Olipa sekavaa paikottain tämän kaipauksen kanssa. Edes viitsi lukea vanhoja viestejäni. Mutta nyt kun olen taas täysin järjissäni (ollut jo hetken) niin myönnetään että ei ne tunteet mitään placeboa/harhaa olleet. Tykkään vieläkin hänestä älyttömän paljon. Ainut mistä en ole varma ovat hänen tunteet, joskus olen sitä mieltä, että varmasti ainakin tunsi (imperfekti) samoin kun taas joskus ajattelen että kuvittelin kaiken.
No ainakin kokemusta rikkaampi taas. Voihan sitä yrittää ottaa toisen tunteista selvää. Ainakin jos on yksipuolisia niin pääsee jatkamaan eteenpäin. Jos taas toisellakin kiinnostusta niin taivas rajana.
No ainakin kokemusta rikkaampi taas. Voihan sitä yrittää ottaa toisen tunteista selvää. Ainakin jos on yksipuolisia niin pääsee jatkamaan eteenpäin. Jos taas toisellakin kiinnostusta niin taivas rajana.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voin melkein todeta samoin. Sillä erolla, että en olisi tätä halunnut kokea. Turhat oli tunteet ja mitä ilmeisemmin yksipuoliset, vaikka toisin ensin ajattelin tai luulin. Niin ja nuo tunteet on edelleen :(
Joo siis aloituksen tarkoituksena oli juuri, että kannattaa kysyä niin pääsee ainakin jatkamaan eteenpäin. Eihän sitä tarvitse kertoa tunteistaan vaan kysyä vaikka treffeille. Aivan normaalia käyttäytymistä... Okei, tietenkin voi tulla pakit ja voi olla että toinen ei tunne yhtä voimakkaasti. Pointti oli, että ei niitä omien tunteiden vahvuuksia tarvitse paljastaa heti.
samanlainen kesä täälläkin...