Kun luopuu alkoholista

Alkomahooli muuttaa sinunkin, personaallisuutta sen verran että elämä mullistuu.

Montako aloitusta meinaat tehtailla samasta aiheesta? Ketään ei kiinnosta nämä samat lässytykset, joita viljelet. Mene mieluummin vaikka notkumaan sinne baariin. *Haukotus*

Jos aloittajalla oikeasti olisi nainen, ei hänellä olisi aikaa viikosta toiseen jankuttaa tuota samaa täällä. Ilmeisesti jäänyt ilman naista alkoholinkäyttönsä takia. Naiset arvostaa miestä joka saa suunsa auki selvinpäin eikä tarvi alkoholilla lamaannuttaa aivosolujaan jotta uskaltaisi lähestyä naista.

Tolvana on juonut aivonsa kartanolle eikä muista kirjoittaneensa samaa jargonia sataan kertaan. Elämän sisältönä kalsarikännit ja nettiporno.

Näin se menee,laittaa korkin niin pääsee eroon juopoista frendeistä!Näin elämäntapa absolutistina mä zillaan vaan mun absolutisti vaimon ja frendien kanssa.ei meitä iso jengi ole mutta sitäkin hauskempi!;)

Alussa tulee tyhjiö sen alkoholin kanssa vietetyn ajan kululle mutta kun raittiutta on kestänyt pitempään löytyy jotain muutakin tilalle. Alku on aina hankalaa.

Kuuman kesän seurauksena keltanaamaisia vapisevia sontaseppoja on taas näkynyt osastolla sopertaen kellertävät silmät rähmäisinä, että normaalit ruokajuomat grillatessa nauttineet.
Yllättävän nopeasti ovat tänä kesänä vaipuneet maksakoomaan, mutta osalta taju vielä tallella katsoessaan auki viillettyä vatsaansa, josta sisuskalut pursottaa antiseptisen teltan suojissa. Monelle vatsan auki viilto kivun hoitona on aina yhtä suuri yllätys, lisäksi samoissa vaipoissa makaaminen toista viikkoa rassaa hermoja, varsinkin hoitajien välinpitämättömästi huomauttaen , että pian nukut pois ja kivut lakkaa. Tyypillinen sontasepon matka päivystyksestä kalmoon kestää kolmisen viikkoa, eikä mitään lääkettä ole. Turhauttavaa.
Onko alkoholia pakko nauttia joka päivä kesällä? Suomen alkoholikuolleisuus on seurausta progressiivisesta verotuksesta ja liki ilmaisesta sairaanhoidosta.

On se surkeaa kun ei pysty sosiaalisiin yhteyksiin kuin kännäämällä toisten samanlaisten kanssa. Kavereita saa kun tarjoaa tarpeeksi ahkerasti kierroksia.

Vain vaihtelua. Täysraittiuden aikoina sosiaaliset suhteet vaihtuvat toisiin verrattuna kosteisiin ajanjaksoihin.
Vaihtelu virkistää!

On tunnustettava, että silloin kun keittelin oikeasti laadukasta ponua niin kyläilijötä riitti mutta jotkut perhetuttavat ( rouvat ) irtisanoivat ystävyyden.

Lopetin juomisen yhtäkkiä kuusi vuotta sitten. Siitä lähtien olenkin ollut yksinäinen. Ja yksinäisyys kauhistuttaa ja masentaa.

En edes tiedä, miksi lopetin. Alkoi vaan tulla kauheat krapulat pienestäkin määrästä. Ja oksetti koko juominen. Myös ruokatorvi oli jatkuvasti kipeänä. Ja nukkuminen huonoa.

Ensimmäisen, ja vielä toisenkin, vuoden ajattelin, että vaihe on ohimenevä. Ei ollut.

Juovat kaverit ovat aina menossa omilla reissuillaan. Juomattomia mulla ei ole. Eikä uusia ole tullut.

Oon yrittänyt tarkastella kaikenlaista, että jos harrastusten parissa törmäisi samanhenkisiin.

En oo törmännyt.

Jossain vaiheessa ajattelin alkaa juomaan taas, koska tämä yksinäisyys on niin musertavaa, mutta en jaksanut.

En kyllä tiedä, miten mun käy. Voimat on vähissä, koska toivo häipyy.

Juominen ei ole ollut mun koko elämä. En oikein AA-kerhoonkaan kelvannut, kun mun juomistarina ei niin hirveän rankka ollut.