Kiinnostunut, enkä miekään.
Oikeastihan et ollutkaan
Etkäsie
411132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Minä olin ainakin. Miksi valehdella toiselle tunteista?
Eikä hänkään....
Kyllä olin!!!
Tuon johtopäätöksen vetänyt..? Kiinnostaisi kovasti tietää.
Olinpas. Olen. Ei tällaiselle palstalle muuten kukaan tule.
Olen vieläkin kiinnostunut.
Jotain oli. Ja paljon muuta ei.
Mutta se "jotain" oli kiehtovaa.
Ihan vain mielessä.
Joku taisi säikähtää.
Kommentissa ei ollut mitään muuta kuin se mitä siinä luki. Ei mitään pelottavaa.
Olin, sen voi varmana sanoa.
Sie olit myös 😘
Kukas " sie" oot?🤣
Mie oon se, jonka takia hän kirjoittaa täällä.
Hyvä kysymys!
Ehkä hän on joku "mie" ja "sie"
murrealueelta.
Olit? Mutta et ole enää?
Ei kannata toiseen rakastua.
Rakkaus on vain tunnetila.
Ei nypläysmies/pitsimies/luisevasorminen koljatti ole sen kummempi kuin minäkään. Kaikissa meissä on vikamme.
Jokainen päivä elämästäsi valuu hukkaan, jos olet rakastunut toiseen.
Tee asialle jotain. Miksi roikut omassa suhteessasi kun lapsiakaan ei ole?
On myös väärin kumppaniasi kohtaan olla rakstunut toiseen. Se on pettämistä. Vaikka olet ylpeä siitä, että et ole harrastanut yhden yön suhteita, mitä tämä on? Henkinen pettäminen voi olla monasti pahempaa kuin fyysinen. Ja kyllä; tunnetiloillekin, kuten myös riipuvuuksille pystyy jotakin. Sinulla on hetki, jolloin päätät. Annatko asian olla vai jatkatko riippuvuuttasi,
Kanavoi energiasi muuhun toimintaan.
Unohda hänet. Älä ruoki mielikuvitustasi yöllä koneella miettien onko nyppis online. Olet kuin pikkutyttö rokkitähden julistetta katsomassa omassa huoneessaan.
Käytä se energia oman parisuhteesi hyväksi. Tee valinta. Mutta älä jouhkaa.
Nimimerkki "Synppis" kirjoitit:
"Henkinen pettäminen voi olla monasti pahempaa kuin fyysinen."
VASTAAN: Tutkimusten mukaan miehet kokevat fyysisen pettämisen eli aidon huoraamisen eli "jakorasiana olon" pahempana, kuin ns. fyysisen pettämisen.
Tämä, tälle Ikävä-palstalle kirjoittelu ei ole pettämistä - edes henkistä sellaista.
Kun kirjoitan tänne, en edes tiedä kirjoittelenko kulloinkin naisten vai miesten kanssa ja minkäikäisten. Tämä laajan ja sekalaisen seurakunnan kanssa "Ikävä"-palstalle kirjoittelu, tietämättä edes kuka vastaa, ei ole pettämistä.
Mieheni nauraa tälle palstalle, jossa kirjoitan "random tyyppien kanssa random aiheista".
En vertaisi puolisonsa omaishoitajanakin AJOITTAIN toiminutta/toimivaa henkilöä
"rokkitähteen ihastuneeksi pikkutytöksi". (Sitäpaitsi minun "rokkitähteni" ei ole julkkis, vaan sukulaiseni ystävä, jonka olen tavannutkin.)
Mieheni jättäminen taistelemaan yksin vakavien FYYSISTEN sairauksiensa kanssa olisi raukkamainen teko. (Enkä aio tehdä mitään valintaa, jossa palstakirjoittelu rajautuu täysin pois. Se ei ketään täällä kodissamme - haittaa.)
Terveisiä, komealle, 1970-luvulla syntyneelle, tummalle "pitsimiehelle"!
Enpä tiedä edes olinko 😜
Optimisti ei voi kuin pettyä, mutta toivossa on hyvä elää 👍
Olin, olen ja tulen olemaan. Harmi, että sie et ollu..
Kyllä mie olisin ollut mutta vaikutti että sie et.
Olin mie. Olen mie vieläki. Sie et ollu.
Miten se näkyy missään?
No sanoin sen ääneen useasti ja viesteissäki kerroin. Sie käskit jättämään rauhaan. Että eiköhän se ollu selevää kumpi oli kiinnostunut ja kumpi ei. Haluaisin viestin laittaa mutta ei ole rohkeutta.
En ole käskenyt.
Puhuitteko työ kasvotusten vai puhelimen kautta ainoastaan?
Kasvotusten.
Viittaan nimimerkilläni sinun nimimerkkiisi. En enää tiedä mitä sanoa... ainakaan tänne. Tää on alkanu jo riittää.
Kumpikaan ei ollut kiinnostunut tietenkään. Miten sitten mitään tapahtuikaan välillämme?
Sitä sopii miettiä jos on oikein sellaisella tuulella, että kiinnostaa valehdella itselleen ja keksiä jotain tarinoita.
"Samaa mieltä", ja "tarinoita" Timoko se siellä kirjoittelee.
Jos olet T-mies, niin voit reilusti myöntää, ettei välillämme tapahtunut
yhtään mitään. Ei tarvitse edes tarinoita keksiä, kun aktiivisin toiminta
viime vuosina on ollut sinun harjoittamasi stalkkaus!
Ei kannata toiseen rakastua.
Rakkaus on vain tunnetila.
Ei nypläysmies/pitsimies/luisevasorminen koljatti ole sen kummempi kuin minäkään. Kaikissa meissä on vikamme.
Jokainen päivä elämästäsi valuu hukkaan, jos olet rakastunut toiseen.
Tee asialle jotain. Miksi roikut omassa suhteessasi kun lapsiakaan ei ole?
On myös väärin kumppaniasi kohtaan olla rakstunut toiseen. Se on pettämistä. Vaikka olet ylpeä siitä, että et ole harrastanut yhden yön suhteita, mitä tämä on? Henkinen pettäminen voi olla monasti pahempaa kuin fyysinen. Ja kyllä; tunnetiloillekin, kuten myös riipuvuuksille pystyy jotakin. Sinulla on hetki, jolloin päätät. Annatko asian olla vai jatkatko riippuvuuttasi,
Kanavoi energiasi muuhun toimintaan.
Unohda hänet. Älä ruoki mielikuvitustasi yöllä koneella miettien onko nyppis online. Olet kuin pikkutyttö rokkitähden julistetta katsomassa omassa huoneessaan.
Käytä se energia oman parisuhteesi hyväksi. Tee valinta. Mutta älä jouhkaa.
Nimimerkki "Tee" kirjoitit:
"Henkinen pettäminen voi olla monasti pahempaa kuin fyysinen."
VASTAAN: Tutkimusten mukaan miehet kokevat fyysisen pettämisen eli aidon huoraamisen eli "jakorasiana olon" pahempana, kuin ns. fyysisen pettämisen.
Tämä, tälle Ikävä-palstalle kirjoittelu ei ole pettämistä - edes henkistä sellaista.
Kun kirjoitan tänne, en edes tiedä kirjoittelenko kulloinkin naisten vai miesten kanssa ja minkäikäisten. Tämä laajan ja sekalaisen seurakunnan kanssa "Ikävä"-palstalle kirjoittelu, tietämättä edes kuka vastaa, ei ole pettämistä.
Mieheni nauraa tälle palstalle, jossa kirjoitan "random tyyppien kanssa random aiheista".
En vertaisi puolisonsa omaishoitajanakin AJOITTAIN toiminutta/toimivaa henkilöä
"rokkitähteen ihastuneeksi pikkutytöksi". (Sitäpaitsi minun "rokkitähteni" ei ole julkkis, vaan sukulaiseni ystävä, jonka olen tavannutkin.)
Mieheni jättäminen taistelemaan yksin vakavien FYYSISTEN sairauksiensa kanssa olisi raukkamainen teko. (Enkä aio tehdä mitään valintaa, jossa palstakirjoittelu rajautuu täysin pois. Se ei ketään täällä kodissamme - haittaa.)
Terveisiä, komealle, 1970-luvulla syntyneelle, tummalle "pitsimiehelle"!
Jaajaa jooo kai sitte nii? :/
Osallistunpa minäkin tähän ketjuun:
Ei ollut niin, muuta kuin toive, että
T-miehen stalkkaus loppuu!
Äläppä valehtele. Sie olit kiinnostunu ihan selevästi.
Kaikkihan teistä on kiinnostuneita juuu’u
Mitäh? Näkykkö se niin selevästi? :D
Näin se on nähtävä juu.
Kylhä mie oli, ja niihä mie sanoin. Mut sie et ollu ja se tek vähä kipiää.
Kyllä olin ja olen edelleen!
Usko tuota.
Oikeasti olin, mutten enää.
Kukahan täällä on vastannut kenellekin.
Minä olen osallistunut tähän ketjuun
vain rekisteröidyllä nimimerkillä.
En ole mukana "juupas-eipäs"-kinastelussa.
Enkä väitä olevani kiinnostunut kenestäkään
tässä keskustelussa.