Anu Kaipainen - Seppo Parkkinen
http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/arkkienkeli.htm
Arkkienkeli Oulussa
Kantaesitys Jyväskylän kaupunginteatterin suurella
näyttämöllä 19.2.2005
Totisesti yhdessä naisessa aina sen verran henkeä on että yksi mies sulaa.
Tuo on ruotsalaisten pino. Tuo venäläisten. Minä tunnen ne asevaatteista. Kuningas sanoi, ettei niillä tässä vaiheessa ole enää niin suuria eroja. Minulle on sama kumman mies kylkeäni lämmittää. Kunhan sillä vain olisi ihmisen kädet ja nauru. Miten minä saatan valita? Näin kauniita ihania ihmisiä. Miten minä voin noin vain sanoa että tuon minä otan, tuon jätän ottamatta. Minä ottaisin ne kaikki.
Oulu. Vuodenvaihde 1808-09. Ruotsin armeija perääntyy, venäläiset valtaavat kaupungin. Eletään Suomen sodan ratkaisevia vaiheita.
Herra Schagg on rikas oululainen kauppias. Schaggin tyttärien Marian ja Ulriikan ruotsalaiset kavaljeerit vaihtuvat venäläisiin upseereihin ja Kustaa Neljäs Aadolf vaihtuu Aleksanteri Ensimmäiseen, tsaariin. Mutta tsaarinkin armeija pitää majoittaa oululaisten huoneisiin, sotilaille pitää leipoa korppuja, siteitä pitää repiä haavoittuneille ja tanssia pitää niiden tanssiaisissa.
Myös Schaggin Leena, perheensä hyljeksimä riivattu Leena-repale tahtoo itselleen miehen. Mutta nuoret miehethän ovat sodassa. Tai ruumiina sotilassairaalan pihalla...
Tässä kerrotaan miten muuan sotilas kuoli kaukana vieraalla maalla ja miten muuan neito herätti hänet henkiin. Onko se muuta kuin rakkautta? Jostakin tuli huhu että arkkienkeli olis tullu Ouluun...
Arkkienkeli Oulussa on väkevä tarina ihmisistä sodan keskellä.
Se on runo ja kansanlaulu ja satu ja myyttinen tarina. Se näyttää lihallisen ja aistillisen ihmisen, se puhuu elämänvoimasta ja uskosta ja selviytymisestä. Ja ihmeestä.
Mikä on totta? Kuka sanoo, mikä on todellista?
Rakkaus on julmuuden vastakohta. Rakkaus on suvaitsevaisuutta.
Ohjaus Kaisa Korhonen, lavastus Tiina Makkonen, puvut Sari Salmela, valosuunnittelu Kaisa Salmi, koreografia Sami Vartiainen
Rooleissa Sanna Hietala, Mikko Pörhölä, Hanna Liinoja, Anneli Karppinen, Hannu Hiltunen, Marjaana Kuusniemi, Henri Halkola, Taina Reponen, Hannu Lintukoski, Noora Heikinjuntti, Mikko Kauranen, Minna Aro, Jorma Böök, Jouni Salo, Marko Tiusanen, Antti Niskanen, Kari Kihlström ja suuri joukko iltanäyttelijöitä ja lapsia.
http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/arkkienkeli.htm
Arkkienkeli Oulussa
Kantaesitys Jyväskylän kaupunginteatterin suurella
näyttämöllä 19.2.2005
Totisesti yhdessä naisessa aina sen verran henkeä on että yksi mies sulaa.
Tuo on ruotsalaisten pino. Tuo venäläisten. Minä tunnen ne asevaatteista. Kuningas sanoi, ettei niillä tässä vaiheessa ole enää niin suuria eroja. Minulle on sama kumman mies kylkeäni lämmittää. Kunhan sillä vain olisi ihmisen kädet ja nauru. Miten minä saatan valita? Näin kauniita ihania ihmisiä. Miten minä voin noin vain sanoa että tuon minä otan, tuon jätän ottamatta. Minä ottaisin ne kaikki.
Oulu. Vuodenvaihde 1808-09. Ruotsin armeija perääntyy, venäläiset valtaavat kaupungin. Eletään Suomen sodan ratkaisevia vaiheita.
Herra Schagg on rikas oululainen kauppias. Schaggin tyttärien Marian ja Ulriikan ruotsalaiset kavaljeerit vaihtuvat venäläisiin upseereihin ja Kustaa Neljäs Aadolf vaihtuu Aleksanteri Ensimmäiseen, tsaariin. Mutta tsaarinkin armeija pitää majoittaa oululaisten huoneisiin, sotilaille pitää leipoa korppuja, siteitä pitää repiä haavoittuneille ja tanssia pitää niiden tanssiaisissa.
Myös Schaggin Leena, perheensä hyljeksimä riivattu Leena-repale tahtoo itselleen miehen. Mutta nuoret miehethän ovat sodassa. Tai ruumiina sotilassairaalan pihalla...
Tässä kerrotaan miten muuan sotilas kuoli kaukana vieraalla maalla ja miten muuan neito herätti hänet henkiin. Onko se muuta kuin rakkautta? Jostakin tuli huhu että arkkienkeli olis tullu Ouluun...
Arkkienkeli Oulussa on väkevä tarina ihmisistä sodan keskellä.
Se on runo ja kansanlaulu ja satu ja myyttinen tarina. Se näyttää lihallisen ja aistillisen ihmisen, se puhuu elämänvoimasta ja uskosta ja selviytymisestä. Ja ihmeestä.
Mikä on totta? Kuka sanoo, mikä on todellista?
Rakkaus on julmuuden vastakohta. Rakkaus on suvaitsevaisuutta.
Ohjaus Kaisa Korhonen, lavastus Tiina Makkonen, puvut Sari Salmela, valosuunnittelu Kaisa Salmi, koreografia Sami Vartiainen
Rooleissa Sanna Hietala, Mikko Pörhölä, Hanna Liinoja, Anneli Karppinen, Hannu Hiltunen, Marjaana Kuusniemi, Henri Halkola, Taina Reponen, Hannu Lintukoski, Noora Heikinjuntti, Mikko Kauranen, Minna Aro, Jorma Böök, Jouni Salo, Marko Tiusanen, Antti Niskanen, Kari Kihlström ja suuri joukko iltanäyttelijöitä ja lapsia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mahtava arkkienkeli Mikael on rohkeuden, vahvuuden ja suojelemisen enkeli. Hänen kaksoisliekkinsä on Faith, joka nimensä mukaisesti vahvistaa itsetuntoasi tai uskoa itseesi, jotta voisit saavuttaa päämääräsi.
Hän on arkkienkelisoturi, ylipäällikkö ja vakaa johtaja. Hän tuo sinulle aloitekykyä, tahdonvoimaa, tarmoa ja elinvoimaa kulkeaksesi elämänpolkuasi ja saadaksesi tehtäväsi suoritettua helposti ja huoletta. Hän auttaa sinua kehittämään johtamiskykyjäsi ja olemaan tarpeeksi vahva, peräänantamaton ja keskittynyt menestyäksesi.
Arkkienkeli Mikaelin säde on syvänsininen ja hän työskentelee El Moreyan, ensimmäisen säteen, punaisen aspektin mestarin tai chohanin kanssa. Yhdessä he auttavat eteenpäin niitä, joilla on voimakas taju omasta vahvuudestaan, ja jotka jaksavat kantaa totuuden miekkaa. Ne, jotka ovat tiiviissä yhteydessä arkkienkeli Mikaeliin, ovat vahvoja ja voimallisia, mikä ilmenee esimerkiksi heidän liiketoiminnastaan, kirjoituksistaan tai osallisuudestaan poliisi- tai sotavoimiin.
Arkkienkeli Mikaelin henkinen asuinsija sijaitsee eetteritasolla Bauffin yläpuolella Kanadassa ja hänen viikonpäivänsä on tiistai. On tehokkainta pyytää häntä avukseen tiistaisin.
Mikkelinpäivä
Mikkelinpäivän keskushahmo on Raamatussa neljästi mainittu arkkienkeli Mikael (Dan. 10:21, Dan. 12:1, Juud. 1:9, Ilm. 12:7). Kristillisessä perinteessä myös Rafael ja Gabriel on luettu arkkienkeleiksi tai ylienkeleiksi, jota sanaa nykyinen raamatunkäännös käyttää. Luterilaisessa kirkossa enkelijuhlien lähes ainoaksi hahmoksi on jäänyt arkkienkeli Mikael.
Mikaelin kunnioittaminen ja juhliminen alkoi jo 400-luvulla Fryygiassa. Italiassa tunnetaan samoilta ajoilta useita pyhälle Mikaelille omistettuja kirkkoja ja kappeleita. Mikaelille omistettu päivä oli jo tuolloin 29. syyskuuta. Suomen luterilainen kirkko viettää mikkelinpäivää 29.9. tai, jos se on arkipäivä, seuraavana sunnuntaina.
Mikael tuo juhlakalenteriin muistutuksen siitä, että Jumala on luonut myös näkymättömän maailman. Enkelit ovat Jumalan palvelijoita ja sanansaattajia.
Mikkelinpäivän evankeliumi (Matt. 18:1–10) asettaa uskon esikuvaksi lapsen ja sanoo, että lasten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän kasvoja.
DANIEL 10
http://www.credo.fi/raamattu/1933/Dan.10.html
21. Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael.
DANIEL 12
http://www.credo.fi/raamattu/1933/Dan.12.html
1. Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo
sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
2. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.
3. Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.
4. Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.
Juudaksen kirje 1
http://www.credo.fi/raamattu/1933/Juud.1.html
9. Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: "Rangaiskoon sinua Herra!"
Johanneksen ilmestys 12
http://www.credo.fi/raamattu/1933/Ilm.12.html
1. Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.
2. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.
3. Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;
4. ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.
5. Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.
6. Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.
7. Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,
8. mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.
9. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.
EIKÖ TOI OO TV-NÄYTELMÄ 70-80 L TAITTEESTA