Meillä on puolison kanssa yhteinen koti ja ei avioehtoa. Lapset ovat aikuisia. Jos haluaisin testamentata kotimme puolikkaan ja rahavarani puolisolleni, niin olisiko sillä merkitystä? Saisivathan lapset puolisoni jälkeen sitten kaiken kuitenkin. Käsittääkseni puoliso ei peri mitään ja ainakin käteivarat jäisivät lapsille.
Vastaukset 8
- tiina67
Voit testamentata asunnon ja rahat puolisollesi,lapsilla on oikeus vaatia sitten tosin lakiosuutta,pakko ei ole,lakiosuus on puolet siitä mitä normaalisti perisi.
- gggrett
Eläessään jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Jos lapset eivät vaatisi lakiosaansa ja puolisosi tuhlaisi, tai lahjoittaisi kaiken omaisuutensa ja kuolisi varattomana, niin ei häneltä silloin jäisi mitään perittävääkään.
Puolisosi maksaisi tietenkin mahdollisen perintöveron ja lapset hänen jälkeensä ehkä uudelleen, riippuen tietenkin omaisuuden arvosta ja jakajien määrästä.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.- Nolo123
Suomi24 temppuili eikä minuutteihin ottanut lähetystä vastaan. Lähetin sitten saman uudelleen kaksi kertaa - ja nyt kaikki ovat kelvanneet, vaikka aikaisemmin kerrottiin toimintavirheestä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mulla on ikävä sua
Pakko se on myöntää, mulla on ikävä sua 🥺💔.. En kyllä haluaisi sitä myöntää kun tämä tilanne on niin hankala. Oon yri351068- 71848
Nainen, olet ihanin maan päällä
Ei ole toista. Olet ihanteellinen, kaikkien mittapuitteni täyttymys. Sisäinen kauneutesi sinetöi ulkoisen ja juuri se sa40700Koska tulet minulle näkyväksi
Koska astut piilostasi esiin? Miksi pysyttelet niin kaukana? Etkö voisi tulla päättämään tämän ikävöinnin? Saisin vihdoi40686Poliis. Poliisi osoitti aseella Tampereella kun mies avasi oven
Poliisi Poliisi osoitti aseella Tampereella, kun mies avasi siviilipoliisiauton oven Mies kuvasi keskiviikkoiltana bus190534- 43489
- 45470
jumala ei auta hittojakaan..
kuka tahansa voi kirjottaa lapulle mitä vaan ja väittää että jumala olisi sen kirjoittanut... onko yksikään raamatun kir204463Mikä on mielestäsi keskustelupalstan tarkoitus?
Tuolla toisessa ketjussa kävi ilmi jotain minkä itse koen hieman hassuksi. Nykypäivänä yllättävän moni ilmeisesti kokee,169434" Hae roolisi miljardien Pyhäjärveltä"?
Perjantain 14.8. viesti TV:ssä oli hätkähdyttävän todellista kuultavaa. Tähän on tultu. Pyhäjärvi- selvitykseen, tied56429