Jos saisit kaivattusi kanssa kokea uudelleen sen hetken?
Minkä tilanteen vaihtaisit
käänteentekevä
542230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Haluaisin päästä halaamaan häntä jälleen, ikävä on kova.
Aiheuttaako halaaminen "kovettumista"?
Riippuu vähän ajasta ja paikasta.
En vaihtaisi, mutta haluaisin kokea sen hetken kun hän katsoi minua niin pitkään kun tulin paikalle.
Olisin ollut alusta asti tiukempi hänelle säännöissä miten minua saa kohdella ja heittänyt pihalle heti ensimmäisestä kerrasta
olisin vaan halunnu kävellä suoraan sen miehen syliin. Iski kuitenki pakene reaktio. Tunnetta pakoon.
Kun hän kerran kysyi : Oliko muuta?
Voisin vastata siihen näin: Nyt voitte suudella tulevaa morsiantanne 😁
mitä ajattelit kun punaistuit niin kovasti, olet söpö.
Olisin ottanut etäisyyden heti alussa! (2016)
En olisi siis epätyydyttävässä tilanteessa!
🤔
En taputtelisi häntä selkään, jos hän halaisi minua uudelleen, vaan rutistaisin kunnolla, enkä päästä enää irti.
n -> m
En irrottaisi otettani, kun hän tarttui kiinni kädestäni maaliskuisena yönä eräällä käytävällä kun kävelimme. Istuisin vierellä pidempään enkä pelkäisi tunnetta jonka hän sisälläni aiheutti. Laskisin käteni hänen reidelleen ja kertoisin miten komea hän on. Silloin mä lähinnä pakenin.,, nyt taitaa olla toisin päin.... Minä ajattelen häntä ja huolehdin mielessäni onko kaikki hyvin.
Joku niistä hetkistä kun olimme lähes nenätysten, olisin niin halunnut suudella sinua ja uskon että sitä sinä haitkin sillä läheisyydellä... Ei voi kuin katua etten toiminut toisin :(
Ja mä niiin, jälleen, toivon tämän oleva j:ltä a:lle.
J:ltä J:lle <3
Uskaltaisin katsella pidempään ja hymyillä enemmän, hämmennyksen sijaan. Olisin voinut myös koskettaa tilaisuuden tullen, vaikkapa mukamas vahingossa ;)
Olisinpa pysäyttänyt heidät ja pyytänyt numeroa.
Oltaisiin oltu jo..
Olisin ottanut ne pari askelta ja sanonut yhden lauseen. Pienestä se on joskus kiinni. Ei tarvitsisi jossitella.
Jos ei ole kuollut niin ei se ole myöhäistä ollenkaan..
Niin. Siinä oli pieni mahdollisuus yli 2v sitten..
Voisinpa unohtaa kaiken. Kuinkahan kauan pitää odotella palstan jättämisen jälkeen, että ajatukset palaa normaaleiksi... että uskottelen itselleni että olinkin vaan sekas. En malta odottaa.
J naiselta.
Kenelle tämä?
ne pari sänkykertaa, ettei niitä olisi ensinkään. Vitun räpeltäjä nysämuna. Surkein esitys kehen törmäänyt elämäni varrella.
Nii... Vaihtaisko sitä sitten lopulta mitään, vaikka onkin sattunut. Kaikesta aina kasvaa ja kehittyy. Elämästä tulevaa oppia kaikki vaan on.
Että olisi parempaa luvassa.
Taisin tässä saada idean miten siinä saatan onnistua.
Hän oli niin lähellä, vastapäätä, yritti jutella hermostuneena. Minä olin hämmentynyt ja melkein paniikissa, oli vaikea hengittää. En uskaltanut edes katsoa kohti, vastailin yksitavuisesti. Se oli liian pelottavaa ja aivan liian julkista. Hän taisi sitten suuttua, tai turhautua, kun nousi äkkiä ja lähti huoneeseensa. En tiennyt mitä tehdä tai ajatella, ehkä vain kuvittelin että hän yritti tehdä tuttavuutta tai että siinä olisi ollut jotain mielenosoituksellista. Taisin olla ihan pihalla ja aivan ääliö.
Ihan yleisesti mietin, että jos aidosti ja hyväntahtoisesti ihmisiin suhtautuu niin mitä pitäisi katua.
En mitään, kaikki mitä on tapahtunut on mennyttä.
kumpa kaikki olisikin ohi, kun kerran tapahtuikin ,puhetta vaan, ja se jäi hänen mileen ,miten saan sen pois,
Olisin ottanut muutaman askeleen luokseen ja kuiskannut korvaansa, etten voi ajatella muuta kuin häntä koko ajan.
N->M?
Usein miettinyt samaa. Hän vain seisoi siinä ja hymyili.
Tuntomerkkejä? Oliko taustalla hieno auringonlasku?
Joo sama mies. Korvakoru vas. korvassa, musta pitkähkö tukka, nenässä iso ontelosyylä, ISO karvainen köriläs, tuli poikittain sisään :)
Joo.
Ei ole musta tukka, eikä korvistakaan enää, joskus on ollut...
En mitään. En ole kenenkään kanssa koskaan ollut niin avoin, enkä ala sitä nyt katumaan, vaikka joskus vähän mieli tekisi.
Oikeastaan en mitään vaihtaisi. Jos olisin ollut lähempänä niin olisi ollut vielä vaikeampaa olla erossa! n->m
N->M ja J->J?
Ei mikään noista kirjaimista.
Montakin tilannetta on jäänyt vaivaamaan, kun ei ole siinä hetkessä pystynyt ajattelemaan selkeästi saati sitten sanomaan mitään. Kerran hän kysyi, onko valvomiselleni jokin syy ja jätin siihenkin vastaamatta, kun en voinut kertoa hänen olevan se syy.
Jättäisin painamatta lähetä nappia siitä viestistä, jossa kerroin pitäväni hänestä, kivasta naisesta.
Kyllä. Niihin lähetä-painikkeisiin tarvittaisiin 73-kertainen varmistus, että oletko varma, että haluat lähettää viestin, oletko varma, oletko aivan helvetin varma...
Niin.. Tuo on yksi pahimmista virheistä minkä mies voi eläessään tehdä. Mutta minkäs teet, kun tunteet voittaa järjen äänen..
Eipä sillä varmaankaan mitään merkitystä jos ei toisella ole mitään tunteita.
Joskus on toinen työnnettävä syrjää vaikka rakastaisikin.😢
Jos voisin jatkaa yhtä puhelua viime keväältä, niin kysyisin saiko hän kirjeeni.
En olisi ikinä kirjoitellut hänelle täällä vaan ottanut heti yhteyttä pelkästään IRL.
Se viimeisin hali ja kohtaaminen. Kysyisin että miten se tehdään... Ja toteaisin että ikävä tulee..
Olisin vähemmän humalassa!!
Minä olisin puhunut hänelle kun oli siihen mahdollisuus ja kun ei vielä ollut tätä pelkoa. Silloin kerran kun hän tuli kohti minua ja puhui niin silloin olisi mun pitänyt olla puheliaampi eikä livetä paikalta.
Muistan vielä senkin mitä hän sanoi mitä täällä valutetaan.
En tiedä. Elämä meni vuosien saatossa niin sekaisin... nyt ehkä järjestys, mutta ikävä.
Saunomisen ja rapuillalliset
En olisi naimisissa eikä hän parisuhteessa. Sen vaihtaisin. Kaikki mitä tehtiin haluaisin takaisin. Rakastin, himoitsin, olin valmis antamaan kaikkeni. Pyyhkisin viestit joita kiinni jäätyämme kirjoitin, enkä olisi soittanut sitä puhelua kun hän jätti mut odottamaan, vaan odottaisin kiltisti tai olisin mennyt hänen luoksensa. Nyt en saa hänen ääntään enää ikinä kuulla, enkä saa enää olla hänen ihollaan, enkä tunne enää hänen tuoksuaan. Hän säikähti tekojani, tai ei vaan halunnut minua tarpeeksi alunperinkään.