Ostattelen uutta kameraa. Pokkari olisi monilla matkoillani varmasti kätevin, mutta myös maisemakuvat luonnosta auringon nousun ja laskun aikaan kiinnostaisivat ja niihin ei pokkarissa paukku kai oikein riitä. Ajatus on pyörinyt myös tähtitaivaan kuvaamisessa ja tästä olen aloittelijan ohjeitakin lueskellut eri sivustoilta. Laajakulmaobjektiivi ym.
Olen nähtävästi aivan liian pienellä budjetilla liikkeellä, kun esim. Gigantin zoom -kameroissa tähtikuvaukseen tarvittavaa RAW -supporttia ei alle 500€ malleissa löydy yhdestäkään! Jotta löytyy, niin täytyy hypätä suoraan 1500€ luokkaan. Onko todellisuus tämä noin yleensäkin eli tähtikuvauksesta ei kannata suuria tuloksia odotella 500€ kameralla?
https://www.gigantti.fi/product/kamerat/digikamerat/DSCHX350BK/sony-cybershot-dsc-hx350-ultrazoom-kamera-musta
Tähtikuvausta kohtuuhintaan
32
1684
Vastaukset
- pitikin_taas_sekaantua
Siis häh. Ei tähtitaivasta kuvailla erittäin pienikennoisella kameralla jossa kiinteä zoomobjektiivi vaan kinokennoisella järkkärillä laajakulmaisella valovoimaisella objektiivilla ja niin että kamera on motorisoidussa kolmijalassa jolloin maan pyörimisestä johtuva tähtien liike kumoutuu. Voi tähtitaivasta kuvata ilman seurantaakin mutta tällöin valotusaikojen on oltava aika lyhyitä (ja herkkyyden aika suuri) jotta tähdet kuvautuvat pisteinä eikä viiruina.
Tosin jos kuvaa esim. jotain spesifiä kohdetta eli esim. Orionin sumua tai Plejadeja niin tällöin taas tarvitaan pienehköä kuvakulmaa eli pidempää polttoväliä.
Tokihan tähtitaivasta saa kuvata millä haluaa. Ja miksi kaupan pitää olla Gigantti. Esim. Canon SX50 HS ja Panasonic DMC-FZ200 ja Nikon Coolpix B700-kameroilla voi ottaa RAW-kuvia. Ovat siis näitä pienikennoisia (1/2.3") kiinteällä pitkäpolttovälisellä zoomobjektiivilla varustettuja "leluja".- ToiseltaPlaneetalta
Kiitos vastauksesta, erityisesti kameraesimerkeistä. Ovat 430-500 haarukassa ja kaikki siis vähän riittämättömiä. Jos sijoitan 800, niin saanko sillä olennaisesti paremman kameran vai en?
- pitikin_taas_sekaantua
ToiseltaPlaneetalta kirjoitti:
Kiitos vastauksesta, erityisesti kameraesimerkeistä. Ovat 430-500 haarukassa ja kaikki siis vähän riittämättömiä. Jos sijoitan 800, niin saanko sillä olennaisesti paremman kameran vai en?
Siis halvimmat APS-C-kennoiset järjestelmäkamerat 18-55mm objektiivilla maksavat saman noin 500 euroa kuin yllämainitut ns. superzoomkamerat(!!!) ja kuvan laatu on paljon parempi ja jos budjetti 800 niin raha jää vielä tukevaan kolmijalkaan, tosin vähän muutakin tarvitaan.
Tosin jos haluaa kameran jota valmistajankin mukaan saa käyttää pakkasessa (-10 - 40) niin halvin tällainen (ilman objektiivia) taitaa olla Pentax K-70 (690,00 €), se on myös sääsuojattu ja siinä on kirkkaan etsinkuvan antava prismaetsin 100 % peitolla jollainen esim. Canonilla ja Nikonilla on vasta kalliimmissa malleissa.
Ei kameran siis välttämättä tarvitse olla kinokennoinen (36mm X 24mm), APS-C-kennoinenkin (23,6mm X 15,6mm) käy joka siis on yleisin järkkärikenno. Johtunee osittain siitä että kinokennoiset on aika kalliita, tosin jo jonkun aikaa niitä on saanut noin 1500 eurolla (Canon EOS 6 ja EOS 6 Mark ll ja Nikon D610), Sonyn halvinta kinokennoista (Sony a7) saa 1000 eurolla ja kuvanlaatu on hivenen parempi kuin ensinmainituissa. Fujifilm-kameroissa kuvan laatu on myös huippuluokkaa. Itseasiassa Canonilla oli APS-C-kennoinen EOS 60Da joka oli suunniteltu tähtitaivaan kuvaukseen.
Jos sitten tähtitaivaan kuvaus kiinnostaa pidemmän päälle niin sitten parempaa objektiivia ja kolmijalkaan kiinnitettävää seurantalaitetta hankkimaan, esim. iOptron SkyTracker tai jos tuota ei enää saa niin sitten tuosta Pro-malli.
PS. Taivaanvahdissa (www.taivaanvahti.fi) on suomalaisten mm. "tavallisilla" järkkäreillä ottamia kuvia tähtitaivaasta. Oheisesta kuvasta näkee että jälkeä syntyy myös tuuman kennon pokkarilla kun käytössä on seurantalaite ja taivas kirkas ja kuvaa hieman "photosopataan".
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/75769 - Canonisti
pitikin_taas_sekaantua kirjoitti:
Siis halvimmat APS-C-kennoiset järjestelmäkamerat 18-55mm objektiivilla maksavat saman noin 500 euroa kuin yllämainitut ns. superzoomkamerat(!!!) ja kuvan laatu on paljon parempi ja jos budjetti 800 niin raha jää vielä tukevaan kolmijalkaan, tosin vähän muutakin tarvitaan.
Tosin jos haluaa kameran jota valmistajankin mukaan saa käyttää pakkasessa (-10 - 40) niin halvin tällainen (ilman objektiivia) taitaa olla Pentax K-70 (690,00 €), se on myös sääsuojattu ja siinä on kirkkaan etsinkuvan antava prismaetsin 100 % peitolla jollainen esim. Canonilla ja Nikonilla on vasta kalliimmissa malleissa.
Ei kameran siis välttämättä tarvitse olla kinokennoinen (36mm X 24mm), APS-C-kennoinenkin (23,6mm X 15,6mm) käy joka siis on yleisin järkkärikenno. Johtunee osittain siitä että kinokennoiset on aika kalliita, tosin jo jonkun aikaa niitä on saanut noin 1500 eurolla (Canon EOS 6 ja EOS 6 Mark ll ja Nikon D610), Sonyn halvinta kinokennoista (Sony a7) saa 1000 eurolla ja kuvanlaatu on hivenen parempi kuin ensinmainituissa. Fujifilm-kameroissa kuvan laatu on myös huippuluokkaa. Itseasiassa Canonilla oli APS-C-kennoinen EOS 60Da joka oli suunniteltu tähtitaivaan kuvaukseen.
Jos sitten tähtitaivaan kuvaus kiinnostaa pidemmän päälle niin sitten parempaa objektiivia ja kolmijalkaan kiinnitettävää seurantalaitetta hankkimaan, esim. iOptron SkyTracker tai jos tuota ei enää saa niin sitten tuosta Pro-malli.
PS. Taivaanvahdissa (www.taivaanvahti.fi) on suomalaisten mm. "tavallisilla" järkkäreillä ottamia kuvia tähtitaivaasta. Oheisesta kuvasta näkee että jälkeä syntyy myös tuuman kennon pokkarilla kun käytössä on seurantalaite ja taivas kirkas ja kuvaa hieman "photosopataan".
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/75769Miten nuo seurantalaitteet toimivat käytännössä? Voiko kakoputken mukana tullutta seurantalaitetta käyttää kuvattaessa kameralla?
- Tsuumikosheshiinäshtsiih
Canonisti kirjoitti:
Miten nuo seurantalaitteet toimivat käytännössä? Voiko kakoputken mukana tullutta seurantalaitetta käyttää kuvattaessa kameralla?
Taivaanmekaniikasta
Tähtitaivaan pallo näyttää pyörivän ympäri kerran vajaassa 24 tunnissa. Tähtiaika näyttäisi edistävän 4 minuuttia vuorokaudessa, eli kaksi tuntia kuukaudessa. Tähtiaika on suunnilleen samaa kellonaikaan verrattuna 10. elokuuta. http://www.astro.utu.fi/zubi/map/map.htm
Taivaanekvaattori vastaa tähtitaivaan karttapallolla maapallon päiväntasaajaa. Orionin tähdistö, joka sijaitsee taivaanekvaattorilla, näyttää nousevan idästä ja laskevan länteen. Pohjoisimmat tähdet eivät näytä laskevan ollenkaan. Eteläisimpiä ei näy Suomessa asti. http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/csphere.htm
Aurinko, kuu ja planeetat näyttävät yleensä kiertävän vastapäivään tähtitaivaalla nauhaa, jota nimitetään Eläinradaksi. Maan kiertoliikkeestä auringon ympäri johtuen, välillä planeetta näyttää kulkevan vähän matkaa takaisinpäin Eläinradalla = retrogradinen liike. http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/zodiac.htm
Putken suuntaamisesta ja koordinaateista
Kaukoputkessa mukana voi olla etsin, esim. 6x30, joka helpottaa suuntaamista. Jalustoja on atsimutaalisia ja ekvatoriaalisia: http://www.astro.utu.fi/zubi/obs/setup.htm
Koordinaattijärjestelmiä: http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/coord.htm
Yleisesti on jäytetty ekvatoriaalista koordinaatistoa: http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/equat.htm
Prekessio kuitenkin oin vaikuttanut sen, että taulukoiden koordinaattilukemat ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/precess.htm - Tsuumikosh
Tsuumikosheshiinäshtsiih kirjoitti:
Taivaanmekaniikasta
Tähtitaivaan pallo näyttää pyörivän ympäri kerran vajaassa 24 tunnissa. Tähtiaika näyttäisi edistävän 4 minuuttia vuorokaudessa, eli kaksi tuntia kuukaudessa. Tähtiaika on suunnilleen samaa kellonaikaan verrattuna 10. elokuuta. http://www.astro.utu.fi/zubi/map/map.htm
Taivaanekvaattori vastaa tähtitaivaan karttapallolla maapallon päiväntasaajaa. Orionin tähdistö, joka sijaitsee taivaanekvaattorilla, näyttää nousevan idästä ja laskevan länteen. Pohjoisimmat tähdet eivät näytä laskevan ollenkaan. Eteläisimpiä ei näy Suomessa asti. http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/csphere.htm
Aurinko, kuu ja planeetat näyttävät yleensä kiertävän vastapäivään tähtitaivaalla nauhaa, jota nimitetään Eläinradaksi. Maan kiertoliikkeestä auringon ympäri johtuen, välillä planeetta näyttää kulkevan vähän matkaa takaisinpäin Eläinradalla = retrogradinen liike. http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/zodiac.htm
Putken suuntaamisesta ja koordinaateista
Kaukoputkessa mukana voi olla etsin, esim. 6x30, joka helpottaa suuntaamista. Jalustoja on atsimutaalisia ja ekvatoriaalisia: http://www.astro.utu.fi/zubi/obs/setup.htm
Koordinaattijärjestelmiä: http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/coord.htm
Yleisesti on jäytetty ekvatoriaalista koordinaatistoa: http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/equat.htm
Prekessio kuitenkin oin vaikuttanut sen, että taulukoiden koordinaattilukemat ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/precess.htmTulipas virhe ylläolevaan. Valittelut. Päiväys oli muistaakseni 10. lokakuuta suunnilleen.
Muuta täydennystä: taivaalla Eläinrata näyttää olevan kallellaan taivaanekvaattoriin verrattuna. Esim. etelän suunnalla yön aikana, Eläinradan tähdistöjä voi näkyä niin, että aina kahden tunnin päästä esiin on tullut uusi kuvio. Mutta nämä eivät näy aivan samalla korkeudella taivaalla.
Periaatteessa yön aikana voisi päätellä kellonaikaa, tai ajankulua siitä, mikä Eläinradan tähdistö kulloinkin on etelässä. Joskus kun tieteilijät tekivät uraauurtavaa valokuvausta, että tähtiä kuvattiin karttoja ja taulukoita varten, niin nimenomaan etelä oli tuo suunta, johon putkia suunnattiin.
- dkfhdfkgjhfkgj
Ostattelet? Eikö itselläsi ole varaa, vai mikä tämä outo kuvio on?
Kaikillahan valitettavasti ei ole sitä ongelmaa kuin sinulla jotta on tullut kieroselkäiseksi kun istuu niin paksun lompakon päällä!
- frghkfjghkfjgh
Ei, vaan kaikilla ei ole sitä ongelmaa, että olisi tarvis käyttää hauskalta kuulostavia sanoja, joiden merkitystä ei alhaisen ÄO:n myötä oikein ymmärrä.
Kyllä "pokkarilla" voi ottaa hienoja maisemakuvia. Itse työstin juuri kirjan kantta ja kuvat otin "pokkarilla" kun en viitsinyt järkkäriä kantaa. "Pokkari" missä on hyvät säädöt on helposti hintava. Yötaivaan kuvailuun tarvitaan pitkiä aikoja ja niitä ei usein löydy. 30 s on maksimi monissa järkkäreissäkin. Itse tykkään kiinteistä laseista. Hyvä laatu, valovoima ja keveys. Fuji x100 sarja hinta/laatu suhteeltaan hyvä. Yökuvailuakin voi aloittaa tuollaisella yrittämällä saada linnunrata näkyviin. Googlen ekat osumat esimerkiksi..
https://infinitediaries.net/martinique-day-fifteen-astrophotography-of-the-night-sky-with-a-fuji-x100t/- Canonisti
Fuji X E2s:n hinta Rajalassa on nyt 499€, mukana tulee kohtuu hyödytön zoomi. Kamerassa on kohtuulliset käsisäädöt ja APS-C kenno. TopShotilla on Samyangin 12mm käsitarkenteinen hintaan 3704€. Noilla pääsee alkuun.
Avaruus.fi sivusto on URSA:n ylläpitämä. Sieltä löytyy tietoa tähtien kuvaamisesta. Teknofocus on kotimainen liike, joka myy mm. Astrokuvausvälineitä. - pitikin_taas_sekaantua
Taitaa käytännössä kaikissa järkkäreissä olla B-aika (Bulb) eli kun säädin on B tai Bulb-asennossa (halvemmissa kameroissa toiminto on valikossa) ja painat laukaisijaa niin suljin jää auki ja peilikameroissa peili yläasentoon ja toinen painallus lopettaa valotuksen.
pitikin_taas_sekaantua kirjoitti:
Taitaa käytännössä kaikissa järkkäreissä olla B-aika (Bulb) eli kun säädin on B tai Bulb-asennossa (halvemmissa kameroissa toiminto on valikossa) ja painat laukaisijaa niin suljin jää auki ja peilikameroissa peili yläasentoon ja toinen painallus lopettaa valotuksen.
Nikonissa bulb löytyy kun kameran pistää manuaali valotukselle ja valitsee valotusajaksi B rullalla. Näin halvemmissa. Monissa kameroissa asetus vaikea löytää. Itsellä on B ja T. Jossain malleissa kaukolaukaisinta pitää painaa valotuksen ajan.
- Tsuumikosshtshii
Jossain Youtube-videolla oli järkyttävää vinjetointia X100:lla otetuissa kuvissa. Mutta Ricoh GR II -kameran tarkkuutta on kehuttu. Aiheen liepeiltä löytynee Internetistä jo runsaasti selityksiä.
https://duckduckgo.com/?q=equipment or camera for astrophotography&t=ffab&ia=web
https://www.dpreview.com/forums/thread/4273548
https://duckduckgo.com/?q=pocket camera for astrophotography&t=ffab&ia=web - ToiseltaPlaneetalta
Kiitos jälleen avuliaisuudesta tiedonetsinnässä. Hintahaarukka astrokuvaukseen tarkentui, joka on totisesti vaativaa touhua. Photoshopping tuntuu minusta tässä vähän vieraalta ajatukselta, mutta ehkäpä se kuitenkin kuuluu lajin luonteeseen.
Matka lämpimän meren rannalle tulee nyt ensimmäisenä vastaan, joten ostanen sitä varten esim. 150€ pokkarin, joka kulkee vaivatta cargo-shortsin taskussa. Syksymmällä alan sitten tavoitella kuuta taivaalta ja kameraa sitä varten.- Canonisti
Pienistä pokkareista paras on Fujin X70. APS-C kenno alle 700€. Sen heikkous on etsimen puute.
- ToiseltaPlaneetalta
"Fuji X70, halvin hinta 639€". Huh... Minua odottaa totinen investointi astrokuvauksessa, joten tämän kanssa pitäisi päästä sopuhinnalla. Suositteletko parasta 150€ laitteista? Toki naurettavan hieno maisema Karibialla kuten
http://assets.bocasdeltoro.com/media/2016/12/sanblas-1440x564_c.png
ansaitsisi kameran, joka tekee sille oikeutta, mutta kun omat paukut eivät riitä kaikkeen. - Canonisti
ToiseltaPlaneetalta kirjoitti:
"Fuji X70, halvin hinta 639€". Huh... Minua odottaa totinen investointi astrokuvauksessa, joten tämän kanssa pitäisi päästä sopuhinnalla. Suositteletko parasta 150€ laitteista? Toki naurettavan hieno maisema Karibialla kuten
http://assets.bocasdeltoro.com/media/2016/12/sanblas-1440x564_c.png
ansaitsisi kameran, joka tekee sille oikeutta, mutta kun omat paukut eivät riitä kaikkeen.Pahan heitit. 😎 sanoisin, että 150€ on kyllä kohtuullisen mahdoton hinta hyvälle pokkarille edes käytettynä.
- pitikin_taas_sekaantua
Olen ostatellut pidemmän aikaa mahdollisimman pientä pokkaria ja taidan tilata Sony CyberShot DSC-WX220-kameran (1/2.3"-kenno). Esim. photographyblog.com antaa kuvan laadusta 4.5 pistettä (paras 5) ja paksuutta mukavasti vain 22mm. Halvin hinta näyttäisi olevan noin 200.
Saatan päätyä myös Canon PowerShot G9 X ll-kameraan (1"-kenno) jos siitä tulee lähiaikoina hullunhauska tarjous eli reilusti alle 400. Paksuutta kameralla 31mm.
Vaiko sittenkin upotuksen (ja pölyn) kestävä pokkari jotka sietävät myös pakkasta kun sitä myös pakkasessa tulisi kuitenkin käytettyä. Sinällään sen ei tarvitse olla upotuksen kestävä vaan sadeveden kestävä riittää mutta sellaista ei ole olemassa jota pikkaisen ihmettelen.
Mietitään. - Canonisti
pitikin_taas_sekaantua kirjoitti:
Olen ostatellut pidemmän aikaa mahdollisimman pientä pokkaria ja taidan tilata Sony CyberShot DSC-WX220-kameran (1/2.3"-kenno). Esim. photographyblog.com antaa kuvan laadusta 4.5 pistettä (paras 5) ja paksuutta mukavasti vain 22mm. Halvin hinta näyttäisi olevan noin 200.
Saatan päätyä myös Canon PowerShot G9 X ll-kameraan (1"-kenno) jos siitä tulee lähiaikoina hullunhauska tarjous eli reilusti alle 400. Paksuutta kameralla 31mm.
Vaiko sittenkin upotuksen (ja pölyn) kestävä pokkari jotka sietävät myös pakkasta kun sitä myös pakkasessa tulisi kuitenkin käytettyä. Sinällään sen ei tarvitse olla upotuksen kestävä vaan sadeveden kestävä riittää mutta sellaista ei ole olemassa jota pikkaisen ihmettelen.
Mietitään.Vedenkestävällä pokkarilla on oma paikkansa isommassakin järjestelmässsä. Minulla on Fujin XP, koska mm. jpg:t menevät suoraan Fujin muiden .jpg:den sekaan ja sen valikoissa on sama logiikka kuin Fujin muissa tuotteissa. Jos valitsisin ns. puhtaalta pöydältä, niin Olympuksen Tough 5 olisi varma valinta.
Itse en käytä XP:tä vedessä. Ei ole tullut vastaan sellaisia vesiä, jotka olisivat oikeasti riittävän kirkkaita kuvaamiseen edes läntisellä Välimerellä. Suomenlahdellakin oli näkyvyys vielä 70-luvulla yli 10 metriä, ei ole enää tänäpäivänä kiitos Pietarin huonosti hoidettujen jätevesien. Sen sijaan se on mainio rannalla. Hieno hiekka tunkeutuu nopeasti tavalliseen, jopa suojattuunkin kameraan. - Canonisti
Canonisti kirjoitti:
Vedenkestävällä pokkarilla on oma paikkansa isommassakin järjestelmässsä. Minulla on Fujin XP, koska mm. jpg:t menevät suoraan Fujin muiden .jpg:den sekaan ja sen valikoissa on sama logiikka kuin Fujin muissa tuotteissa. Jos valitsisin ns. puhtaalta pöydältä, niin Olympuksen Tough 5 olisi varma valinta.
Itse en käytä XP:tä vedessä. Ei ole tullut vastaan sellaisia vesiä, jotka olisivat oikeasti riittävän kirkkaita kuvaamiseen edes läntisellä Välimerellä. Suomenlahdellakin oli näkyvyys vielä 70-luvulla yli 10 metriä, ei ole enää tänäpäivänä kiitos Pietarin huonosti hoidettujen jätevesien. Sen sijaan se on mainio rannalla. Hieno hiekka tunkeutuu nopeasti tavalliseen, jopa suojattuunkin kameraan.Mutta siis ei pienikennoista yleiskameraksi, vaikka se olisi kuinka vedenkestävä. Se on hyvä lisä järjestelmään kolmos kameraksi, mutta ei riitä suoritukyvyltään ainoaksi kameraksi - jos ei kuvaa vain päivällä hiekkarannalla.
pitikin_taas_sekaantua kirjoitti:
Olen ostatellut pidemmän aikaa mahdollisimman pientä pokkaria ja taidan tilata Sony CyberShot DSC-WX220-kameran (1/2.3"-kenno). Esim. photographyblog.com antaa kuvan laadusta 4.5 pistettä (paras 5) ja paksuutta mukavasti vain 22mm. Halvin hinta näyttäisi olevan noin 200.
Saatan päätyä myös Canon PowerShot G9 X ll-kameraan (1"-kenno) jos siitä tulee lähiaikoina hullunhauska tarjous eli reilusti alle 400. Paksuutta kameralla 31mm.
Vaiko sittenkin upotuksen (ja pölyn) kestävä pokkari jotka sietävät myös pakkasta kun sitä myös pakkasessa tulisi kuitenkin käytettyä. Sinällään sen ei tarvitse olla upotuksen kestävä vaan sadeveden kestävä riittää mutta sellaista ei ole olemassa jota pikkaisen ihmettelen.
Mietitään.Noita kahta ei edes voi verrata kuvanlaadussa. Tässä vähän vertailua tuuman ja 1/2.3" kennon välillä:
https://1drv.ms/u/s!AnbuyJQ_1z6kktskOLCH_a-Yit0kbQ
Siinä on alle 400 €
https://www.kameraliike.fi/epages/kameraliike.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015043003/Products/CanonG9XIIB
Tosin ei reilusti. Zoomia tosin on vähän, mutta ei sillä talvella mitään teekään. Myöhemmin, jos kaipaa Zoomia, niin ostaa tällaisen rinnalle:
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/65733/hcxrx/Canon-PowerShot-SX620-HS-digikamera-musta
Käyttää vielä samaa akkuakin.okaro kirjoitti:
Noita kahta ei edes voi verrata kuvanlaadussa. Tässä vähän vertailua tuuman ja 1/2.3" kennon välillä:
https://1drv.ms/u/s!AnbuyJQ_1z6kktskOLCH_a-Yit0kbQ
Siinä on alle 400 €
https://www.kameraliike.fi/epages/kameraliike.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015043003/Products/CanonG9XIIB
Tosin ei reilusti. Zoomia tosin on vähän, mutta ei sillä talvella mitään teekään. Myöhemmin, jos kaipaa Zoomia, niin ostaa tällaisen rinnalle:
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/65733/hcxrx/Canon-PowerShot-SX620-HS-digikamera-musta
Käyttää vielä samaa akkuakin.Suomi24 katkaisee ko. linkin, joten se pitää kopioida ja avata.
- Canonisti
okaro kirjoitti:
Suomi24 katkaisee ko. linkin, joten se pitää kopioida ja avata.
Hyvä vertailu, harmi ettei siinä ole rinnan myös APS-C ja FF kennoja. Itse lähtisin rakentamaan pienikokoisesta APS-C tai ainakin MFT rungosta. Fujin X E3 on pieni ja kuvanlaatu hyvä. Sääsuojaus puuttuu, joka on vasta X Pro2:ssa.
Canonisti kirjoitti:
Hyvä vertailu, harmi ettei siinä ole rinnan myös APS-C ja FF kennoja. Itse lähtisin rakentamaan pienikokoisesta APS-C tai ainakin MFT rungosta. Fujin X E3 on pieni ja kuvanlaatu hyvä. Sääsuojaus puuttuu, joka on vasta X Pro2:ssa.
EOS M:ssä minulla on vaihtoehtoja kitti, joka ei ole kovin valovoimainen tai pannari, jossa ei ole vakainta, joten en ole huomannut merkittävää etua G9 X II:een verrattuna. Lisäksi en järkkärillä viitsi laukoa sarjana ihan tolkuttomasti. Suhteellisesti kitin f/3.5 vastaa juuri f/2.0:aa tuuman kennolla.
Täyskennolla ei ole tullut kokeiltua, enkä sellaista hanki.- Canonisti
okaro kirjoitti:
EOS M:ssä minulla on vaihtoehtoja kitti, joka ei ole kovin valovoimainen tai pannari, jossa ei ole vakainta, joten en ole huomannut merkittävää etua G9 X II:een verrattuna. Lisäksi en järkkärillä viitsi laukoa sarjana ihan tolkuttomasti. Suhteellisesti kitin f/3.5 vastaa juuri f/2.0:aa tuuman kennolla.
Täyskennolla ei ole tullut kokeiltua, enkä sellaista hanki.M-sarjaan ei ole kunnollista optiikkaa. Jos rakentaisin edullista ja kohtuupainoista yleiskuvaussettiä Canonista, niin runko olisi 6D mark II. Kutonen on kädessä yllättävän pieni ja kevyt, toki sitten kestävyyden kustannuksella. Suorituskykykin on minusta kohdallaan. Ainoa iso puute on 4K:n puuttuminen.
https://www.dpreview.com/products/canon/slrs/canon_eos6dmkii/overview
HD-videokuvan laatu on kuitenkin hyvä.
https://youtu.be/php014CuBxI
Harmittavaa, ettei Canonin halvemmassa kolmevitosessa ole sääsuojausta, kuten ei myöskään nelikymppisessä pannarissa. Halvempi kasivitonen on hinta/laatu suhteeltaan erinomainen objektiivi, mutta taitaa sekin olla suojaamaton. Canonisti kirjoitti:
M-sarjaan ei ole kunnollista optiikkaa. Jos rakentaisin edullista ja kohtuupainoista yleiskuvaussettiä Canonista, niin runko olisi 6D mark II. Kutonen on kädessä yllättävän pieni ja kevyt, toki sitten kestävyyden kustannuksella. Suorituskykykin on minusta kohdallaan. Ainoa iso puute on 4K:n puuttuminen.
https://www.dpreview.com/products/canon/slrs/canon_eos6dmkii/overview
HD-videokuvan laatu on kuitenkin hyvä.
https://youtu.be/php014CuBxI
Harmittavaa, ettei Canonin halvemmassa kolmevitosessa ole sääsuojausta, kuten ei myöskään nelikymppisessä pannarissa. Halvempi kasivitonen on hinta/laatu suhteeltaan erinomainen objektiivi, mutta taitaa sekin olla suojaamaton.Sinulla on outo käsitys edullisuudesta tai kohtuupainosta.
- Canonisti
okaro kirjoitti:
Sinulla on outo käsitys edullisuudesta tai kohtuupainosta.
Kutonen ei ole pahan hintainen ja käyttökelpoiset perusobjektiivit saa edullisesti. Laajakulmapäässä FF-runko on halvempi kuin APS-C!
Kun ammattirungot painavat sen puolitoista kiloa ja semiprot kilon, niin kutonen on samassa paino ja kokoluokassa kymppi Canonien kanssa 750 g. Ei todellakaan paljoa.
https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=canon_eos1dxii&products=canon_eos5dmkiv&products=canon_eos7dii&products=canon_eos6dmkii&products=canon_eos80d&products=fujifilm_xpro2&sortDir=ascending
Jos oikeasti haluat tuota pienempää, mutta laadukasta kalustoa, niin vaihda Fujiin.
- niikkon
Jos haluaa ns. yömaisemia jossa tähtitaivas tai linnunrata niin ihan perusvermeet riittää. Eli laajakulma tai mielummin ultralaaja 14-20 ja jalusta. Manuaali valotus. Jossain olen lukenut laskukaavan sille että mikä on maksimiaika eri polttoväleillä että tähdet toistuu pisteinä. Löytyy varmaan helposti hauilla astro tai tähtikuvaus. Hieman kriittinen kannattaa sivujen suhteen olla koska niin moni on mielestään asiantuntija. Jotkut haluavat nimenomaan että tähdet ovat viiruina. Silloin monesti yhdistellään useita valotuksia vartavasten tehdyillä ohjelmilla. Jos taas haluat kuvata jotain kaukaisempia kohteita niin silloin tarvitaan seurantalaitteita ja jotakin sellaista tietoa mistä en tiedä mitään. Olin aikanaan kiinnostunut aiheesta mutta osoittautui liian hankalaksi koska en ollut tähtiharrastaja. Totesin että on hauskempaa katsella muiden kuvia kuin ottaa itse samoja kuvia. Ota selvää onko lähelläsi jokin tähtiharrastus kerho esim: https://www.ursa.fi/tietoa-ursasta/yleista-ursasta.html . Yhdistyksen tai kerhon kautta saat tietoa ja pääset mahdollisesti kuvaamaan jollain ultrahyper putkella jotain sellaista mistä täällä ei ole hajuakaan.
https://digikuvaaja.com/tahtikuvauksen-perustee/
http://astro.kuvat.fi/tahtikuvaus/
http://www.luonnonvalo.net/tag/tahtikuvaus/
ja lisää kuukelista...
Kameroista sen verran että täyskennoset soveltuu yömaisemiin paremmin kuin aps-c tai mft. Ja varsinkin valovoimaisia laajakulmia löytyy paremmin. Tosin täyskennosella riittää satunnaiselle yökuvaajalle f4 mutta ei valovoimaisemmastakaan haittaa ole. ps. Pentaxin K1 mallissa on jonkinlainen "astrojuttu" joka kennoa kääntämällä seuraa jonkin aikaa taivasta. Ominaisuus toimii käsittääkseni vain linnunratakuvissa mutta ei riitä pitkillä teleillä kuvailuun. Niin ja aina ei tarvitse ostaa uutta.- Canonisti
Kun katselee ulos juuri nyt, niin yksi tärkeimmistä varusteista on pilvetön taivas. 🤣 Ehkä taas ensi viikonloppuna.
- ToiseltaPlaneetalta
Kiitos jälleen vastauksista. Niihin minun on hyvä palata sitten, kun on kalliimman kaluston hankinnan aika.
Kuun puolivälissä alkaa lomani ja sitä varten siis halvahko pokkari, mutta enemmän rönsyilyn välttämiseksi aloitan siitä toisen, aivan pienen pienen ketjun.- Tsuumikosh
Jos pelkällä kameralla (ja yhdellä objektiivilla) tähtitaivasta, sitten hyödyllisiä voisivat olla
- tarkennuksen käsisäätö, ei löydy kaikista kameroista
- mahdollisuus valotuksen käsisäätöihin, tai kuvata täydellä aukolla, sekä automaattisella ajalla
- objektiivissa terävää piirtoa jo täydellä aukolla
- melko iso kenno, tai ISO-kestävyyttä
- jalusta tai muu teline, tuki, tai alusta
- vitkan tai erillisen laukaisimen käyttö, ettei tönitä laukaisun aikana kameraa....
Tarkemmin taivaan yksittäisten kohteiden kuvaamisesta digiscoping -tyylillä
Väittävät, että on kuvattu tähtitaivaan kohteita jopa kännykällä. Orionin sumua ja planeettoja:
https://canadianastronomy.wordpress.com/tag/digiscoping/
Sovitin, jossa ideana, että kompakti tai muu kamera pannaan silmän asemesta putken eteen:
https://www.youtube.com/watch?v=kvbujELE5zI
Kuinka on pantu kännykkää tähtikiikarin eteen:
https://www.amazon.com/Gosky-Binoculars-Protective-Digiscoping-Sightseeing/dp/B01NBPC4HS
Samaa asiaa metsästysvehkeillä, tai järjestelmäkameralla:
https://bravehunters.com/use-astronomy-spotting-scope/
https://www.swarovskioptik.com/digiscoping/10007.466078#
Hakuja
https://duckduckgo.com/?q=astro digiscoping&t=ffab&ia=web
https://www.youtube.com/results?search_query=Astrophotography Budget
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402102Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471654Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291491- 251468
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61441Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11425Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21397Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11331Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21250Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229