liikunta+paniikkikohtaukset

Ongelmana on jatkuvat paniikkikohtaukset kun liikun. Eli liikuntafobia/paniikkihäiriö.
Sydän hakkaa, muljahtelee, pyörryttää, rintaa puristaa ja raajoista katoaa voimat, ja pahimmillaan alan täristä.
Olen nyt töissä, ja monen tunnin kohtuu fyysisesti raskaat työpäivät on ongelma. Paniikkikohtaus kestää usein sen koko työpäivän ajan, ja en saa sitä loppumaan vaikka kuinka koitan hengitellä rauhassa ja rauhoittua.
Minulla on sydämessä pieni läppävika, lepatushäiriö, ja mahdollinen takykardia johon syön emconcodia. Mutta nämä viat on kuulemma vaarattomia, ja että tuntemukset johtuvat paniikkihäiriöstä.
En mieluusti haluaisi syödä enempää lääkkeitä, kun niistä ei juurikaan ole ollut apua. Kokeiltu on sepramia ja venlafaxinia.
Olisiko joku muu jolla ollut samaa ongelmaa ja selvinnyt siitä jotenkin muuten kuin lääkkeillä?
Yleensähän sanotaan että se paniikkikohtaus menee kyllä hetken päästä pois kunhan vaan odottaa, mutta ei kyllä itsellä...
91133
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

No mitä p*rkelettä varten liikut!
Pysy vaan sohvallasi.
Mätäne siihen sontaläjä.

Äänestä
  • Vitun teinipelle mene muualle vinkumaan

    Äänestä

Kokeilepas ihan yksinkertaisesti Propralia. Eli on beetasalpaaja joka noita oireitasi helpottaa. Itselläni vakava paniikkihäiriö, sen takia eläkkeelläkin. Toki on peruslääkitys mutta noihin fyysisiin oireisiin propral 30mg diapam 10mg. Kyllä helpottaa fyysisiä aistimuksia.

Äänestä
  • Olen syönyt kyseistä lääkettä mutta sain siitä yllättäen pahoja rytmihäiriöitä, ja lääkäri määräsi sen sijaan emconcodia, jota syön joka päivä. Se kyllä vie pahimmat rytmihäiriöt ja paniikkihäiriön aikaiset tykytykset pois, mutta joskus sekään ei tahdo auttaa. Diapam on taasen itselle vieras.

    Äänestä

  • Propralista: "Propranololi alentaa sydämen lyöntitiheyttä ja vähentää sydämen hapentarvetta. Se estää rytmihäiriöitä ja laskee verenpainetta." -Siinä kaikki!

    Se ei ole mielialalääke, joten leimaantumista pelkäävien ei tulisi pelätä sitä kokeilla.

    Kokeilin sitä Propral 10 mg itse joskus ahdistus/jännitys oireisiin yli 10 vuotta sitten. Minulle tuli siitä ainoastaan hiki, enkä kokenut siitä olevan hyötyä minun henk. koht. oireisiini ja jännitykseen ja lopetin sen käytön noin 2 kk jälkeen. Enemmän ja helpommin auttaisi se kun osaisi itse suhtautua myönteisesti niihin tuntemuksiin joita ei halua tuntea. Kaikki loppuu aikanaan.

    Äänestä

Eikö nuo oireet olekin fyysisiä eikä henkisiä? Sulla on väärä lääkitys ja kenties myös lääkäri.

Äänestä
  • Paniikkihäiriöön kuuluu paljonkin ns. psykosomatoforisia oireita eli ns. somatisaatiohäiriö. Kyllä se paniikki vaan fyysisiä oireita aiheuttaa. Itse joudum mm. syömään paniikkihäiriön takia rytmihäiriö- ja verenpainelääkkeitä

    Äänestä

Sulla on todennäköisesti raudanpuutetta. Selviää ferritiinin mittauksella, liity fb:ssa raudanpuute ilman anemiaa-ryhmään. Saatat löytää avaimet parantumiseen.

Äänestä

Liikunta poiki itsellänikin muljahteluita joka lietsoi paniikkia. Propral 10mg puolitettuna auttoi, eli otan kolme puolikasta vuorokaudessa. Mulla myös hartia ja rintarankajumia jotka lisäävät stressin kanssa muljahteluita. Fysioterapeutin käynti auttoi jumeihin, keppijumppaa ja venyttelyitä. Paniikki alkoi kun kroppa meni jumiin, lisänä pitkä stressi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vhknbcck kirjoitti:

Ongelmana on jatkuvat paniikkikohtaukset kun liikun. Eli liikuntafobia/paniikkihäiriö.
Sydän hakkaa, muljahtelee, pyörryttää, rintaa puristaa ja raajoista katoaa voimat, ja pahimmillaan alan täristä.
Olen nyt töissä, ja monen tunnin kohtuu fyysisesti raskaat työpäivät on ongelma. Paniikkikohtaus kestää usein sen koko työpäivän ajan, ja en saa sitä loppumaan vaikka kuinka koitan hengitellä rauhassa ja rauhoittua.
Minulla on sydämessä pieni läppävika, lepatushäiriö, ja mahdollinen takykardia johon syön emconcodia. Mutta nämä viat on kuulemma vaarattomia, ja että tuntemukset johtuvat paniikkihäiriöstä.
En mieluusti haluaisi syödä enempää lääkkeitä, kun niistä ei juurikaan ole ollut apua. Kokeiltu on sepramia ja venlafaxinia.
Olisiko joku muu jolla ollut samaa ongelmaa ja selvinnyt siitä jotenkin muuten kuin lääkkeillä?
Yleensähän sanotaan että se paniikkikohtaus menee kyllä hetken päästä pois kunhan vaan odottaa, mutta ei kyllä itsellä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu