isä omisti hiukan metsää. Sen rahallinen arvo kuitenkin aukkohakattunakin ylittää yhteisessä omistuksessa olevan äidin ja isän kotitilanarvon. Voiko olla totta, että kuolinpesän lukuun myydyistä metsänmyyntituloista ei mitään ole tullut lapsille, ei edes tietoa summista. Eikös kuolinpesästä pitäisi tehdä osituskin?
Metsä? kenelle kuuluu.
mnmmhmm
3188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jospa ne metsänmyyntitulot ovat vielä kuolinpesän tilillä? Ehkä noilla varoilla on aikomus uudistaa metsää tms. siis tehdä ihan lain vaatimia tehtäviä, ennen kuin mitään voidaan osakkaille jakaa. Kenen hallinnassa kuolinpesä on, leskenkö? Ellei kenellekään muullekaan ole annettu (mahdollisimman yksilöityjä) valtakirjoja kuolinpesän asioiden hoitamiseen, niin leski hallitsee pesää (ainakin ositukseen asti).
Kenen kuolin pesä, isäsi jälkeinen vaiko äitisi, vaiko nyt jo molemmat eli on olemassa edellinen kuolinpesä joka jää seuraavan kuolinpesän ns. sisään, siis edellinenkin on jakamaton?
Millä perusteella isäsi yksin omisti tuon metsäpalstan. A)omisti jo avioliittoon mennessään, B)saanut testamentilla, C)saanut sen lahjoituksena, jollei mikään noista, niin omaisuus jaetaan ns. fifti fifti periaatteella jos jompi kumpi aviopuolisoista kuolee.
Hallinta oikeuden mukaan saa leski pitää omaisuuden tuoton (vähän irvokas juttuhan tuo on, mutta noilla lausekkeilla aasinajajat tienaa) kun perikunnat alkaa riiteleen tuotoista ja muista asioista.
Avio-oikeus tarkoittaa että ennen ositusta lasketaan yhteen puolisoiden ns netto, eli varallisuudet-velat tai vastattavat asiat, ja se on ns. ositettava säästö, jaetaan kahdella. Ellei: leski ole varakkaampi kuin edesmennyt puoliso. jolloin lesken ei tarvitse maksaa(mutta saa halutessaan maksaa) tasinkoa edesmenneen perillisille. Tai: jos aviehto jättää jotain omaisuutta pois ositettavan säästön laskennasta.
Kuolinpesässä ei leski yksin voi tehdä muuta kuin käyttää hallintaoikeuttaan, ilman valtuutuksia kaikilta osakkailta! Tuoton voi hallitsemastaan nauttia- oli se sitten vuokratuotto, ns vuotuisen puun kasvun verran tuottoa, tai ihan vaikka omenapuun tuotto, tai kuolinpesän kasvimaan tuotto, mikäli itse on sen hoitanut tai hoidattanut. Hallintaoikeus johonkin antaa siis tuoton. Mutta ottaa käyttökulut, esimerkiksi sitä omenapuun leikkausta ei perillisten tarvitse maksaa, jos eivät saa omeniakaan. samoin kiinteistövero lesken asumassa ent.yhteisessä kodissa on lesken maksettava, ja jos on ainoa virallinen sähkönkäyttäjä, ja jätteentuottaja, nekin maksut on lesken maksettava. Taas, jos remonttia tehdään, pitää ajatella, kumman vastuulla on, vai molempien, leski/perilliset. Kaikki kiinteistön arvoa nostava on perillisten- eli ns. suurempi remontti. Joku seinän värin muutos on lesken- jos perillisille väri kelpaa.
Kuolinpesän hallinto on lähtökohtaisesti yhteishallinto.
Kannattaisiko kysyä kuolinpesän asioita hoitavalta henkilöltä, jos ei tiedä minne joku varallisuuserä on "joutunut".
Ositus liitty leskeen, ja perinnönjako taas perillisiin. Jos vaadit osuuttasi, tietysti kuolinpesästä sen saat uloskin, mutta mikäli omaisuus on kiinteää, niin kannattaako sitä pilkkoa kiireellä? Esimerkiksi metsämaa kasvaa kyllä puuta edelleen.
Samoin kiinteistö kyllä pysynee tavallisilla kunnostuksilla pystyssä. Olen itskin kp osakas, ja minusta pienempää paikkaa on tarpeetonta pilkkoa, tai ruveta pilkkahinnalla myymään, kun käyttöarvo sillä on sellaisenaan, ja tosiaan, puita siellä kasvaa.