Moi
Ongelmani on monisyinen mutta kerron vain pääpiirteet.
Olen 3 lapsen isä (4. tulossa) ja vaimoni kärsii syvästä masennuksesta, on kärsinyt jo pitkään joten mistään raskauden aikaisesta masennuksesta ei ole kysymys.
Nyt viimeaikoina on sosiaalitoimi ja neuvola alkaneet puuttua asiaan ja uhanneet lasten huostaanotolla jos vaimoni ei mene hoitoon. Tämän painostuksen edessä vaimoni lopulta suostui.
Siis ottamalla heidät vaimolta mutta ei minulta. Tarkoittaa että joutuisin valitsemaan vaimoni ja lasteni väliltä. He eivät sanoneet sitä suoraan mutta rivien välistä oli luettavana että jos tämä hoito ei auta on tämä valinta minun edessäni hyvin nopeasti.
Syyksi he sanovat että vaimoni sairaus on vahingollista lapsille ja että lasten etu sitä vaatii.
Vaimoni sairaus ei ole mikään uhka, a9inakaan fyysinen uhka lapsilleni, ei mitään väkivaltaa yms. Hän on vain väsynyt eikä jaksa näitä arki rutiineja.
Kysyisinkin onko kellään tietoa voiko sosiaalitoimi määrätä minut eroamaan siis valitsemaan vaimon ja lasten väliltä. Onko heillä siihen lailliset oikeudet.
Tietääkö kukaan jotain instanssia josta asiaa voisi tiedustella ja onko kellään vastaavanlaisia kokemuksia.
Olisin erittäin kiitollinen vastauksista.
Ongelmani on monisyinen mutta kerron vain pääpiirteet.
Olen 3 lapsen isä (4. tulossa) ja vaimoni kärsii syvästä masennuksesta, on kärsinyt jo pitkään joten mistään raskauden aikaisesta masennuksesta ei ole kysymys.
Nyt viimeaikoina on sosiaalitoimi ja neuvola alkaneet puuttua asiaan ja uhanneet lasten huostaanotolla jos vaimoni ei mene hoitoon. Tämän painostuksen edessä vaimoni lopulta suostui.
Siis ottamalla heidät vaimolta mutta ei minulta. Tarkoittaa että joutuisin valitsemaan vaimoni ja lasteni väliltä. He eivät sanoneet sitä suoraan mutta rivien välistä oli luettavana että jos tämä hoito ei auta on tämä valinta minun edessäni hyvin nopeasti.
Syyksi he sanovat että vaimoni sairaus on vahingollista lapsille ja että lasten etu sitä vaatii.
Vaimoni sairaus ei ole mikään uhka, a9inakaan fyysinen uhka lapsilleni, ei mitään väkivaltaa yms. Hän on vain väsynyt eikä jaksa näitä arki rutiineja.
Kysyisinkin onko kellään tietoa voiko sosiaalitoimi määrätä minut eroamaan siis valitsemaan vaimon ja lasten väliltä. Onko heillä siihen lailliset oikeudet.
Tietääkö kukaan jotain instanssia josta asiaa voisi tiedustella ja onko kellään vastaavanlaisia kokemuksia.
Olisin erittäin kiitollinen vastauksista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onko vaimosi terveydentila tutkittu tarkoin ja esim. aivokasvain on pois suljettu asia. Tiedän tapauksen missä syvän masennuksen ja elämänilon katoamisen aiheutti aivokasvain johon nainen myös menehtyi vuoden kuluessa.
Ei ole tutkittu mutta tätä masennusta, eriasteisina on jatkunut jo vuosia joten siitä tuskin on kysymys.
Hei!
Ei kyllä ole kokemusta, eikä oikein tietoakaan moisesta.Tuli vain mieleeni, että sosiaalitoimen toiminta kuulostaa ns. viimeiseltä keinolta.Saatteko ulkopuolista apua esim.käykö kodinhoitaja yms?Jos ei, niin sosiaalitoimi on liian hätäinen.Jos ensin kaikki mahdollinen apu ei ole tarpeeksi, sitten pitäisi vasta ryhtyä moisiin toimiin.
Luulisi sosiaalitoimen yrittävän pitää perheen kasassa ja tukea, ennemmin kuin erottaa.Voimia sinulle!
Voithan kysyä asiaa suoraan sosiaalitoimistosta tai asianajotoimistosta(luulisi sielläkin tiedettävän)
Ei se ihan noin vain käy.
Ensin teille pitää nimetä oma sosiaalityöntekijä; henkilö joka on teidän puolellanne, ei teitä vastaan. Tämän henkilön tehtävä on selvittää kanssanne, että kaikki mahdollinen varmasti tehdään KOKO perheen puolesta.
Teille pitää tarjota ja hankkia kotiapua, lastenhoitoapua, keskusteluapua, terapiaa. Teitä pitää tukea, kannustaa, auttaa vaikeiden aikojen läpi. Vaimosi puolesta pitää tehdä kaikki mahdollinen, jonka terveydenhuolto/lääketiede vain voi.
Ja sinulla pitää olla mustaa valkoisella tästä kaikesta; dokumentti joka asiasta, että olet varmasti kolkuttanut joka ovelle, hakenut apua, ottanut sitä vastaan, tehnyt kaiken mahdollisen. Vasta sitten, kun yhteiskunta on antanut kaiken apunsa, olet kaiken vastaanottanut, vielä vaatinut sitä lisää, voidaan jotakin niin radikaalia, kuin huostaanottoa ajatella.
Jos kävisi niin, ettei vaimosi kaikesta mahdollisesta avusta huolimatta toivu, pärjää, jaksa, niin siten sinun pitää olla se, joka tekee ratkaisun. Ja ratkaisun pitää olla lasten parhaaksi, ei sinun, ei vaimosi, ainoastaan lasten.
Mutta vasta sitten, kun kaikki mahdollinen ja mahdoton on ensin tehty ja kokeiltu.
Voimia!