Tartun liikaa negatiivisiin asiohin

Meikäläisellä tosin on niin päin, että ajattelen negatiivisesti ihmisistä!Nään maailmani kyllä muutenkin kauhean mustana ja synkkänä eikä itseluottamuksen kanssa ole muutenkaan mitään kehumista...

Ryven kaikissa negatiivisissa fiiliksissä, otan kaiken vähänkin poikkipuolisen kommentin aina henkilökohtaisesti ja tulkitsen toisten sanomisia, näen vinoilua sielläkin missä sitä ei luultavasti edes ole. Saan hirveitä raivareita aina kun muistan jonkun tilanteen missä joku on v***uillut, kävellyt ylitseni tms. ja mä en ole osannut puolustautua. Kyse ei ole siitä etten uskaltaisi tai ilkeäisi sanoa vastaan, mutta kun on niin helvetin hidas sytytys että joskus vasta vuosien kuluttua keksin mitä _olisi pitänyt_ sanoa. Sitten ihmiset pitävät minua arkana nynnynä hiirenä jolle saa tehdä mitä tahansa. Mummoni teki alusta lähtien selväksi että olen tyhmä, huono, ei-toivottu epäonnistuja joka ei osaa mitään eikä opi mitään ja jonka on turha edes yrittää mitään, julisti tätä sanomaa jopa ihmisille joita en koskaan ollut edes tavannut, ja tietenkin koko suvulle. Silti menin idiootti hänen hautajaisiinsa ja kadun sitä ikuisesti. Että ihminen voi olla idiootti, koiramainen p***eennuolija.

Ymmärsin erinomaisen hyvin!Totta on se, että Sinun pitää jättää toisten kommentit omaan arvoonsa, mutta kuten sanot sen olevan lähes madotonta, niin uskon sen olevan täyttä totta. Omalla kohdallani on niin, etten usko pystyväni tai osaavani tehdä jotakin, vaikka järki ja ennen sairastumistani olleet kokemukset kertovat aivan toista, vaikka aikoinani en menestynyt koulussa. Joinakin yllättävinä päivinä saatan saada aikaiseksi kapasiteettiini nähden paljonkin hyödyllistä, mutta se ei tuota mielihyvää pitkäksikään aikaa, vaan seuraava päivä saattaa olla täysin toimeton. Joka muuten onkin lähes säännöllistä!
Sanoit, ettet pysty unohtamaan epäonnistumisiasi helpolla! Onkos todella niin, että olet epäonnistunut, vai uskotko vain muiden sanomisiin?
Niin tai näin. Jonkin sortin mielialalääkitys saattaisi tehdä terää. Niissä on vain monasti se ikävä puoli, että vaikutus yleensä ilmmenee vasta muutaman viikon kuluttua. Lisäksi lääke voi aiheuttaa pahalta tuntuvia sivuvaikutuksia. Itsekin olen tässä n. 15 vuoden aikana joutunut kokeilemaan ainakin yhtä montaa lääkettä, enkä tiedä, onko nykyinenkään kyllin hyvä.
Jollet pysty skarppaamaan itsltäsi pois toisten järjettömiä lausumia, niin eikun tohtorin luo hakemaan roppeja. PS. vältä bentsoja ja muita vastaavia, niihin jää koukkuun ja on kurjaa yrittää päästä niistä eroon, vrt. huumausaineiden käyttäjät.

...minuakin on jopa sanottu luulosairaaksi ton asian suhteen. Siis mietin omaa ns. "epäonnistumista", en muiden. Lisäksi minua vaivaa hirveä miellyttämisen halu; vaikka toinen miten ärsyttäisi, niin mukaudun hänen toiveisiinsa...Koen jatkuvaa syyllisyyttä ja ahdistusta jos en saavuta tavoitteita, jotka aina asetan liian korkealle. Myös pelkotiloja on usein (etenkin yöllä)...Minullakin menee koulussa hyvin.

Minäkin olen jonkunasteinen luulosairas... Ensinnäkin olen väh. viimeiset 10 vuotta kuvitellut, että minulla on jokin tappava tauti (yleensä syöpä) milloin missäkin. No, ei ainakaan vielä ole löytynyt. Johtuu ehkä siitä, etten edes uskalla mennä lääkäriin. Ja jos minulla olisi, niin ainoa vaihtoehto olisi kuolema. Tarkoitan siis, että en ikinä uskoisi, että voisin siitä selvitä hengissä.

Toinen ongelmani on se, että kuvittelen aina kaikkien ihmisten juonivan minua vastaan, eikä siis hyvää hyvyyttään kukaan tee mitään (valitettavasti tässä maailmassa se oikeasti lisääntyy kokoajan...). Hirveän raskasta aina miettiä, että mitäköhän se tolla OIKEASTI tarkoitti.

Lisäksi pidän itseäni epäonnistujana - ajattelen ja käännän kaikki tekemiseni itseäni vastaan ja syytän itseäni, jos jotain ikävää tapahtuu. Ja tosiaan muiden ihmiset kommentit käännän aina itseäni vastaan, joko tulkitsen että se on piilov....lua tms. Jep jep. Joku voisi kutsua tätä pessimistiseksi elämänasenteeksi.

Joo, sama täällä...

Meita on näemmä useampiakin...!

Perustetaan joku Anger Management -klubi...?;)

Mitä menetät,jos antaisit muiden huuteluiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos,se on hyödyllinen taito!