Minua kiinnostaa tietää, minkälaiset sisarussuhteet on teidän asperger-lapsilla ja nuorilla sisaruksiinsa joilla ei ole Aspergerin syndroomaa. Tulevatko sisarukset hyvin toimeen keskenään? Onko sisarussuhteissa ollut ongelmia? Minulla itselläni on Aspergerin syndrooma ja minulla on veli joka on minua kolme vuotta nuorempi. Hänellä ei ole Aspergerin syndroomaa, mutta Aspergerin syndrooman piirteitä hänessä on. Tullaan nykyisin ihan hyvin toimeen keskenämme. Joskus pienempänä hän ihmetteli sitä, kun olen erityisluokalla ja käyn terapiassa. Ja muutenkin hän minun erilaisuutta ihmetteli kovasti ja ihmetteli muun muassa sitä, kun olen lapsellisempi kuin hän. Ukki sitten kertoi hänelle, että Henna kehittyy ihan omaan tahtiinsa joka on hitaampi kuin muilla. Minulla on Aspergerin syndrooman lisäksi myös kehitysviivästymä. Vaikka veljeni on minua nuorempi, hän on käytännöllisesti katsoen ollut minulle kuin olisi isoveli. Onko teillä muilla Asperger-lasten perheissä sellaista, että pienempi sisarus omaksuu ison sisaruksen roolin? Ainakin Down-perheissä ja muissa kehitysvammaisperheissä on tavallista, että näin käy.
Asperger ja sisarukset
Sandra
1521
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Omien lasteni kautta on se kokemus, että sisarussuhde on hyvin riitainen, pienempi ei-AS-lapsi ihmettelee isoveljen käytöstä jatkuvasti (hänelle on kylläkin jo pitkään selitetty mistä on kysymys) ja tuntuu kärsivän paljon. Eli perheissä, joissa on muita kuin AS-lapsia, saattaa muodostua ongelmaksi erilaisuuden lisäksi myös muiden lasten masennus ja pelot sekä häpeät.
Meillä pikkuveli usein rauhoittelee ja lohduttelee helposti kiihtyvää ja kaikin puolin herkkää AS-isoveljeänsä. Lisäksi meillä on vauva, joka saa kyllä AS-veljen lähes solmuun eli hän suhtautuu hyvinkin maireasti tähän vauvaan, mutta isompaan pikkuveljeensä hän suhtautuu useimmiten kärsimättömästi ja jopa väkivaltaisesti.