HYVÄ
1. Ilmaista apua EU:lta.
–EU:n pitää huolehtia siitä, ettei se pilaa markkinoita huonolla varastopolitiikalla. Lisäksi se voisi viedä maaliin lakiesityksensä, joilla parannetaan ruokamarkkinoiden toimivuutta, eli kaupan epäreilut kauppatavat pannaan kuriin.
2. Hallitukselta kädenojennus.
–Saadaan mikä summa tahansa, niin se menee hyvään tarkoitukseen. Nyt pelastetaan suomalaista ruokaa.
3. Mallia Ruotsista.
–Naapurissa on menossa pakkoteurastukset kuivuuden ja rehun puutteen takia. Mitä tekee sikäläinen kauppa? Se ei ota iloa irti, eikä myy halvalla lihaa. Kauppa ilmoitti, että hintataso säilyy ja tuontilihaa vähennetään. Suomessa oli vastaava tilanne muutama vuosi sitten, jolloin maa oli täynnä juustoa. Kauppa riemuitsi ja käytti härskisti tilannetta hyväkseen alentaen hintoja.
Ruotsi tukee kuivuuden takia viljelijöitä noin 120 miljoonalla eurolla. Marttila ei puhu tarkoista summista, mutta huomauttaa, että tuota suuruusluokkaa Suomenkin potin pitäisi olla.
–Jos se on pienempi, niin se herättää jatkokysymyksiä. Ruotsissa on lupailtu suurempiakin summia, mutta ne voivat olla vaalipuheita.
4. Nopeita ratkaisuja.
Marttila korostaa, että tuottajat tarvitsevat nopeita ratkaisuja.
–Ei voida odottaa vuotta, että rahat tulisivat tilille. Puhumme muutamasta kuukaudesta. Lisäksi tarvitsemme täsmällisiä toimia, joita ministeriössä parhaillaan viilataan.
5. Lainoille helpotusta.
Pankeilta kaivataan pitkämielisyyttä ja vastaantuloa.
–Maksulykkäyksiä tarvitaan. Yksi vaihtoehto on valtion korkotukilaina, jota saisi matalalla korolla. Tilat saisivat nopeasti rahaa tuotantopanoksiin.
Lainalla tiloille saataisiin enemmän rahaa kuin vain suoralla tukirahalla. Suomen kannalta on se olisi parempaa lainanantoa kuin kreikkapaketit aikoinaan.
Lisäksi olisi selvitettävä, josko kalliskorkoisia lainoja voidaan muuttaa halvempikorkoisiksi tiloilla, joissa on tehty paljon investointeja.
6. Rehulle kuljetusavustus.
–Rehun kuljettamiseen tarvitaan kuljetusavustusta. Sadon määrä vaihtelee alueittain. Rehua vietäisiin sinne, missä sato on olematonta.
OLEN TÄSMÄLLEEN SAMOILLA LINJOILLA MTK KANSSA MAATALOUDEN HÄTÄ-AVUSTA
1. Ilmaista apua EU:lta.
–EU:n pitää huolehtia siitä, ettei se pilaa markkinoita huonolla varastopolitiikalla. Lisäksi se voisi viedä maaliin lakiesityksensä, joilla parannetaan ruokamarkkinoiden toimivuutta, eli kaupan epäreilut kauppatavat pannaan kuriin.
2. Hallitukselta kädenojennus.
–Saadaan mikä summa tahansa, niin se menee hyvään tarkoitukseen. Nyt pelastetaan suomalaista ruokaa.
3. Mallia Ruotsista.
–Naapurissa on menossa pakkoteurastukset kuivuuden ja rehun puutteen takia. Mitä tekee sikäläinen kauppa? Se ei ota iloa irti, eikä myy halvalla lihaa. Kauppa ilmoitti, että hintataso säilyy ja tuontilihaa vähennetään. Suomessa oli vastaava tilanne muutama vuosi sitten, jolloin maa oli täynnä juustoa. Kauppa riemuitsi ja käytti härskisti tilannetta hyväkseen alentaen hintoja.
Ruotsi tukee kuivuuden takia viljelijöitä noin 120 miljoonalla eurolla. Marttila ei puhu tarkoista summista, mutta huomauttaa, että tuota suuruusluokkaa Suomenkin potin pitäisi olla.
–Jos se on pienempi, niin se herättää jatkokysymyksiä. Ruotsissa on lupailtu suurempiakin summia, mutta ne voivat olla vaalipuheita.
4. Nopeita ratkaisuja.
Marttila korostaa, että tuottajat tarvitsevat nopeita ratkaisuja.
–Ei voida odottaa vuotta, että rahat tulisivat tilille. Puhumme muutamasta kuukaudesta. Lisäksi tarvitsemme täsmällisiä toimia, joita ministeriössä parhaillaan viilataan.
5. Lainoille helpotusta.
Pankeilta kaivataan pitkämielisyyttä ja vastaantuloa.
–Maksulykkäyksiä tarvitaan. Yksi vaihtoehto on valtion korkotukilaina, jota saisi matalalla korolla. Tilat saisivat nopeasti rahaa tuotantopanoksiin.
Lainalla tiloille saataisiin enemmän rahaa kuin vain suoralla tukirahalla. Suomen kannalta on se olisi parempaa lainanantoa kuin kreikkapaketit aikoinaan.
Lisäksi olisi selvitettävä, josko kalliskorkoisia lainoja voidaan muuttaa halvempikorkoisiksi tiloilla, joissa on tehty paljon investointeja.
6. Rehulle kuljetusavustus.
–Rehun kuljettamiseen tarvitaan kuljetusavustusta. Sadon määrä vaihtelee alueittain. Rehua vietäisiin sinne, missä sato on olematonta.
OLEN TÄSMÄLLEEN SAMOILLA LINJOILLA MTK KANSSA MAATALOUDEN HÄTÄ-AVUSTA
Vastaukset 3
Vanhimmat
EIKÖ MAAJUSSIT TÄÄLLÄ RIEMUITSEKKAAN TUKIPAKETISTA JOTA HEIDÄN ETUJÄRJESTÖAJAA
TUOTTAJAN AJATUKSIA
Jaan kanssasi sataprosenttisesti sen tunteen MTK:sta, että maajussien edunvalvoja on yltiörikas tyhjäntoimittaja. Sillä varallisuudella ja vaikutusvallalla joka MTK:lla on, ei todellakaan olla saatu aikaan niitä asioita joita voisi tai PITÄISI olla saatu. MTK on usein jarrumiehen roolissa kun puhutaan mistä tahansa uudistuksesta. Tuntuu että heidän EU-toimistossaankin ensimmäinen ajatus on aina, että "miten tämä saadaan estettyä". Olen (olettaakseni) laillasi hyvin kyllästynyt myös maataloustukiin. Ne eivät palvele yhtään ketään sellaisena, kuin ne nykyään ovat.
JOKAINEN MAAJUSSI JOKA MAKSAA JÄSENMAKSUNSA EI PITÄISI VALITTAA MISTÄÄN VAAN OLLA YHTEYDESSÄ ETUJÄRJESTÖÖNSÄ
JUHA MARTTILA TIENAA 25,22E JOKA TUNTI SÖI PASKANSI TAI NUKKUI
VALIO HURME 65 E TUNTI
VAATIKAA RAHAA JA TEKOJA NIILTÄ JOTKA JOHTAJIKSENNE OOTTE VALINNUT
SUOMALAINEN YRITTÄJÄ MAAJUSSI TIENASI 0,82E TUNTI
SIIS 30 KERTAA VÄHEMMÄN KUIN MARTTILA
JA 79 KERTAA VÄHEMMÄN KUIN HURME
HURME JA MARTTILA TIENAAVAT SIIS SAMAN KUIN 109 MAATILAA TIENAA
SUOMESSA ON 48600 MAATILAA 2017 ELI PUOLI PROSENTTIA MAATALOUSTULOSTA MENI NOIDEN KAHDEN PALKKAAMISEEN