Meillä on puolison kanssa yhteinen koti ja ei avioehtoa. Lapset ovat aikuisia. Jos haluaisin testamentata kotimme puolikkaan ja rahavarani puolisolleni, niin olisiko sillä merkitystä? Saisivathan lapset puolisoni jälkeen sitten kaiken kuitenkin. Käsittääkseni puoliso ei peri mitään ja ainakin käteivarat jäisivät lapsille.
Olisiko testamentilläni mitään merkitystä?
onkojärkee
8
257
Vastaukset
- tiina67
Voit testamentata asunnon ja rahat puolisollesi,lapsilla on oikeus vaatia sitten tosin lakiosuutta,pakko ei ole,lakiosuus on puolet siitä mitä normaalisti perisi.
- gggrett
Eläessään jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Jos lapset eivät vaatisi lakiosaansa ja puolisosi tuhlaisi, tai lahjoittaisi kaiken omaisuutensa ja kuolisi varattomana, niin ei häneltä silloin jäisi mitään perittävääkään.
Puolisosi maksaisi tietenkin mahdollisen perintöveron ja lapset hänen jälkeensä ehkä uudelleen, riippuen tietenkin omaisuuden arvosta ja jakajien määrästä.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.- Nolo123
Suomi24 temppuili eikä minuutteihin ottanut lähetystä vastaan. Lähetin sitten saman uudelleen kaksi kertaa - ja nyt kaikki ovat kelvanneet, vaikka aikaisemmin kerrottiin toimintavirheestä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka tekee näitä aloituksia
jotka aina ovat tällaisia.... Nämä on jonkun saman ihmisen käsialaa, joka paukuttaa tänne loputtomasti ketjuja, joissa353912Persujen kannatusromahduksen syynä bensan ja kaljan hinnan nostot
Marinin aikaan bensalitra 1,3e ja laatikon Sandelsia sai Lidlistaä 22 eurolla. Nyt hinnat ovat nousseet noin 50 prosent2473429Juhana Vartiainen(ex-sd): Köyhien pitää tehdä jotain elämälleen säilyttääkseen tukensa
Juhana Vartiainen ehdottaa Suomeen ”Tanskan mallia”, jossa sosiaaliturvaa saadakseen pitäisi hakea ensisijaisesti etuuks2503218Miksi tunnustukselliset muslimit saapuvat länteen?
Onko koskaan kysytty, että miksi islamilaisesta maailmasta tuleva tunnustuksellinen muslimi tarvitsisi turvapaikkaa väär2672487En ymmärrä näitä SDP:n ja muun vasemmiston kannattajia
Eivätkö ihmiset tiedä, että Suomen ongelmat johtuvat vasemmistolaisesta yhteiskuntamallista? Suomessa on ollut vasemmis1261717Oot mahtava tyyppi
En tiedä luetko palstaa. Koitan siitä huolimatta. Oot mun mielestä tosi erityinen tyyppi. Nopeesti taisin ihastua. Jot261679Rydmanin nousu sote-ministeriksi on kauttaaltaan irvokas
Mutta samalla se oli ainut todennäköinen lopputulema. Se myös alleviivaa sitä, mistä tällä hallituksella ja aivan erityi2461468Sofia servasi Pikku-Villen suvereenisti
– Ihanko tosissaan tuleva sosiaali- ja terveysministeri hyökkää oppositiopuolueen puheenjohtajaa vastaan siksi, että täm111305- 1201105
viikonloppu lähestyy
ja tiiän sen jo valmiiks et en pysty olee selvinpäin. oisitpa kieltämässä ja rauhoittamassa minua. en tiedä olisiko sinu191089