Minulla on selitys siihen, miksi tuossa nettitestissä löytyi niin suuri joukko introvertteja vastaajia, vaikka muuten meitä pitäisi olla vain muutama prosentti.
Itse koen voimakkaasti introverttina ihmisenä että olen aina ollut vähän hukassa kun joskus ihastun tai rakastun. Lähinnä tilanne on kauhistuttava koska sitä ei voi hallita. Lähinnä rakkauden kohde on pelottava koska sisäinen hyvin järjestetty ja lokeroitu elämäni menee kaaokseen.
Pää pensaaseen vaan.
Itse koen voimakkaasti introverttina ihmisenä että olen aina ollut vähän hukassa kun joskus ihastun tai rakastun. Lähinnä tilanne on kauhistuttava koska sitä ei voi hallita. Lähinnä rakkauden kohde on pelottava koska sisäinen hyvin järjestetty ja lokeroitu elämäni menee kaaokseen.
Pää pensaaseen vaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikäs siinä on introvertti ollessa kun yksinään oleskelee, A1 kämppä täynnä, sieltäkö muistiinpanoista etsit itsellesi sopivaa? palsta-akkalle seuranhakupalsta paikkana tämä.
Tässä yksiössä on mukavaa, liian helppoo olla onnellinen.
Yksin kotona kaksin? Vai olenko väärässä? Tuskin yksin riitelet itsesi kanssa...
Minusta se on vain merkki parisuhdekokemattomuudesta
Introverttikin muuttuu sillä ”alalla ”
Rohkeaksi mistä kertyy kokemusta.
Esim. Monet näyttelijät ja muut taiteilijat kertovat usein haastatteluissa että ovat ujoja persoonia!
Jos suhteista ei kokemusta pelottaa enemmän kaikki tavallinen kohtaaminen. Puhuminen jne
Veikkaan että nuorta väkeä täällä nuo jotka pelkää puhua ihastukselleen. Muilla joku muu este
Et tiedä mistä puhut.
Olen inyrovertti jolla on parisuhteilusta 15 vuoden kokemus ja enää ei mitään pelkoa kohdata ihastusta , puhua tunteista ja ajatuksista.
Muut syyt kuten vittuuntuneisuus johonkin typerään käytökseen sitten estää. Esim. Joku muiden naisten pyöritys tai minun huono kohtelu.
Kokemattomana ollessani en uskaltanut mitään, paitsi sit kun tajusin että jos en nyt puhu se häipyy elämästäni kun luulee etten ole kiinnostunut. Silloin löysin rohkeuden
Että kyllä minä tiedän
Ja itseasiassa lähestulkoon tasan 15 vuotta sitten elokuun alussa sen rohkeuden ensikertalaa löysin.
Odotin kuukausia että exäni sanoisi sen ensin mutta tajusin että vaikka se yrittää ja kiertelee ja kaartelee asiaa, sillekin se on niin vaikeaa niin minä teen sen.
Ja siitä tuli vuosien parisuhde.
Se oli kaksi iltaa ennen koulujen alkua elokuun alussa 15 vuotta sitten
Tiesin että koulujen alettua ei nähtäis niin usein kun sillä työtä ja minulla alkoi koulu ja illat kuluisi läksyjen teossa ja kotoväen kovassa kurissa läksypoliiseina!
Oli pakko löytää rohkeus silloin.. ja se paine sai ujonkin toimiin koska toinen vaihtoehto olisi ollut että olisin menettänyt hänet..
Kyllähän ex sen jälkeenkin varmaan vuoden ajan ilmoitteli et oon niin sulkeutunut ajatuksistani ja puhun niin niukasti tunteistani ujostellen ja häntä se häiritsi kun ei mielestään päässyt tutustuun muhun kunnolla mutta se muuttui kyllä vuosien kuluessa
Introvertti ei takuulla ole sen enempää hukassa rakastuneena kuin ekstroverttikaan.
Liittyykö introverttiyteen muka joku sisäinen lokeroiminen? Muasuoraan sanottuna ketuttaa nämä idiotismit.
Parhaita ovat nämä palstalle heitetyt ”diagnoosit 🙄 joita aloituskin edustaa.
Mitäpä täällä ikäväpalstalla vingut ikävääsi, mietihän sitä?
Parasta on tällä palstalla sinullekin se että saat keskustella ajatuksistasi turvallisesti, välimatkan päästä. Silloin ei satu? Ihmiset nyt ovat vähän vaarallisia livenä, palstalla olemme vain bittejä.
Tietysti, tänne tippumisen syy voi olla myös yksipuolinen tunne.
Niin? Miten se tähän kirjoittaminen liittyy introverttiyteen? Sitä paitsi mulla ei ole tapana keskustella täällä, vaan nimenomaan pidän aidoista kohtaamisista.
Introverttihän tarkoittaa että tykkää laittaa oman pippelin ikiomaan aukoonsa.... se ei naisia tarvitse...