mitä eroja on kaksi ja kolmilapaisella potkurilla käytössä? Ilmeisesti peruutukset yms. kolmilapainen puree paremmin, mutta miten ihan perus koneajossa? Jos kaksi lapainen vie venettä kovassa vastatuulessa 5 solmua 2200 kierroksella, niin menisikö vene kolmilapaisella selvästi kovempaa, kun normaalisti ko. kierroksilla tyynessä vauhti on 6,2 solmua?
Kaksilapainen vrs. kolmilapainen - taittolapa.
Kaksilapainen vrs. kolmilapainen - taittolapa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Potkureissa on suurempia eroja merkkien, mallien ja mitoituksen kautta kuin lapojen lukumäärän.
Jos potkurin halkaisija ei ole tilanpuutteen takia alimittainen, kolmannesta tai neljännestä lavasta ei ole mitään hyötyä suorituskyvyn kannalta. Tärinää ja melua kolmas lapa saattaa vähentää, mutta sekin vain lapojen tullessa lähelle pohjaa tms.
Tässä yksi testi, jossa FlexoFoldin 2- ja 3-lapaset olivat kaikissa mittauksissa identtiset. Vastusta purjehtiessa ei mitattu, siinä 2-lapainen olisi ollut parempi, varsinkin akselivetoisessa. http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf
Tässä toinen testi. Huomaa, miten huonoimmasta jarruttajasta tuli paras. https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009/file.html&ved=2ahUKEwjzg5CdttrcAhVEEpoKHXcjAk8QFjAAegQIABAB&usg=AOvVaw1HPEQq1whv6_zdcyMHfWvE
Omassa veneessä vaihdoin VP:n kolmilapaisen halksisijaltaan tuumaa pienempään Gorin 2-lapaiseen kisapotkuriin pienillä lavoilla. Aluksi ajattelin, että vaihdan lomareissulle takaisin VP:n, mutta kokeilun jälkeen en ole VP:tä kaivannut. Matkavauhti on sama, huippunopeus aleni 0,2 solmua.
Pakilla saa aivan riittävästi voimaa, mutta kierroksia on käytettävä enemmän. Melussa ja tärinässä ei eroa, mutta veneessä onkin SD.
Huomaa tosiaan, että kyseessä oli pienempi ja kisamalli. Tavalliseen yhtä samalla tavalla mitoitettuun eroa tuskin olisi havainnut.
En maksaisi tolkutonta lisähintaa 3-lapaisesta.
Kiitos kommentista. Taitaa olla niin, että jatkamme tyytyväisinä nykyisellä potkurilla. Vahvistit käsitykseni, että ei tuolla kolmannella lavalla niin merkittävää vaikutusta ole.
Meillä koneen maksimi kierrokset on 3850. Olen ajanut 2200 - 2500 - ehkä voisi sitten kovalla vastaisella ajaa vaikka 2800 kierroksella. Luulisi, että tuo on vielä hyvin turvallinen kierrosväli.
Olisikohan niin, että pienillä dieseleillä 10-30hv erot olisivat minimaaliset ja lisäpapojen mahdollinen hyöty kasvaa tehojen lisääntyessa. 2-lapainen50-100hv koneilla olisi jo aikamoinen huiska. Eihän nousua voi halkaisijan kustannuksella rajattomasti kasvattaa hyötysuhteen kärsimättä
Potkurin lavan kärjen nopeus pitäisi olla tietyllä optiminopeusalueella, jolloin lapojen toisiaan seuraava " pyyhkäisyaika " riippuu halkaisijasta, ts. mitä suurempi potkuri, sitä paremmin voidaan hyödyntää lapojen lukumäärää.
Lavan kärjen optiminopeusalueen alaraja tulee Reynoldsin luvusta ylä raja kavitoinnista.
Siksi suuremmalla potkurilla (laivassa) voi olla huomattavasti alhaisempi lavankärkinopeus (kuin veneessä), ja silti ollaan optimissa.
Jos kavitointia tai Re-lukua ei olisi tarpeen huomioida, voisi lavan kärkinopeus olla sama kuin etenemisnopeus, tai puolet siitä. Siinä on jo aika laaja alue optimille, mutta ei-plaanavissa veneissä etenimisnopeus jää usein huomattavastikin tuota pienemmäksi. Tällöin optimia ei saavuteta ja siihen valintaan on kaksi syytä:
1) Optimihalkaisija tulisi suuren kokonsa takia liian kalliiksi hankkia ja vaatisi liikaa tehoa hukkaavan alennusvaihteen. Vetolaitteilla suuri momentti potkuriakselilla aiheuttaa myös suuren vetolaitteen vastuksen vaihteistokotelon koon seurauksena. Potkurin optimi ei siis olisikaan optimi koko veneelle.
2) Optimivalinnalla moottorin kierrokset olisivat liikaa olosuhde sidonnaisia, joten vastatuulessa ei olisi tehoa käytettävissä, ja myötätuulessa jäisi taloudellisuus heikoksi turhan suurilla kierroksilla jo osakaasullakin. Säätyvä nousu tai muuttuva välityssuhde korjaisi ongelman, mutta vieläkin suuremmilla kustannuksilla.
3) Akselin kulmakiihtyvyys jäisi liian heikoksi, ja siten myös veneen kiihtyvyys.
Edelläolevasta riippumtta on vielä spesiaali sovelluksia, kuten pintapotkurit, joissa suuremmasta lapojen lukumäärästä on hyötyä pienemmässäkin mittakaavassa. Monilapainen ylempänä toimii paremmin kuin kaksilapainen alempana, samalla tehollisella lapapinnalla.
Kavitointi tulee ongelmaksi, kun liikaa tehoa laitetaan pienelle potkurille hiljaisessa nopeudessa. Silloin on pakko lisätä lapapinta-alaa ja se vaatii käytännössä lapojen lukumäärän kasvattamista.
100 hv ja 9 solmun huippunopeus voisi vaatia n. 24" 2-lapaisen tai 22" 3-lapaisen. Edellinen toimisi hiukan paremmalla hyötysuhteella.
Kyllä potkuri kavitoi haitallisesti vaikka tehoa kohti on isompikin potkuri, jos lavan kärkinopeus on aivan tolkuton, esim 100 m/s, eikä lapaa ole suunniteltu superkavitoivaksi. Se siis muodostaa käytännössä ylärajan lavan kärkinopeudelle normaaleille veden alla toimivaksi tarkoitetuille potkureille.
Toki, mutta ei purjeveneiden potkurit pyöri kuin 1000-1500 rpm, joten kohtuuttomi kärkinopeuksia ei tule. Isoilla koneilla voi pyöriä hitaamminkin, muuten nousu/halkaisija menee kohtuuttoman pieneksi, kun potkuri on yli puoli metriä ja vene ei kulje kymmentäkään solmua.
Meillä vaihdettiin taittuva 2-lapainen 3-lapaiseen moottorivaihdon yhteydessä (koneteho pysyi samana ja max kierrokset), mutta huippunopeuteen tällä ei ollut mainittavaa vaikutusta ja esim 2200rpm oli molemmilla nopeus noin 6,5kn ja kulutus noin 2,3-2,5 L/h. Sen sijaan taloudellisuuteen oli vaikutusta: nyt pääsee kierroksilla 1600rpm noin 5kn, jolloin kulutus on aika tarkkaan 1,0L/h. Aiemmin tarvitsi samaan nopeuteen korkeampia kierroksia, josta seurasi myös suurempi kulutus.
Uusi potkuri myös tuntuu peruuttavan hieman paremmin, eli siis peruutus tuntuu alkavan nopeammin vaihteen valitsemisen jälkeen. Purjehdusnopeudessa en ole havainnut merkittävää eroa tai se on niin pieni, ettei huomaa.
Molemmat potkurit VP:n mallistoa, mutta näin jälkikäteen ajateltuna eroa ei juurikaan ole, eli hyvin pärjää hyvällä 2-lapaisellakin. Oikeastaan ainoa merkittävämpi ero on tuo tehokkuus pienemmillä kierroksilla, jolloin voi halutessaan ajaa taloudellisemmin - käytännössä siis pääsee koneella pidemmälle. Tämäkin saattaa hyvin johtua uudesta koneesta eikä potkurista.
2-lapaisellakin voidaan saavuttaa sama nopeus pienemmällä kierrosluvulla, kun valitaan jyrkempi nousu tai suurempi halkaisija. 3-lapainen on vähän raskaampi samalla nousu/halkaisija-yhdistelmällä, mutta aina voidaan valita myös raskaampi 2-lapainen.
Aina ei voi kasvattaa 2- lapaisen kokoa purressa. Aukko peräsimessä tai pohjan läheisyys rajoittavat
Olivatko molemmat nykyistä käyrälapaista mallia?
Minulla kaksi viimeistä on ollut Volvon käyrälapaisia ja seuraavaksi ostin Gorin käyristämättömän 3-lapaisen. Käyrälapaisen vastus on arvatenkin suoria huonompi. Hyötynä lienee tavoiteltu suurempaa pinta-alaa kärkialueelle. Tuskin merkitystä pikkudieseleissä näilläkään eroilla.