Avioero ei astunutkaan voimaan, mutta ositus tuli tehtyä. Toinen maksoi toisen yhteisestä talosta ulos. Entä kun toinen kuolee, niin onko oikeus toisen perintöön, kun tuo ositus on tehty. Lapsia on muutama.
Ei avioeroa, ositus tehty
Tuleva_leski
11201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Leski ei peri mitään jos rintaperillisiä on elossa,testamentilla toki voi periä mutta ilman sitä niin ei peri.
Entä jos tuo toisen omistama talo myydään ja hän maksaa lainansa pois ja siitä jää rahaa. Rahat menevät lapsille ja leski ei saa mitään.. Niinkö? Tämä siis jo aiemmin tehdyn osituksen vuoksi. Ei siis että leski saa puolet ja lapset puolet.
Ei leskellä ole mitään oikeuksia toisen omistamaan taloon jos kerran ositus on tehty ja hänet on lunastettu siitä talosta ulos.Jos ex puoliso myy talonsa niin hän saa tehdä niillä rahoilla mitä tahtoo,lapset perivät sitten rahat jos ex kuolee.
Osituksen jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.
"Osituksen jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen."
Tuo oli oikein.
"Ei leskellä ole mitään oikeuksia toisen omistamaan taloon jos kerran ositus on tehty ja hänet on lunastettu siitä talosta ulos."
Tämä ei mennyt ihan oikein.
Avio-oikeutta leskellä ei ole, mutta elinaikainen hallintaoikeus yhteiseen asuntoon - vaikka vainaja sen olisi yksin omistanut - leskellä on, jollei hän itse omista kodikseen sopivaa asuntoa. Leski voi halutessaan panna talon vuokralle ja pitää vuokratulon. Toki hän myös vastaa talon kunnon ylläpidosta.
Kuolleen puolison perilliset eivät saa myöskään myydä taloa ilman lesken kirjallista lupaa.
Niin siis avioliitto on voimassa. Ei ole exiä. Eli puolisolla ei ole mitään oikeutta tulevaan perintöön. Vaan kaikki menee rintaperillisille. Tuntuisihan se hieman oudolta, osituksen jälkeen saada uudelleen osuus perinnöstä.
"Avio-oikeutta leskellä ei ole, mutta elinaikainen hallintaoikeus yhteiseen asuntoon - vaikka vainaja sen olisi yksin omistanut - leskellä on, jollei hän itse omista kodikseen sopivaa asuntoa. Leski voi halutessaan panna talon vuokralle ja pitää vuokratulon. Toki hän myös vastaa talon kunnon ylläpidosta."
Niinhän se menee,sekosin ajatuksissa.
Tosin se oikeus ei tule automaattisesti,lesken tulee vaatia sitä että kyseinen oikeus tulisi voimaan.
Jos pesässä on velkoja senverran että rahavarat eivät riitä kattamaan ja ainut muu omaisuus on se yhteinen koti niin velkojien oikeus menee lesken asumisoikeuden edelle.Jos asunnon omistaa myös osittain joku kolmas osapuoli niin hänenkin oikeudet menee lesken edelle,asunto voidaan myydä tai kolmas osapuoli voi vaatia yhteisomistuksen purkua jolloinka lesken asumisoikeus väistyy.
Tosin leski voi omasta pussista maksaa velat ja näin säilyttää asumisoikeus asuntoon.
Toisaalta voidaan ajatella myös niin että kolmannen osapuolen ei ole pakko myydä osuuttaan leskelle eli leskellä ei ole etuosto-oikeutta kyseiseen asuntoon.
Meidän suvussa oli tuollainen tilanne. Avioero oli ollut suunnitteilla, ositus oli tehty, mutta eroon ei kuitenkaan koskaan päädytty, vaan jatkettiin yhteiseloa ja avioliittoa. Avioehtoa ei ollut, eikä sitä yhteiselämän jatkuessakaan laadittu.
Sitten lopulta kun toinen puolisoista kuoli, tehtiin perukirja normaaliin tapaan, johon tuli tietenkin myös lesken omaisuus luetteloituna. Kävi ilmi, että kuolleen puolison omaisuus oli kasvanut enemmän kuin lesken omaisuus, vaikka nämä omaisuuserät olivat olleet ositushetkellä samanarvoiset. Leskelle maksettiin tasinkoa, jotta hänen omaisuutensa saatiin samansuuruiseksi kuin edesmenneen puolisonsa.
Elikkä jos perittävällä on enemmän esimerkiksi rahaa pankissa.. Kummankin tämän hetkiset omaisuudet lasketaan/ynnätään ja leski saa tasinkoa ja loput perilliset jakavat jäävän summan.. Eli jo aikaisemmalla osituksella ei olekaan merkitystä ja leskellä on avio-oikeus toisen perintöön.
Kokemusta-nimimerkki jakoi harhaanjohtavaa tietoa. Jos hänen kertomassaan tapauksessa varakkaampi osapuoli onkin antanut omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle, niin tähän ei laki velvoita. Kun nimittäin ositus on toimitettu, sen seurauksena kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen - ellei avio-oikeutta ole avioehtosoimuksella palautettu.
AL 107 a §
"Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L3P107a
Nyt et ota huomioon osituksen jälkeen tapahtunutta muutosta.
Otetaan karrikoitu esimerkki.
Aviopari tekee osituksen 30 vuotiaina ja heidän omaisuutensa ositetaan.
He eivät tee avioehtoa vaan jatkavat avioelämää.
Toinen kuolee 60 ikäisenä.
Kuolleen omaisuus oli kasvanut 500 000€ osituksen jälkeen.
Lesken varallisuus oli pysynyt ennallaan.
Koska avioehtoa ei ollut leskelle kuuluu 250 000€ tasinko.
Tietenkin voidaan pyöritellä sitä että oliko tuo omaisuuden kasvu aiemman osituksessa tulleen omaisuuden tuottoa joka voisi silloin jäädä lopullisen osituksen ulkopuolelle.
Tähän osaa varmaan vastata lakia paremmin tuntevat.
Oletat väärin, että minä olisin "unohtanut" jotakin. En ole. Sinä sen sijaan menet "pyörittelyssäsi" harhaan.
Kun "kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen", niin tämä kattaa kaiken omaisuuden, olkoonpa se saatu millä tavoin tahansa ja milloin tahansa.
Esimerkissäsi leskelle EI kuulu lainkaan tasinkoa - ja nimenomaan siitä syystä, että osituksen jälkeen leskellä ei ole ollut avio-oikeutta mihinkään - ei osituksessa tulleeseen eikä myöhemminkään saatuun - puolisonsa omaisuuteen. Lue uudelleen ja koeta ymmärtää paremmin AL 107 a §!