Olenko tyhmä vai vain normaali?

Onko yliopisto-opinnoista turha edes haaveilla, jos alan kirjallisuus pyyhkii yli hilseen normaalilukutahdilla? Siis jos teksti on vaikeaselkoista ja todella tiivistä/asiapitoista.

Kun tankkaa, keskittyy, pinnistää, alleviivaa ja miettii, niin sitten voipi tajutakin ja jopa kokea onnellisia oivalluksen tunteita. Muutoin tulee ajateltua lukemisen aikana mitä sattuu, enkä muista mitään.
81217
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

normaali olet.

itse olin ainakin aikoinani pääsykoekirjoista niin kickseissä, että niiden lukeminen oli pelkästään kivaa. nyt kolmatta vuotta yliopistossa olleena voin sanoa että paljon on tullut vastaan niitä tylsiä ja yli hilseen meneviäkin kirjoja ja silti ovat arvosanat olleet lähes aina erinomaisia, huonoimmillaan on tullut 2-, ja sekös tällaista perfektionistia harmitti ;)

mutta joo, yliopistoon vaan, jos kiinnostaa. mutta jos jonkun alan kirjat menevät jo alussa yli hilseen, oletko varma että jaksat kiinnostua siitä alasta tarpeeksi opiskellaksesi 160 ov?

Äänestä

olet mielestäni tyhmä.

Äänestä
  • Eipäs sanota ketään tyhmäksi.
    Riippuu tietysti, minkä paikan pääsykoe kirjoja luet. Kyllä aika monen tiedekunnan pääsykoe kirjat saattavat tuntua ensi lukemisella hieman "heprealta" vaikka kyllä niistä normaali aivoilla pitäisi,jotain tolkkua pitäisi saada. Kannattaa muistaa,etta pääsykokeet katsotaan vain kenelle annetaan lupa opiskella ja,että asiat eivät ainkaan helpotu sen jälkeen. Eli kannattaa miettiä mitä haluaa lukea /opiskella. Kaikessa tässä korkeakoulutus hysteriassa pitäisi muistaa,että asioita voi oppia muualtakin kuin kirjojen sivuilta. Ja sivistys lähtee viime kädssä sydämmestä. Kirja sivistystä voi hakea vaikkapa kirjastosta. Myöhemmin kun kypsymistä on tullut lisää,niin voi sitten harkita hakemista uudestaan. Vaikka kertakäyttökulttuurimme haluaisikin pitää kaikki ikuisna teineinä, niin kukaan ei estä menevänsä ensin ei kirja sivujen lukemista tarvitseviin töihin ja tulemasta myöhemmin kolkuttelemaan yliopiston ovia. Aina joskus kun on katsonut oman tiedekuntani opiskelijoita, niin on sanottava,että muutama olisi voinut mennä vielä hieman kasvamaan ja kypsymmän. Lekurina (sama pätee kyllä moneen muuhunkin professioon) kun
    joutuu tapaamaan kaiken näköisä "otuksia" - niin on ainakin itselle ollut etua että on nähnyt muutakin elämää kuin opiskelun kautta hankittuja näköaloja. -Tosin tässäkin on se,että toinen ehtii jo ennen lukioon /ammatikoulun aloittamista hankkia, niin laajan kirjon kokemuksia, että pelkästään siten on jo, niin "kovaksi keitettyä" sorttia /henkisesti vahva,että osaa (-jos tunteet ovat pysyneet hengissä-) tukemaan aikamonta heikompaa ilman kirjoista hankittua tietämystä.

    Äänestä

tarkoittanut pääsykoekirjoja kirjoituksellani. Pääsykoekirjassa ei ole vaikeuksia. Olen tutustumassa opinto-oppaassa mainittuihin kirjoihin silkasta mielenkiinnosta etukäteen. Ilmeisesti niihin mielenkiinto ei sitten vielä tarpeeksi riitä, kun lukeminen tuntuu vaikealta.

Äänestä
  • Paljastanpa salaisuuden: Jos menee kyselemään vaikka aivan äskettäin tutkintonsa suorittaneelta maisterilta niiden opinto-oppaassa mainittujen kirjojen asioita, niin voi saada vastauksen "En tiedä!" tai "En muista!" Joku varttunut ja mahdollisesti jatkotutkinnon suorittanut saattaa taas kertoa, miten yksinkertaisista jutuista kirjan asioissa oikeastaan on kyse ja aivan kenen tahansa ymmärrettävällä tavalla. Asioiden oppiminen ja sisäistäminen vaatii aina aikaa ja vaivaa, eikä kurssin kiitettäväkään suorittaminen takaa täydellisiä tietoja.

    Yliopistotasoisten ammattikirjojen lukeminen ja etenkin tarkka ymmärtäminen aivan pystymetsästä lähtien on vaikeaa aivan kenelle tahansa, joten ymmärtämättömyys ei tarkoita tyhmyyttä tai motivaation puutetta.

    Äänestä

Kyse on ammatti/erikoiskielestä, joka pitää opetella periaatteessa hyvin samalla tavalla kuin vieras kieli. Toisin sanoen akateemisen tekstin lukemiseen harjaantuu ajan myötä. Huomaat pian, että samat peruskäsitteet, samat henkilönimet, samat ideat jne. tulevat esiin eri (oppi)kirjoissa ja muissa teksteissä. Kyllä se siitä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Karvinen kirjoitti:

Onko yliopisto-opinnoista turha edes haaveilla, jos alan kirjallisuus pyyhkii yli hilseen normaalilukutahdilla? Siis jos teksti on vaikeaselkoista ja todella tiivistä/asiapitoista.

Kun tankkaa, keskittyy, pinnistää, alleviivaa ja miettii, niin sitten voipi tajutakin ja jopa kokea onnellisia oivalluksen tunteita. Muutoin tulee ajateltua lukemisen aikana mitä sattuu, enkä muista mitään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu