Meillä on puolison kanssa yhteinen koti ja ei avioehtoa. Lapset ovat aikuisia. Jos haluaisin testamentata kotimme puolikkaan ja rahavarani puolisolleni, niin olisiko sillä merkitystä? Saisivathan lapset puolisoni jälkeen sitten kaiken kuitenkin. Käsittääkseni puoliso ei peri mitään ja ainakin käteivarat jäisivät lapsille.
Olisiko testamentilläni mitään merkitystä?
onkojärkee
8
222
Vastaukset
- tiina67
Voit testamentata asunnon ja rahat puolisollesi,lapsilla on oikeus vaatia sitten tosin lakiosuutta,pakko ei ole,lakiosuus on puolet siitä mitä normaalisti perisi.
- gggrett
Eläessään jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Jos lapset eivät vaatisi lakiosaansa ja puolisosi tuhlaisi, tai lahjoittaisi kaiken omaisuutensa ja kuolisi varattomana, niin ei häneltä silloin jäisi mitään perittävääkään.
Puolisosi maksaisi tietenkin mahdollisen perintöveron ja lapset hänen jälkeensä ehkä uudelleen, riippuen tietenkin omaisuuden arvosta ja jakajien määrästä.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.
- Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi. - Nolo123
Se, mitä lapset jälkeesi perivät, määrittyy lesken ja perillisten välisessä omaisuuden osituksessa. Vainajan kuolinpesän ja lesken nettovarat puolitetaan siten, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan tasinkoa köyhemmälle osapuolelle niin paljon, että puntit ovat tasan. (Jos kuitenkin leski on varakkaampi, hänellä on oikeus ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta.)
Esimerkki:
M (vainajan perilliset = 2 lasta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahavarat 100.000
N (leski 70 vuotta)
- puolet asunnosta 200.000
- rahaa 20.000
Ositus:
M antaa tasinkona N:lle rahaa 40.000, jonka jälkeen kummankin osapuolen osuus (avio-osa) on 260.000.
I. Lapset perivät ½ asunnosta 200.000 rahaa 60.000 = 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintövero, kun sitä huojentaa lesken elinaikainen hallintaoikeus ½ asuntoon, on 2 x 8.700 = 17.400. Leski ei maksa tasingostaan veroa. Lesken kuoltua lapset perivät 260.000 : 2 = 130.000, mistä perintöverot 2 x 12.600 = 25.200. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
II. Jos M olisi tehnyt testamentin koko omaisuudestaan N:lle eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa (130.000), N maksaisi perintöveroa 260.000 perinnöstä 17.800. N:n kuoltua lapset perisivät 260.000 (260.000 - 17.800) = 502.200, mistä perintövero, kun lapsia on kaksi, olisi 2 x 16.643 = 33.286. Kaikkiaan perintöveroihin siis menisi 51.086 euroa.
III. Jos M olisi testamentannut N:lle rahavaransa (60.000), eivätkä lapset vaatisi lakiosaansa, lapset perisivät ½ asunnosta, mitä rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus. Lapset maksaisivat perintöveroa 2 x 4.800 = 9.600. Leski N ei maksaisi perintöveroa, koska perintö, leskelle kuuluva 90.000 euron puolisovähennys huomioon ottaen jää alle 20.000 euron. Lesken kuoltua lapset maksaisivat perintöveroa (260.000 60.000 =) 320.000 : 2 = 160.000 euron perinnöstä 2 x 16.500 = 33.000. Perintöverot siten kaikkiaan 42.600 euroa.
Perintöverot kaikkiaan siis:
I. 42.600
II. 51.086
III. 42.600
Osituksen lapset tasinkoa antavana puolena voisivat toimittaa sitenkin, että he rahan (60.000) asemesta antaisivat tasingoksi asunto-osuutta. Tällöin he saisivat pitää M:n rahavarat 100.000 ja leski N saisi tasinkona 60.000 euroa vastaavan osuuden M:n asunnon puolikkaasta. Tällöin perintöverot tulisi laskea uudelleen, mutta kovin paljon ne eivät muuttuisi.- Nolo123
Suomi24 temppuili eikä minuutteihin ottanut lähetystä vastaan. Lähetin sitten saman uudelleen kaksi kertaa - ja nyt kaikki ovat kelvanneet, vaikka aikaisemmin kerrottiin toimintavirheestä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2297080Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää451325Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka291158- 75921
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal50915Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a62877Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.96856Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38821Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14786- 43763