Meillä on puolison kanssa yhteinen koti ja ei avioehtoa. Lapset ovat aikuisia. Jos haluaisin testamentata kotimme puolikkaan ja rahavarani puolisolleni, niin olisiko sillä merkitystä? Saisivathan lapset puolisoni jälkeen sitten kaiken kuitenkin. Käsittääkseni puoliso ei peri mitään ja ainakin käteivarat jäisivät lapsille.
Olisiko testamentilläni mitään merkitystä?
onkojärkee
8
185
Vastaukset
- tiina67
Voit testamentata asunnon ja rahat puolisollesi,lapsilla on oikeus vaatia sitten tosin lakiosuutta,pakko ei ole,lakiosuus on puolet siitä mitä normaalisti perisi.
- gggrett
Eläessään jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Jos lapset eivät vaatisi lakiosaansa ja puolisosi tuhlaisi, tai lahjoittaisi kaiken omaisuutensa ja kuolisi varattomana, niin ei häneltä silloin jäisi mitään perittävääkään.
Puolisosi maksaisi tietenkin mahdollisen perintöveron ja lapset hänen jälkeensä ehkä uudelleen, riippuen tietenkin omaisuuden arvosta ja jakajien määrästä.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.- Nolo123
Suomi24 temppuili eikä minuutteihin ottanut lähetystä vastaan. Lähetin sitten saman uudelleen kaksi kertaa - ja nyt kaikki ovat kelvanneet, vaikka aikaisemmin kerrottiin toimintavirheestä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen2362580- 1201549
Nainen, tervetuloa
Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit101474TTK-tähti Saana Akiola paljasti tv-ohjelmassa tapahtuneen ahdistelun
Olisko pitänyt suunnitella ulostulo paremmin? Nyt lehdet soittelevat kaikki 8 läpi ja kuusi sanoo ettei koskenut häntä.161392Elisa laskuttaa jo sähköpostilaskusta erikseen euron
Paperilaskuista on otettu lisämaksua jo ajat sitten, mutta nyt Elisa ottaa euron siitä että lähettävät sähköisen laskun961305Oho! Susanna Laine kohtasi epäonnea lomareissulla Italiassa - Avaa tilannetta: "Vähän sahaavaa..."
Ou nou! Tsemppiä kuitenkin loppulomaan Italiassa, Susanna Laine ja mahdollinen seuralainen! Lue lisää ja katso kuvat:71150Väliämme on noin 6 km
Niin lähellä ja niin kaukana. Sinä olet kotona, minä olen kotona. Olet jo unessa. Mutta kun herään, olet jo töissä ja vä9882- 56868
- 61868
Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."
Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s1815