kohtaamaan muuttumisensa omaksi itsekseen?
Miten tulla vahvaksi
Heikko
131445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jotta voi löytää itsensä pitää tiedostaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja opetella elämään niiden kanssa. Samaan aikaan pitää opetella kuuntelemaan saamaansa palautetta ja opetella olematta menemään mukaan siihen, mitä ei itse vielä pysty ymmärtämään, käsittelemään, hyväksymään. Ihmisen pitää löytää toisten odotusten keskeltä oma syvin olemuksensa. Nähdä itsensä sellaisena kuin on tai ainakin nähdä itseään niin paljon kuin se omalla kehitysasteella on mahdollista. Korjata mitä korjattavissa on, mutta hyväksyä itsensä myös keskeneräisenä. Olla onnellinen vahvuuksistaan.
Jokainen ihminen on aina keskeneräinen koko ikänsä. Mutta silti omana itsenään täydellinen ja juuri sellainen millainen pitääkin olla!
Vahvuudet ja heikkoudet ovat sitä varten, että niiden kautta opitaan maailmasta ja itsestä. Eli ne eivät ole missään tapauksessa mikään tuomio: "Tällainen olet etkä muuksi muutu, KÄRSI!" Niistä pitää siis olla kiitollinen:D
ANNA itsesi olla onnellinen!! Ota käsi pois hellalta.
Tommy Hellsten sanoo kirjassaan Saat sen mistä luovut mielestäni osuvasti:
”Usein ajatellaan, että rohkeus on sitä, ettei pelkää. Näin ei kuitenkaan ole, vaan rohkeus on sitä, että toimii vaikka pelottaa.”
En paljoa Hellstenistä perusta, mutta tuossa hän on kyllä osunut oikeaan.
Minulle on moni sanonut että mä olen kauhean rohkea johon mä yleensä vastasin että, kuule, mä olen pelännyt suurimman osan ikääni, mutta mä olen toiminut koska tämä elämä loppuu kohta.
Sattuipa minulle kerran paha tauti ja se kaatoi minut kriittiseen tilaan nopeasti. Jouduin teho-osastolle ja rupesi olemaan todennäköistä että en selviä.
Siinä ollessani mä kirosin sitä, etten mä koskaan uskaltautunut elämään. Mikään muu ei minua harmittanut kuin elämätön elämä.
Sen jälkeen mä en välitä mitä ihmiset ajattelee sillä kuitenkin tästä elämästä nauttiminen aina peittoaa kuolinvuoteella pötköttelyn.
Jos mä kuolen huomenna niin mä kuolen onnellisena koska mä uskalsin. Siinä vaiheessa ei ole enää väliä sillä että koko ajan minua pelotti.
En kyllä usko että mihinkään olisit muuttumassa, ehkä vaan löydät uusia puolia itsestäsi.. Eikä tarviikaan muuttua, elät vaan päivä kerrallaan ja katsot mitä elämä tuo tullessaan..
nyt niin pelottaa? Pahinta on kai ympäristön vastutus, jos muutut. Ihmiset eivät oikein osaa suhtautua siihen, kun joku muuttuu.
Kiitos syvällisestä pohdinnastanne.
Todella paljon.
Kyllä tästä vielä...
step by step.
Palaset on kaikki kasassa mutta niiden yhteen liittäminen on vaikeampi juttu - mut sehän se elämän tarkoitus taitaa ollakin.
Joo, se on loistolause se heikkouden kokeminen vahvuutena. Se on totta, on nähtävä ja katsottava silmiin heikkouttansa, pelkojansa - asioita jotka estävät toimimasta. Se on lähes jo vahvuutta. Mutta todellista vahvuutta on se, että toimii kuten kompassi näyttää.
Ja elämätön elämä, se on kamalaa - yyhh!!!
Britney Spearsin fraasi pulpahti banaalisti mieleen jostain bittiavaruudesta: 'why don't you DO something?'
Lav jyu!!
Kaikella kunnioituksella jos nämä kaikki ihmiset täällä tietäisivät sen minkä minä tiedän, he eivät enää uskaltaisi nukkua. Mutta miksi minä pelottelisin? Nyt pelkään vain minä yksin ja se alkoholisti jonka kanssa minä puhuin aikaisemmass ketjussa.
"Mutta todellista vahvuutta on se, että toimii kuten kompassi näyttää. "
Se ei ole vahvuutta, se on epätoivoa. Ihminen on laiska muuttumaan. Vasta sitten kun ihminen on aivan epätoivon partaalla, hän astuu muutokseen. Mutta siinä vaiheessa ei sitten enää ehkä kykene käsittelemään sitä muutosta.
Viisautta on toimia ennen kuin vastapuoli toimii ja tarttuminen ongelmiin vielä siinä vaiheessa kun ne ovat ratkaistavissa.
"Britney Spearsin fraasi pulpahti banaalisti mieleen jostain bittiavaruudesta: 'why don't you DO something?' "
Toinen banaali lause: "Every man dies, but not every man really lives!"
Ei se ole epätoivoa jos toimii kompassin mukaan, vaan kuuntelua. Kaikella on aikansa, myös elämän suurilla muutoksilla. Muutostahan elämä on joka tapauksessa, halusi sitä tai ei, mutta ei suuriin muutoksiin hypätä noin vain vapaaehtoisesti. Emme me halua tsunameja joka päivä kokea..vai?
Kun ihminen kuuntelee itseään, tutkii, tarkkailee, kuuntelee ja tuntee, malttaa olla siinä myrskyn silmässä kunnes asiat sujuvat omalla painollaan pakottamatta....silloin kasvua voi tapahtua ja voi siirtyä elämässä eteenpäin.
'Vasta sitten kun ihminen on aivan epätoivon partaalla, hän astuu muutokseen.'
'..mutta ei suuriin muutoksiin hypätä noin vain vapaaehtoisesti.'
Niin, mä olen vähän surrut samaa. Ollut pettynyt laiskuuteen tai oikeastaan olen kuvitellut että se on tyhmyyttä. Edistystä ei nimittäin hevillä tapahdukaan.
Muutoksiin lähteminen tuntuu todella kuin tyhjyyteen hyppäämiseltä.
Mitäs jos kaikki on suurin piirtein 'hyvin' ja turvallisesti ja silti haluaa hajottaa kaikki olemassa olevat kuviot. Siinä on kauhea ristiriita. Jonka ratkaisemiseen tarvittaisiin lujaa tahtoa. Vaan mistä saisi tuon lujan tahdon?
Kyse ei voi olla muusta kuin tyhmyydestä - viisauden puutteesta?
Hyvin sanottu sekin, jotta kärsivällisesti vain olisi 'myrskyn silmässä kunnes kaikki alkaa sujua painollaan'. Entä jos myrskyn silmä onkin sen sijaan kuin loppumaton tyhjäkäynti tai ympyrän kiertäminen, josta ei pääse eteenpäin? Voiko kyse olla muusta kuin vääjäämättömästä viisauden puutteesta?
Pitäisi olla kyky nähdä selkeästi suunta mihin lähteä..?
Vai lieneekö pääasia, että lähtee toteuttelemaan niitä muutoksia, mitä sitten milloinkin ovatkin - pääasia että muutoksia tapahtuu, osuivat ratkaisut sitten oikeaan tai vikaan.
Joo, elämätön elämä. Sitä varmaan on just kaikki 'turvalliset olotilat', ringit.
Tosivahvuutta olis jatkaa vaikka joutuis olemaan kuinka tajuttoman yksin..
ei tarvitse paljoa. Pieni alkutönöisy ja suunta muuttuu.
Rohkeutta ei tarvi olla kuin sen pienen alun verran, ja yksinäisyys, ei se ole mikään pakollinen olotila. Siihen tarvitaan jo sitten hiukan viitseliäisyyttä.
Haluan tulla tosi vhavaksi
jaa, vahvuutta jatkuvasti hoetaan.
Mä oon ihan tyytyväisenä heikko ja pyydän tarvittaessa muilta apua. En oo yksin.