Eli tilanne että itselläni on edellisestä suhteesta kolme lasta ja miehelläni yksi.
Omat lapseni ovat ottaaneet tämän mieheni lapsen avosylin vastaan ja odottavat aina kuin kuuta nousevaa milloin hän tulee taas viettämään isi viikonloppua ja kysyvät usein hänestä ja kertovat iköivänsä.
No nyt kuitenkin tämä mieheni lapsi on neuvolassa kertonut että häntä hakattaisiin ja kiusattaisiin kun on meidän luonamme. (lapset ovat siis 5, 4, 3 ja 1,5vuotiaat)
Miehen lapsi on vanhin ja kovaan ääneen on aina mollaamassa minun vanhintani.. Lisään vielä että itse olen aina paikalla kun lapset ovat keskenään ja tiedän että niin omani kuin tämä mieheni lapsi ovat tasapuolisesti toistensa kimpussa ja vuoron perään kukin tulee sanomaan että "tuo teki tota ja tuo tota". Mielestäni normaalia pienten lasten käytöstä.
Olisiko neuvoja mitä teen? Miten tilanteen saisi sellaiseksi ettei mieheni lapsen äiti kiellä lasta tulemaan isänsä luokse.
Tuttu asenne tuntuu olevan miehen eksällä että "ei minun lapsi vaan ne bonus lapset kiusaa"
Rakastan tätä mieheni lasta siinä missä omiani.. ja tilanne satuttaa minua, koska Tottakai haluan että kaikilla on hyvä olla.
Omat lapseni ovat ottaaneet tämän mieheni lapsen avosylin vastaan ja odottavat aina kuin kuuta nousevaa milloin hän tulee taas viettämään isi viikonloppua ja kysyvät usein hänestä ja kertovat iköivänsä.
No nyt kuitenkin tämä mieheni lapsi on neuvolassa kertonut että häntä hakattaisiin ja kiusattaisiin kun on meidän luonamme. (lapset ovat siis 5, 4, 3 ja 1,5vuotiaat)
Miehen lapsi on vanhin ja kovaan ääneen on aina mollaamassa minun vanhintani.. Lisään vielä että itse olen aina paikalla kun lapset ovat keskenään ja tiedän että niin omani kuin tämä mieheni lapsi ovat tasapuolisesti toistensa kimpussa ja vuoron perään kukin tulee sanomaan että "tuo teki tota ja tuo tota". Mielestäni normaalia pienten lasten käytöstä.
Olisiko neuvoja mitä teen? Miten tilanteen saisi sellaiseksi ettei mieheni lapsen äiti kiellä lasta tulemaan isänsä luokse.
Tuttu asenne tuntuu olevan miehen eksällä että "ei minun lapsi vaan ne bonus lapset kiusaa"
Rakastan tätä mieheni lasta siinä missä omiani.. ja tilanne satuttaa minua, koska Tottakai haluan että kaikilla on hyvä olla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kannattaisiko sitten hiukan puuttua lasten nahisteluihin, ettei kukaan kokisi, että häntä hakataan?
Sitä, että toista ei saa lyödä, kutsutaan kasvatukseksi, mikä toki joillekin uusavuttomille uusperheellisille voi olla ihan uusi asia.
Miksi sinun on vaikee tajuu että omasi on kiusaajia? Mikä on bonus lapis? ONkio se joku tauti? Kehitysvamma? Tuskin semmoista kukaan kiusaa tai se vammainen lapsi kiusaa. On jännä että sinäkin luulet että omasi on enkeleitä ja toisen lapset on hirviöitä!!! Eroa niin ei tarvi juoruta toisten asioista.
Mieti miten vaikea tilanne lapselle, hän on ollut ainut, nyt isä on lähtenyt ja perustanut uuden perheen ja yhtäkkiä hänen täytyy jakaa huomio neljän muun kanssa. Kyseessä vielä pieni lapsi. Hän varmasti kokee tilanteen uhkaavana ja epäreiluna. En jaksa uskoa, että tuon ikäinen manipuloidakseen sanoisi sinun lasten aina kiusaavan. Totuus voi olla, että kaikki nahistelevat yhtä lailla, mutta lapsi varmasti silti kokee asian niin, että häntä satutetaan. Älä sivuuta lapsen tunnetta ja kokemusta asiasta, teet varmasti lapsen olon pahemmaksi, jos hän kokee ettei häntä uskota tai kuunnella, hänen tunteillaan ja kokemuksillaan ei ole väliä. Mitä jos itse soittaisit neuvolaan ja pyytäisit apua tilanteeseen?
Ap, mikä "bonuslapsi?"
Ja ei ole ns normaalia, että skidit kränäävät kko ajan, ei todellakaan.
Tarviit apua, sulla EI ole tilanne hallinnassa nyt.
Nimim eroeroeroroeoeo, lapset todellakin kiusaavat vammaisia. En tiedä ap:n tapauksesta, mutta kyllä kiusaavat.
Bonus lapsi on lemmikkieläin kotona. Jotkut pitävä eläimiä lapsinaan ja tämä bonuslapsi on juuri lemmikkikoira, tai pupu tai hiiri tai marsu... Niitä kun ei missään voi sanoa lapsiksi niin niitä sanotaan bonuslapsiksi sen takia.
Sellaista sanontaa käyttää ihminen joka on katkera oikeille lapsille kun hänellä ei itsellään ole sellaisia.
"bonuslapsi" =usein puhutaan uusioperheissä että puolison lapset ovat ns. Bonus lapsia. Voi myös kutsua otto lapsiksi jne. Nimityksiä monia siihen lienee turha takertua ja ottaa vammaisuutta puheeksi.
Ap:n väite että on normaalia että Lapset ns. "tappelevat" on tosi. Vai väittääkö joku tosiaan ettei sisarukset ikinä tappele, heille ei tule erimielisyyksiä? Ettei kaverit (oli lapsi tai aikuinen) riitele koskaan?
Täytyy elää aika pumpulisessa maailmassa jos noin ajattelee..
Itsellä kaksi sisarusta ja voin sanoa että kyllä sitä tuli junnuna kinastelua milloin mistäkin.
Lapset ovat lapsia ja ensi sijaisesti kannattaisi perheen kesken asioista keskustella jos on ongelmia ja jättää ulkopuoliset pois.
Huomaa taas tämän suomi24n perus ongelman. Ap pyytää apua tilanteeseensa ja saa vaan haukut ja paskat siitäkin...
Lainaus apn tekstistä: "Rakastan tätä mieheni lasta siinä missä omiani.. ja tilanne satuttaa minua, koska Tottakai haluan että kaikilla on hyvä olla."
SELVÄ AVUNPYYNTÖ!
Uusioperhe elämä on haaste kaikille osapuolille niin vanhemmille kuin lapsille.
Ajan kanssa asiat helpottuu, keskustelkaa avoimesti ja opettakaa Lapset puhumaan ja kertomaan jos on paha olla. Yhdessä asioista selviää. Ketään ei kuitenkaan voi nostaa jalustalle. Ei omia eikä kumppanin lapsia, tasaarvo on tärkeintä että jokainen tuntee olevansa rakastettu ja ymmärretty.
Voimia :)