Meillä on puolison kanssa yhteinen koti ja ei avioehtoa. Lapset ovat aikuisia. Jos haluaisin testamentata kotimme puolikkaan ja rahavarani puolisolleni, niin olisiko sillä merkitystä? Saisivathan lapset puolisoni jälkeen sitten kaiken kuitenkin. Käsittääkseni puoliso ei peri mitään ja ainakin käteivarat jäisivät lapsille.
Olisiko testamentilläni mitään merkitystä?
onkojärkee
8
259
Vastaukset
- tiina67
Voit testamentata asunnon ja rahat puolisollesi,lapsilla on oikeus vaatia sitten tosin lakiosuutta,pakko ei ole,lakiosuus on puolet siitä mitä normaalisti perisi.
- gggrett
Eläessään jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Jos lapset eivät vaatisi lakiosaansa ja puolisosi tuhlaisi, tai lahjoittaisi kaiken omaisuutensa ja kuolisi varattomana, niin ei häneltä silloin jäisi mitään perittävääkään.
Puolisosi maksaisi tietenkin mahdollisen perintöveron ja lapset hänen jälkeensä ehkä uudelleen, riippuen tietenkin omaisuuden arvosta ja jakajien määrästä.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.- Nolo123
Suomi24 temppuili eikä minuutteihin ottanut lähetystä vastaan. Lähetin sitten saman uudelleen kaksi kertaa - ja nyt kaikki ovat kelvanneet, vaikka aikaisemmin kerrottiin toimintavirheestä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunnissa - siis myös kaupungeissa - viihtyvät ovat kommunisteja
Nehän ovat osa yhteiskunnan tuottamia instansseja, joista on vain haittaa veronmaksajille ja yrittäjlle, kuten ollaan ve213037Järkevä ehdotus: reilun 8 miljardin euron veronkorotukset
Nykyinen hallitus on päästänyt valtion tulopuolen rappeutumaan, vaikka varallisuutta on Suomessa enemmän kuin koskaan. U602077Iski taas katumus kun en jutellut sun kanssa
Silloin kun halusit. Mutta en enää voi sille mitään, en saa muutettua sitä hetkeä..1791896SDP todellisuudessa pahin pettäjä koskaan - se syyllistyi valtiopetokseen 1918
kun aloittivat kapinan maan laillista valtiojärjestystä vastaan. Punaiset saivat tukea Neuvosto-Venäjän bolsevikeilta,1191851Miksi vasemmisto ei vastusta ulkomaisen halpatyövoiman maahantuontia
joka heikentää suomalaisten duunarien työmarkkina-asemaa ja rasittaa Suomen julkista taloutta? Vasemmistolla ideologin921527- 801119
Miksi kaikki avioeronneet miehet eivät kunnioita naisia?
Niin. Miksi avioeronneet miehet kohtelevat huonosti naisia, jotka lähestyvät heitä? Tämä on kokemuksen rintaääntä. Tämä2041046Martina Aitolehti murtui Erikoisjoukoissa Matias Petäistön käsittelyssä - Tästä oli kyse
Yksi Erikoisjoukot-kauden julkkiskisaajista on yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja Martina Aitolehti. Aitolehti on pärjän111008- 21936
- 63922