Voiko juristit tehdä ylvuoroja?

Anonyymi

Voivatko? Tai asianajajat?

7 kommenttia

Äänestä

Vastaukset

  • Yövuoroja*

  • Juristin homma ei taida olla vuorotyötä...

  • Moni lakimies toimii yrittäjänä ja ammatinharjoittajana. Kiireisenä aikana tekevät duunia öisinkin. Varmaankin moni lakimies tekee helpostikin 60 tuntisia työviikkoja. Riippuen toimeksiannoista. Paksut paperipinkat vaativat lukemista ja tulkintaa ja hyvää muistia. Tuskin laskuttavat erikseen yötyöstä tehdessään toimeksiantojansa.

  • Kaikkina vuorokaudenaikoina saa tehdä töitä. Mutta palkkaan ei vaikuta.

  • Töitä kyllä tehdään öisin, mutta yövuoroksi sitä ei voi kutsua jos työpaikalle saavutaan jos 9-10 aikaan aamulla. Sitä lystiä sitten vain jatketaan seuraavat 16-20 tuntia.

  • Aloittajan kysymys on kaiketi jonkinlainen provokaatio, mutta lienee silti kertoa tämä tarina ensimmäisestä työpaikastani valmistumisen jälkeen.

    Olin siis juuri valmistunut oikeustieteen maisteriksi ja kuulin tuttavaltani, että valtion oikeushallintoon haettiin "hyvää ja sopivaa" lakimiestä. Haastattelussa olin hermoillut ja hikoillut, puhunut mitä sattuu ja näyttöni kielitaidostakin muodostui lähinnä farssiksi. Olin haastattelun jälkeen pettynyt ja masentunut, koska ajattelin pilanneeni mahdollisuudet alalla lopullisesti.

    Heräsin kuitenkin haastattelua seuraavana maantantaina nyyhkykrapuloistani puhelimen soittoääneen, mikä ei ollut viivyttelystäni millänsäkään vaan suorastaan vaati vastamaan. Puhelu tuli valtion oikeushallinnon pääkonttorista ja puhuja kertoi lakoniseen sävyyn, että minut oli valittu hakemaani virkaan ja minun tuli aloittaa työssäni heti seuraavana aamuna.

    En voinut uskoa tilannetta, oli varmasti tapahtunut jokin erehdys, mutta olihan minun kuitenkin mentävä aamulla sitä selvittämään. Seuraavana aaamuna riipaisin sitten saman rippipuvun päälleni, mitä olin haastattelussakin käyttänyt ja suuntasin pääkonttoria kohti.
    Minut oli kuin olikin valittu neuvovan hallintoviskaalin virkaan. Palkkaluokka ei ollut valtakunnan kärjessä, mutta kyllä sillä leveämmän leivän sai kuin aiemmassa työpaikassani hampurilaiskojussa.

    Ensimmäisinä päivinä minua kierrätettiin pitkin pääkonttorin käytäviä ja esiteltiin ihmisille. "Tytöt kuulemma halusivat tietää uudesta tulokkaasta kaiken", mutta vaikka näin väitettiin, eivät he halunneet tietää minusta oikeastaan mitään, ainakaan kun olivat kerran nähneet. Niinpä minut sijoitettin vähitellen kurjempiin ja kurjempiin hommiin. Kerran kun luulin päässeeni pohjalle, olin nimittäin silloin kellariarkistossa uudelleenjärjestämässä johtoryhmän kokousten pöytäkirjoja, sijoitettiin minut jälleen uudelleen.

    Uskoin vahvasti saaneeni ylennyksen, koska uusi toimeni vaati työpöydän, puhelimen ja lakikirjat ykkösestä kolmoseen. Uskomus ylennyksestä ei haihtunut edes siinä vaiheessa kun kuulin uuden toimeni työajat, klo 22-06. Vasta seuraavana iltana, kun aloitin työt pöytäni ääressä, ymmärsin tulleeni lakaistuksi juridisen profession maton alle.

    Ainoana tehtävänäni oli täst'edes päivystää puhelimen ääressä ja antaa kenttätyöntekijöille juridista neuvoa kansalaisten perusoikeuksista. Oltiin nimittäin ajateltu, että tuore Suomen Perustuslaki aiheuttaisi hämmennystä viranomaisten suorittavassa portaassa, sillä enää viranomaisten toiminnan perusteeksi eivät käyneet pelkät fraasit kuten "yleisen järjestyksen nimissä" taikka "mielentilansa vuoksi".

    Aluksi minulle soittelivatkin muiden muassa poliisit ja kysyivät perusteita narkkareiden ja deekujen kiinniottamiselle, ja kyllähän niitä perusteita kirjoja selaamalla löytyi. Samalla tavalla soittelivat ambulanssimiehet, päivystävät lääkärit mielisairaaloista ja sosiaalityöntekijät. Öisin siis sattui kaikenlaista kummaa juridisellakin mittapuulla mitattuna ja työ olikin tässä mielessä antoisaa.

    Jostain syystä oikeushallinnon päivystysnumero pääsi vuotamaan suurelle yleisölle, eli alamaismassalle, niinkuin me heitä konttorissa kutsuimme. Muitakin nimityksiä tällä verokarjalla oli, mutta se on toinen tarina se. Siitä lähtien siis puhelin soi öisin taukoamatta. Sen johdosta jouduin selvittelemään sääntöjä riitaisten osapuolien kesken, että pub-tietovisan voittaja selviäsi. Eikä ollut harvinaista, että jouduin selostamaan oikeustapausten kera, ettei vaimoa saanut lyödä, vaikka tämä ikävästi nalkuttikin.
    Olisipa tämä kaikki rajoittunut vain yölliseen virka-aikaan, mutta jostain syystä myös kotinumeroni oli päässyt massojen tietoon, eikä sen vaihtaminen auttanut, vaan aina lauantaiaamuna sain soiton, missä tivattiin oikeutta tapaukseen, jossa oli "annettu ymmärtää, mutta ei kuitenkaan ymmärretty antaa".

    Kerroin tämän vain siksi, että ymmärrettäisiin lakimiestenkin saattavan joutua tekemään raskasta ja vastuullista työtä niinä pimeinä yön hetkinä, jolloin ihmiset ovat mieluimmin rakkaansa vieressä lämpimän peitteen alla.

    • Päivän paras! Tosin kello vasta puoli 9.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.