Asuin opiskelija-asunnossa enkä pystynyt maksamaan vuokraa. Syynä oli fyysinen selkäsairaus joka teki olosta tosi kurjan eikä tahtonut saada unta ollenkaan, en voi harrastaa urheilua, ja sitten henkinen kyky heikkeni kanssa.
En tiedä ollenkaan mitä tehdä asian kanssa, eikä kukaan voi auttaa. Lääkäri määrää fysioterapiaan jonka joudun itse maksamaan ja josta ei ole ollut mitään apua, tuntuu että vaivaa ei oteta edes mitenkään tosissaan. Sosiaalitoimesta asunnottomille ei ole ollut mitään apua, heidän ohjeistuksella olen jättänyt asuntohakemuksen jota lupasivat puoltaa, sitten myöhemmin tuli ilmi että asunnon haku oli keskeytetty koska en ollut uusinut hakemusta, tästä en tiennyt, sain tiedoksi vasta kun kyselin itse että onko asunnosta kuulunut mitään. Olen yrittänyt etsiä asuntoa itse, se tyssää aina siihen että luottotietoja ei ole.
Mitään armoa ei annettu vaikka maksoin kaiken oikeuskuluineen opiskelija-asuntolalle, väkisin tultiin heittämään asunnosta pellolle. Mainitsin perintötoimistolle sairaudestani, lähinnä olivat vaan vihaisia.
Asun laittomasti menoa rappukäytävä. Yliopisto-opinnot ovat tyssänneet tähän. Tätä on hyvinvointi-yhteiskunta. Olen kieltämättä katkera tälle kaikelle, olen lapsesta asti ollut erityisen herkkä mieheksi, ja siitä on saanut maksaa aina tavalla tai toisella, lapsuuden traumatkaan eivät ole hellittäneet, paitsi että tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi fyysisen terveyden pettäessä, urheilu kuitenkin oli se mikä piti aina vireänä. Olen ollut asioidessani aina kohtelias ja hyvätapainen, mutta tuntuu ettei ketään kiinnosta tilanteeni. Ainoa armon pala oli että sain nukkua yliopiston kappelin tiloissa papin luvalla pari viikkoa, tämän jälkeen heitettiin pois koska eihän siellä asuakaan voi.
En ajattele että minussa olisi mitään vikaa, pidän itseäni hyvänä ihmisenä, mutta en olisi ikinä voinut uskoa että näin tulee käymään. En juo, polta, tai käytä huumeita. Mitä minun olisi nyt tehtävä että saisin asunnon?
En tiedä ollenkaan mitä tehdä asian kanssa, eikä kukaan voi auttaa. Lääkäri määrää fysioterapiaan jonka joudun itse maksamaan ja josta ei ole ollut mitään apua, tuntuu että vaivaa ei oteta edes mitenkään tosissaan. Sosiaalitoimesta asunnottomille ei ole ollut mitään apua, heidän ohjeistuksella olen jättänyt asuntohakemuksen jota lupasivat puoltaa, sitten myöhemmin tuli ilmi että asunnon haku oli keskeytetty koska en ollut uusinut hakemusta, tästä en tiennyt, sain tiedoksi vasta kun kyselin itse että onko asunnosta kuulunut mitään. Olen yrittänyt etsiä asuntoa itse, se tyssää aina siihen että luottotietoja ei ole.
Mitään armoa ei annettu vaikka maksoin kaiken oikeuskuluineen opiskelija-asuntolalle, väkisin tultiin heittämään asunnosta pellolle. Mainitsin perintötoimistolle sairaudestani, lähinnä olivat vaan vihaisia.
Asun laittomasti menoa rappukäytävä. Yliopisto-opinnot ovat tyssänneet tähän. Tätä on hyvinvointi-yhteiskunta. Olen kieltämättä katkera tälle kaikelle, olen lapsesta asti ollut erityisen herkkä mieheksi, ja siitä on saanut maksaa aina tavalla tai toisella, lapsuuden traumatkaan eivät ole hellittäneet, paitsi että tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi fyysisen terveyden pettäessä, urheilu kuitenkin oli se mikä piti aina vireänä. Olen ollut asioidessani aina kohtelias ja hyvätapainen, mutta tuntuu ettei ketään kiinnosta tilanteeni. Ainoa armon pala oli että sain nukkua yliopiston kappelin tiloissa papin luvalla pari viikkoa, tämän jälkeen heitettiin pois koska eihän siellä asuakaan voi.
En ajattele että minussa olisi mitään vikaa, pidän itseäni hyvänä ihmisenä, mutta en olisi ikinä voinut uskoa että näin tulee käymään. En juo, polta, tai käytä huumeita. Mitä minun olisi nyt tehtävä että saisin asunnon?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Opiskelijalle+pari+neuvoa:
"Oma vika kun kerta sairastut"
No kiitos kun kuitenkin jaksoit vastata. Jos elämä opettaa jotain niin sitä että älä koskaan sairastu.
" Ehkä sen seuraavan asunnon asumistukea et käytä muihin menoihin"
En ollut nimenomaan tuhlannut rahoja mihinkään muuhun, ei minulla mitään isoja menoja ole. Sanoin jo tuosta että kaikki maksut on heille maksettu, mutta sillä ei ollut merkitystä.
Ei sairastuminen ole mikään hyväksyttävä syy käyttää kuukausittainen asumistuki ja opintotuki/sairauspäiväraha johonkin muuhun ja jättää vuokrat maksamatta.
Vuokra on kuukausittainen meno joten se tulee joka kuukausi maksaa. Ei mikään sellainen meno joka maksetaan 4-6kk jälkeen kerralla käräjäoikeuden häätöpäätöksen jälkeen. Ei vuokranantajan ole pakko jatkaa vuokrasuhdetta jos käräjäoikeus on häätöpäätöksen jo antanut vaikka vuokrat sen jälkeen maksettaisiinkin.
Kannattas maksaa aina vuokra ja ja sähkö ja jättää muut kylmästi vaikka maksamatta. Myöhänen neuvo kun tapahtuneellepa ei mitään mahda.