Olemme valmistaneet veneitä erilaisilla pakokaasujärjestelmillä riippuen veneen käyttötarkoituksesta. Pakokaasujärjestelmän asennus on aina suoritettu valmistajan ohjeiden mukaan. Tarkempia teknisiä yksityiskohtia voi kysellä suoraan sähköpostilla tai soittamalla.
Idiootti ! ja vittuako se sulle kuuluu.
Yllä ohjeet miten voit toimia, jos asia jostain syystä käy wannabee-tietäjälle palstalla ylivoimaiseksi.
Purje-spedet voisivat olla hiljaa kun puhutaan asiaa.
Kuinkahan vanha normi tuo pakoputken korkeus on? Nauticateissa (33, 38 ja 44) ainakin pakoputket olivat vielä -80 luvulla vesilinjassa. Ääneneristyksen kannalta se oli hyvä ratkaisu,