Laitoin eilen ensimmäisen akvaarioni kypsymään. Tuli vaan mieleen että milloin vesiarvoja pistäis sitten ruveta mittailemaan ja mitä testejä siihen tarvitsen?
Mitä testejä?
Simo
8629
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tärkeintä on seurata veden ph-arvoa, nitriittiä ja nitraattia. näillä testeillä pärjäät alkuun.
anna kypsyä rauhassa viikko-kaksi ja sen jälkeen alat mittailla lukemia.
millä kypsytät?
Miten aloitit akvan kypsytyksen?
Lisäksi voit hankkia seuraavat mittarit
KH
GH
Kalastoa ajatellen...
mitäs muuta?
auttaako joku muu?
Pohjalle laitoin puhdistettua hiekkapuhallushiekkaa ja kaksi kääpiökeihäslehteä sekä argentiinanvesiruttoja. Noiden lisäksi yhden pienen kannon (akvaarioliikkeestä). Laitoin kasvien juurille murskattuja lannoitenappeja ja veteen vedenkäsittelyainetta ohjeen mukaan. Mitään pikakypsytys juttuja en ole laittanut. Kaloiksi olen suunnitellut 6kpl punatetroja ja 4kpl kuparimonnisia ja koska akvani on pieni, vain 63 litraa niin muita kaloja en ole ajatellut hankkia. Toivottavasti kypsytyksen aloitus meni edes suunnilleen oikein.
Et vastannut vesiarvoistasi mitään, kerroppa ne !
Luultavasti et ole kypsyttänyt akvaariotasi ollenkaan.
Annan tästä kopsun tuolta akvapalstan ohjeista;
Typpikierto
Akvaarioharrastuksessa typpikierto tarkoittaa yksinkertaistaen käytännössä sitä biologista prosessia, jossa kalojen jätöksistä, ruoantähteistä ja lahoavista kasvinosista akvaarioveteen muodostunut kaloille hyvin myrkyllinen ammoniakki (NH3) muuttuu muiksi vähemmän vaarallisiksi yhdisteiksi. Tätä prosessia suorittavat akvaarion kaikilla pinnoilla elävät hitaasti lisääntyvät ns. hyvät bakteerit. Vastaperustetussa akvaariossa tämä hyvien bakteerien kanta on aluksi hyvin pieni, jolloin on vaarana, että ruokinnan seurauksena akvaarioon muodostuu erinäisiä kaloille haitallisia ja tappavan myrkyllisiä pitoisuuksia typpiyhdisteitä. Tämän vuoksi akvaario tulee kypsyttää ennen kalojen hankintaa.
Huomioi, että kypsyttäminen ei tarkoita veden seisottamista tyhjänpanttina ennen kalojen hankintaa. Bakteerit eivät lisäänny itsekseen, vaan tarvitsevat sopivaa ravintoa lisääntyäkseen. Myöskään vedenparannusaineella ei ole mitään tekemistä akvaarion kypsyttämisen kanssa. Vanhan veden siirrollakaan ei ole merkittävää hyötyä akvaarion kypsyttämisessä, sillä hyvät bakteerit elävät akvaarion kaikilla pinnoilla, ei avovedessä.
Kalaton kypsyttäminen
Nykytiedon mukaan kalaton kypsyttäminen on suositeltavin tapa kypsyttää akvaario. Ennen kypsytyksen aloittamista hanki akvaariokaupasta sopivien annostelumäärien määrittämisessä ja kypsymisen edistymisen seuraamisessa olennaiset ammonium-, nitriitti- ja nitraattitestit. Edellä mainittuja testejä tehdään tarvittaessa.
Täytä akvaario vedellä ja laita tekniikka toimintaan lukuunottamatta valaisinta. Älä istuta kasveja vielä tässä vaiheessa. Ota vähän kukkamultaa ruukusta tai pihamaalta ja sekoita se pieneen määrään vettä. Kun multavesi on hetken päästä kirkastunut, kaada vesiosa akvaarioon. Aloita ruokinta kalanruoalla. Tällä on tarkoitus tarjota ravintoa hajottajabakteereille. Jatka ruokintaa koko kypsytyksen ajan. Lisää akvaarioon 10-prosenttista ammoniumkloridia tai hirvensarvisuolaa. Sopiva annostus on aluksi noin 1.5 g per 100 l akvaariovettä. Pidä ammoniumpitoisuus akvaariovedessä hiukan alle 5 mg/l. Se onnistuu lisäämällä tarvittaessa jotain jo mainittuja ammoniakkilähteitä.
Kun nitriittiä alkaa muodostumaan, puolita veden ammoniumpitoisuus. Sopiva pitoisuus on noin 2-3 mg/l. Yleensä noin parin viikon päästä alkaa muodostumaan nitraattia. Kun näin tapahtuu, pienennä taas ammoniakin lisäysmäärää ja pidä pitoisuus noin 1-2 mg/l. Älä vaihda vettä kypsytyksen aikana ellei ammoniumpitoisuus ole vahingossa noussut kovin paljon yli 5 mg/l.
Kun nitriitit ovat nousseet ja taas pudonneet nollaan, akvaario on kypsä. Lopeta ammoniakin lisääminen. Tee tämän jälkeen runsaita vedenvaihtoja, kunnes akvaarion veden nitraattipitoisuus jää alle 20 mg/l. Yksikin runsas vedenvaihto voi parhaassa tapauksessa riittää, mutta vedenvaihtoja voi tarvittaessa tehdä useitakin päivässä. Nyt akvaario on kypsä, kasvit voi istuttaa ja kalat tuoda turvallisesti akvaarioon.
Päivittäin
Tarkista, että tekniikka pelaa ja kalat käyttäytyvät normaalisti. Ruoki aikuiset kalat 2-3 kertaa päivässä, keskenkasvuisia useammin. Valojen päivittäistä sytytystä ja sammuttamista varten kannattaa hankkia ajastin.
Viikottain
Vaihda 1/2 - 3/4 akvaariovedestä. Vedenvaihdon voi useimmiten suorittaa suoraan letkulla hanasta. Käytä tarvittaessa vedenparannusainetta. Karsi liiat kasvit ja huonokuntoiset lehdet sekä puhdista laseista levät. Jos sinulla on sorapohja, lappoa se samassa yhteydessä. Monet suosittelevat kaloille paastopäivää kerran viikossa. Älä kuitenkaan paastota, jos sinulla on keskenkasvuisia kaloja. Lisää kasveille nestemäistä lannoitetta.
Harvoin
Puhdista suodattimet. Sopiva puhdistusväli oikein akvaarioon mitoitetulle sisäsuodattimelle on 2-3 viikkoa ja ulkosuodattimelle 3-4 kk. Puhdista mahdolliset kalkkijäämät kansilaseista. Tarkista silikonisaumojen kunto säännöllisesti. Pohjalannoita kasveja tarpeen mukaan.
Ei koskaan
Varsinaisia suursiivoja ei ole koskaan syytä tehdä.
Vielä kysymys; Mistä sait ohjeet valmistella akvaariosi noin?
En kai mää vaan oo sitä kertonu?
(kylmähiki laskeutuu..:)
Siinähän oli ihan hyvät ohjeet, en ole ennen tullut lukeneeksikaan kyseisiä. Ainut joka jäi ehkä vähän epäselväksi (minulle, muista tiedä) oli tuo kalanruoka ammoniakki juttu. Eli hajottajabakteereille kalanruokaa, ammoniakkia typpibakteereille. Kalanruuastakin tulee ammoniakkia aikanaan muttei tarpeeksi tehokkaasti nopean kypsytyksen kannalta. Niin ja itse kyllä laittaisin samantien koko mullan altaaseen, bakut kun ovat tosiaan niillä pinnoilla ja vaikka multa jää ilkeästi pohjalle lillumaan niin pieni vaiva on se myöhemmin saada pois ja varmistua että ne bakut tosiaan siellä altaassa on.
Ei kai se nyt hirveesti oo voinu kypsyä kun vasta toista päivää käynnissä. En kyllä mistään oo kuullut että kasveja ei saa laittaa suoraan akvaan ennen kun se on kypsä. Nyt tiedän sitten senkin. Muutenhan mikään muu ei sitten väärin mennytkään paitsi että en ole laittanut mitään multa vettä mutta sekin hoituu. Käyn nyt sitten ostamassa ne testipullot noille vesiarvoille. Eli kaloja voin hankkia kun toi nitriitti katoaa ja nitraatti- ja ph-arvo on niille sopiva? Ai niin ja noi ohjeet oon poiminu netistä ja alan kirjoista.
Netistä löytynee päivitetymmät tiedot, kirjallisuus kovin vanhentunutta.
Itse olen ainakin pitänyt jonkin verran kasveja kypsytyksenkin ajan, toiset lajit kestää toiset ei. Lisää ei kannata ostaa niitä ainakaan. Muistahan hommata myös jonkin sortin ammoniakkia.
Ja joo kaloja kun nitriittipiikki ohi ja nitraatti yms vesiarvot kunnossa.
Itekkin pidin silloin aikanaan kasveja kypsytyksen ajan akvassa eikä ollut mitään haittaa???? ?
Kaikki siis on menossa hienosti ja ostit ne mittalilkutkin.
Samaa jankkaan sullekin että kirjallisuuteen ei oikein oo luottaminen tänä pänä ennenkuin joku jaksaa vääntää nykypäivän mittapuun mukaset ohjeistukset paprulle virallisesti kovakantisiks.
Se oiski saavutus.
Pitäiskö ruveta, viä on isyys londee viikko jäljellä, kerkeis yöllä komeesti naputteleen parisataa sivusen esseen ja kuvastoo mukaan sekä varoitukset platyista sekä kultakaloista ja haimonneista. ailbibäk!