Onko testamentti kaikinpuolin pätevä,
20 vuotta sitten tehty,testaattorin henk.tunnus puuttuu.
Todistajien nimenselvennys puuttuu,ammatti puuttuu.
Testamentissa ei mainintaa että todistajat ovat olleet yhtäaikaa läsnä allekirjoitushetkellä.
20 vuotta sitten tehty,testaattorin henk.tunnus puuttuu.
Todistajien nimenselvennys puuttuu,ammatti puuttuu.
Testamentissa ei mainintaa että todistajat ovat olleet yhtäaikaa läsnä allekirjoitushetkellä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Todistajien ammatit pitäisi merkitä, mutta pätemättömyys tuosta puutteesta ei sentään noin vain seuraa. Mutta se on pätevyyden kannalta kriittistä, ovatko todistajat olleet yhtä aikaa olleet läsnä.
Testamentin pätevyyden määrää viime kädessä tuomioistuin ja siellä sitten asiaa selvitetään monelta kantilta. Muotovirheen takia moitekanteen menestyminen on toki mahdollista, mutta esim. jos todistajat ovat elossa ja tavoitettavissa ja saadaan oikeuteen todistamaan yhtäaikainen läsnäolonsa, ei tuokaan muotovirhe välttämättä kaada testamenttia.
"jos todistajat ovat elossa ja tavoitettavissa ja saadaan oikeuteen todistamaan yhtäaikainen läsnäolonsa, ei tuokaan muotovirhe välttämättä kaada testamenttia."
Jos hiuksia halotaan, niin se, että testamentin todistusklausuulissa ei kerrota todistajien olleen yhtä aikaa läsnä, ei ole muotovirhe. Testamentin ehdoton muotovaatimus toki on, että todistajat ovat yhtä aikaa paikalla, kun testaattori allekirjoittaa testamentin tai myöntää siinä olevan allekirjoituksen omakseen. Laissa ei kuitenkaan säädetä, että tämän, jotta testamentti olisi pätevä, tulisi ilmetä testamenttiasiakirjasta.
Yhtäaikaisuuden voi toinenkin todistajista moiteoikeudenkäynnissä todistaa, mikä täyttää muotovaatimuksen. Jos molemmat todistajat ovatkin kuolleet, yhtäaikaisuutta ei voida todistaa, mikä johtaa siihen, että testamentti moitteen johdosta julistetaan muotovirheellisenä pätemättömäksi.
Toisaalta se, että todistusklausuulissa kerrotaan todistajien olleen yhtäaikaisesti paikalla, ei ole pätevyyden tae, jos näin todellisuudessa ei olekaan tapahtunut, ja tämä seikka voidaan moiteoikeudenkäynnissä näyttää toteen. Lähtökohta kuitenkin on se, että todistusklausuulissa todistamisesta kerrottu pitää paikkansa.
Jos muotovirheellistä testamenttia ei säädetyssä 6 kk:ssa moitita, muotovirhe korjaantuu ja testamentti pätevöityy.
Nolo123 miten on jos testamentti ei ole saatettu virallisesti tiedoksi vaan lähetetty s-postilla toiselle rintaperilliselle. Perunkirjoituksessa ei ole täytetty paperia jossa hyväksyy tai ei hyväksy jne. Mistä lasketaan testamentin moiteaika jos virallista tiedoksiantoa ei ole tehty? Kuka on vastuussa tiedoksiannosta?
Vastaan, vaikka osoitit kysymyksen Nololle. 6kk moiteaika lasketaan vasta siitä tiedoksiannosta, sitä ennen se aika ei kulu. Testamentin saaja on vastuussa testamentin tiedoksi antamisesta.
Perunkirjoituksessa tänään oli testamentin tiedoksianto . En hyväksy ja vaadin lakiosaa. Testamentin saaja ei ottanut asiaa kuuleviin korviinsa eikä edes papereita mukaansa. Miten toimia jatkossa?
Jos testamentin pätevyydestä on vahva epäilys, yksi vaihtoehto on hakea pesänjakajaa, joka sitten tulkitsee asiaa riippumattomasti. Tosin pesä pitää selvittää ensiksi... nyt ei käy ilmi, onko sitä varten olemassa pesäselvittäjä vai miten siellä toimitaan.
"Jos testamentin pätevyydestä on vahva epäilys, yksi vaihtoehto on hakea pesänjakajaa, joka sitten tulkitsee asiaa riippumattomasti."
Jos pätevyydestä on epäilys, pesänjakajan hakeminen ei ole mikään vaihtoehto. Vain tuomioistuin voi perillisen kanteesta julistaa testamentin pätemättömäksi siltä osin kuin se estää moittijaa saamasta perinöosuuttaan. Kanne tulee nostaa 6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta.
Jos sitä vastoin on kysymys siitä, että testamentti loukkaa perillisen oikeutta lakiosaan, riittää, että perillinen esittää lakiosavaatimuksen testamentinsaajalle todisteellisesti 6 kk:ssa siitä lukien, kun testamentti on annettu hänelle laillisesti tiedoksi. Ap:n tapauksessa lienee varminta turvautua vaatimuksen tiedoksiannossa haastemieheen.
Jos taas siitä syntyy riitaa, mikä on pesän nettovarallisuuden oikea käypä arvo, josta lakiosa lasketaan, sen ratkaisee oikeuden määräämä pesänjakaja. Tässä siis perukirja-arvot eivät ole sitovia.
"Jos pätevyydestä on epäilys, pesänjakajan hakeminen ei ole mikään vaihtoehto. Vain tuomioistuin voi perillisen kanteesta julistaa testamentin pätemättömäksi siltä osin kuin se estää moittijaa saamasta perinöosuuttaan. Kanne tulee nostaa 6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta."
Korjaan, kannattaa menetellä niin kuin Nolo123 ohjeistaa.