Hyvään elämiseen kuuluu nauru! :)

Anteeksi, aloittaja, ankea kommenttini. Iloinen aloituksesi on ihan hyvä ja varmasti hyvää tarkoittava.
Mutta, kun just olen tutkimassa muutaman ihmisen tapausta, jotka ovat tulleet kohdelluiksi tunnekylmästi ja armottomasti oman vanhempansa ja sisarustensa taholta juuri silloin, kun epäonnistuttuaan ja vaikeuksissaan olisivat eniten tukea ja lämpöä tarvinneet. Ei näillä sitten voimat riittäneet hyvän elämän rakentamiseen. Kunpa sitä osaisi ja huomaisi ja jaksaisi tukea ihmistä, jolla on vaikeaa. Usein ihmiset juuri lyötyä lyövät. Jos jaksaisi kohdata särkyneen, sekin olisi jo jotain. Kuunnella oikeasti.
Eivät kaikki epäonnistujat ole pahoja ja huonoja ihmisiä, vaikka heillä ei ole elämä hyvä.

aloituksen tarkoittavan sitä?

Taisit erehtyä pahasti.

nauraa itsellesi? Anna esimerkki!

Ajattelitko kirjoitti:

aloituksen tarkoittavan sitä?

Taisit erehtyä pahasti.

Tarkoittavan mitä? Tyhjälle nauramistako?

Kyllä se on väkinäistä tyhjälle nauramista, jos muistaa vaikka jonkun surullisen päivän iltana, että pirhana kun en ole muistanut sitä nauramista tänään ja alkaa nauraa rotkottamaan ihan vain sen takia, kun joku on määrännyt että "Jokaisen pitäisi nauraa vähintään kerran päivässä niin, että vedet lentää silmistä."

TARKOITTANUT tietenkään!!!

Mitäs olia se elämään toisi?

'olia' p. o. ILOA

ettei kukaan surun kohdatessa naura.

Itsestään-selvää kirjoitti:

ettei kukaan surun kohdatessa naura.

No sitähän minäkin, eikä koskaan jos ei tosiaan naurata.

Suoraan romukoppaan siis tämä:
" Jokaisen pitäisi nauraa vähintään kerran päivässä niin, että vedet lentää silmistä." Olipa sitten itsesi keksimää tai joltain lainattua.

hyvinkehittyneen persoonallisuuden merkkinä.

En vieläkään käsitä, miksi "kannattaa" väkisin nauraa ilman mitään syytä, jos ei naurata.
Onko kysymys jostain psykoterapiasta vai?

älä viitsi jankuttaa samaa.

Aloituksessa ei kukaan puhunut väkisin nauramisesta.

Vain sinä aloit jankuttaa sitä pakkomielteenomaisesti.

Ei tietenkään väkisinnauramista, eihän se ole luonnollista!!!

Hyvään elämään kuuluu hyviä ystäviä, joiden kanssa voi nauraakin, silloin kun jutut sattuvat naurattamaan hyvin!
Minä olen aina koulutytöstä asti parhaitten ystävieni kanssa nauranut hyville jutuille, nauranut usein.

Tämä ketju oli tässä.

Jätetään-tämä kirjoitti:

älä viitsi jankuttaa samaa.

Aloituksessa ei kukaan puhunut väkisin nauramisesta.

Vain sinä aloit jankuttaa sitä pakkomielteenomaisesti.

Ei tietenkään väkisinnauramista, eihän se ole luonnollista!!!

Hyvään elämään kuuluu hyviä ystäviä, joiden kanssa voi nauraakin, silloin kun jutut sattuvat naurattamaan hyvin!
Minä olen aina koulutytöstä asti parhaitten ystävieni kanssa nauranut hyville jutuille, nauranut usein.

Tämä ketju oli tässä.

Lue lisää

Älähän nyt aloittaja. Aihe oli mitä parhain. Kuka nyt ei tahtoisi saada iloa elämäänsä ?
Huumori vain on tunnetusti vaikea laji, pitäisi löytyä se yhteinen aaltopituus, muuten tulee herkästi väärin tulkituksi.
Minusta nauru on kuitenkin vain yksi huumorin ilmentymä. Koomikot ovat usein hyvinkin vakavia. Saavat muut nauramaan, mutta eivät nauraa itse.

Minulla se menee päinvastoin eli "se parhaiten nauraa, joka vitsin kertoo"..))
Muita ei sitten enää välttämättä nauratakaan...

demeter1 kirjoitti:

Älähän nyt aloittaja. Aihe oli mitä parhain. Kuka nyt ei tahtoisi saada iloa elämäänsä ?
Huumori vain on tunnetusti vaikea laji, pitäisi löytyä se yhteinen aaltopituus, muuten tulee herkästi väärin tulkituksi.
Minusta nauru on kuitenkin vain yksi huumorin ilmentymä. Koomikot ovat usein hyvinkin vakavia. Saavat muut nauramaan, mutta eivät nauraa itse.

Minulla se menee päinvastoin eli "se parhaiten nauraa, joka vitsin kertoo"..))
Muita ei sitten enää välttämättä nauratakaan...

Lue lisää

Itselläni on sellainen makea nauru, että saan toiset (en väitä, että kaikki saan) nauramaan. Minulle on jotkut soittaneet kuullakseen nauruni . Siinä vaiheessa, kun naurun heläytän, niin sanovat "Oi, tuo sun ihana nauru"
Minä itse voin olla hyvin surullinen, mutta silti nauruni on tarttuva eikä siitä huomaa suruani.
https://www.youtube.com/watch?v=gybDORvJIT4
Tästä laulusta pidän.

Aikuinen____ kirjoitti:

Itselläni on sellainen makea nauru, että saan toiset (en väitä, että kaikki saan) nauramaan. Minulle on jotkut soittaneet kuullakseen nauruni . Siinä vaiheessa, kun naurun heläytän, niin sanovat "Oi, tuo sun ihana nauru"
Minä itse voin olla hyvin surullinen, mutta silti nauruni on tarttuva eikä siitä huomaa suruani.
https://www.youtube.com/watch?v=gybDORvJIT4
Tästä laulusta pidän.

Lue lisää

Minulla oli ystävä, edesmennyt jo, jolla oli juuri tuollainen nauru, hersyvä ja syvältä tuleva. Sekin tarttui muihin. Sinä onnellinen "aikuinen", kun sinulla on tuollainen lahja...
Monilla pienillä lapsilla se on myös. Toivoisi, että se säilyisi heilläkin.

Hassu juttu, että tavoittelin mielessäni juuri tuota kappaletta, jonka linkitit..))
Kiitos siitä.

Jätetään-tämä kirjoitti:

älä viitsi jankuttaa samaa.

Aloituksessa ei kukaan puhunut väkisin nauramisesta.

Vain sinä aloit jankuttaa sitä pakkomielteenomaisesti.

Ei tietenkään väkisinnauramista, eihän se ole luonnollista!!!

Hyvään elämään kuuluu hyviä ystäviä, joiden kanssa voi nauraakin, silloin kun jutut sattuvat naurattamaan hyvin!
Minä olen aina koulutytöstä asti parhaitten ystävieni kanssa nauranut hyville jutuille, nauranut usein.

Tämä ketju oli tässä.

Lue lisää

En minä, "jätetään-tämä", aloitusta tarkoittanutkaan, vaan tämän "Hangonkeksi-kin" kommenttia:
"""Jos ei naurata muuten, niin voi - ja kannattaa - ruveta harrastamaan naurujoogaa, jotta saa nauraa ilman mitään syytä."""

demeter1 kirjoitti:

Älähän nyt aloittaja. Aihe oli mitä parhain. Kuka nyt ei tahtoisi saada iloa elämäänsä ?
Huumori vain on tunnetusti vaikea laji, pitäisi löytyä se yhteinen aaltopituus, muuten tulee herkästi väärin tulkituksi.
Minusta nauru on kuitenkin vain yksi huumorin ilmentymä. Koomikot ovat usein hyvinkin vakavia. Saavat muut nauramaan, mutta eivät nauraa itse.

Minulla se menee päinvastoin eli "se parhaiten nauraa, joka vitsin kertoo"..))
Muita ei sitten enää välttämättä nauratakaan...

Lue lisää

"se parhaiten nauraa, joka vitsin kertoo"..))

Niinhän se
https://www.youtube.com/watch?v=mTXVlYLJbfw&frags=pl,wn

"Jätetään tämän" kannattaa jättää tämä saitti ja painua pimeään kellariin tai tynnyriin mököttämään omiaan.

:) - - - - -

Mikään ei vedä vertoja luonnollisuudelle, hyvän ystävän seurassa on helppo nauraa.
Ja se oikeasti tekee hyvää ihmiselle, sen tuntee koko olemuksessaan.

Aloittaja- kirjoitti:

Mikään ei vedä vertoja luonnollisuudelle, hyvän ystävän seurassa on helppo nauraa.
Ja se oikeasti tekee hyvää ihmiselle, sen tuntee koko olemuksessaan.

Ihan samaa mieltä. Ja kuten Ramoona tuolla kirjoitti, niin kyllä se samanlainen huumorintaju on vahva side ihmisten välillä.
Eikä huumori ole mikään pinnallinen ominaisuus. Se on myös verraton jännitteiden laukaisija ja voi auttaa siirtymään uudelle vaihteelle, jos vaikka ollaan napit vastakkain.
Tuo oli hyvä erittely, minkä alussa mainitsit. Ironiassa ja sarkasmissa saattaa olla pieni piikki sisällä, iva ja vahingonilo sisältävät jo mielestäni pahansuopaisuutta..
Näin olen ainakin itse noita tulkinnut...

Joskus se nauru on herkemmässä kuin toisinaan. Joskus liiankin herkässä.

Sen olen huomannut, että jos on väsynyt ja hervoton olo, niin silloin nauraa herkemmin omille ajatuksilleenkin ihan yksi ollessaankin. Alkoholilla lie sama vaikutus.
Varmaan väsymys oli suuresti syynä siihen, että just etenkin koulussa saattoi pärskähtää nauramaan ilman mitään ulkopuolisen havaitsemaa syytä. Ei tarvinnut kuin jokun jonkun sanoma sana tai ele, mikä johdatti assosiaation johonkin aivan muuhun ja hassuun tilanteeseen.

Mutta vieläkin; aito rehellinen ihminen nauraa silloin kun naurattaa, itkee silloin kun itkettää, hymyilee jos hymyilyttää ...
Kaikki muu on kaksinaamaista teeskentelyä ja näyttelemistä, eikä kukkokaan käskien laula tai hyeena käskien naura.

Tellukka kirjoitti:

Joskus se nauru on herkemmässä kuin toisinaan. Joskus liiankin herkässä.

Sen olen huomannut, että jos on väsynyt ja hervoton olo, niin silloin nauraa herkemmin omille ajatuksilleenkin ihan yksi ollessaankin. Alkoholilla lie sama vaikutus.
Varmaan väsymys oli suuresti syynä siihen, että just etenkin koulussa saattoi pärskähtää nauramaan ilman mitään ulkopuolisen havaitsemaa syytä. Ei tarvinnut kuin jokun jonkun sanoma sana tai ele, mikä johdatti assosiaation johonkin aivan muuhun ja hassuun tilanteeseen.

Mutta vieläkin; aito rehellinen ihminen nauraa silloin kun naurattaa, itkee silloin kun itkettää, hymyilee jos hymyilyttää ...
Kaikki muu on kaksinaamaista teeskentelyä ja näyttelemistä, eikä kukkokaan käskien laula tai hyeena käskien naura.

Lue lisää

Hyvin kirjoitettu.

Kuinka tuttua nuoremmalle siskolleni ja minulle on ollut usein tuo Ramoonan mainitsema toisiinsa katsomisen naurattava voima. Muistan vieläkin erään tutun opettajan, joka tuli vieraisille meille, ja sanoi heti ovella jonkin uskonnollisen lauseen, "veri vei velat!" - joka yllätti meidät - ja silloin ei voitu toisiimme päin vilkaistakaan, ettei pyrskähdys seuraisi, - ettemme loukkaisi vanhaa miestä, - eikä äitikään olisi siitä tykännyt.

M-L_ kirjoitti:

Kuinka tuttua nuoremmalle siskolleni ja minulle on ollut usein tuo Ramoonan mainitsema toisiinsa katsomisen naurattava voima. Muistan vieläkin erään tutun opettajan, joka tuli vieraisille meille, ja sanoi heti ovella jonkin uskonnollisen lauseen, "veri vei velat!" - joka yllätti meidät - ja silloin ei voitu toisiimme päin vilkaistakaan, ettei pyrskähdys seuraisi, - ettemme loukkaisi vanhaa miestä, - eikä äitikään olisi siitä tykännyt.

Lue lisää

Ja osasyynä tietenkin se, ettemme pienenä tuon lauseen uskonnollista syvyyttä ymmärtäneet. - Yllättäen kuultuna se töksähti, tahallista ivaa se ei ollut.