Moi,
Meillä on outo dilemma. Henkilö teki projektin asiakkaalle X ja projektin valmistuttua hän siirtyi meiltä asiakkaalle X ja lähetti reklamaation meille, jossa väittää että osa projektin tehtävistä on tekemättä vaikka projekti on jo maksettu ja projekti päättynyt. Käytännössä henkilö oli vastuussa siitä että hän tekee oikeita asioita projektissa, eikä puutteista kuultu ennenkuin kaveri itse alkoi syyttämään uudessa työpaikassaan.
Sitten ongelma. Firmahan on vastuussa tekemisestään huolimatta siitä mitkä olosuhteet on. Riita on oikeastaan melko suuri ja asia voi mennä käräjille. Ongelmana on myös ettei tehtäviä asioita oltu sopimuksessa jäädytetty vaan tehtävät asiat sovittiin listattavaksi työkalussa projektin aikana. Nyt syytetään ettei sovittuja asioita ole tehty.
Mielestäni kaveria voidaan syyttää vehkeilystä, mutta toisaalta meitä voidaan syyttää asioista, jotka on laskutettu muttei kokonaan toimitettu. Miten tällainen asia voi ratketa oikeudessa?
Meillä on outo dilemma. Henkilö teki projektin asiakkaalle X ja projektin valmistuttua hän siirtyi meiltä asiakkaalle X ja lähetti reklamaation meille, jossa väittää että osa projektin tehtävistä on tekemättä vaikka projekti on jo maksettu ja projekti päättynyt. Käytännössä henkilö oli vastuussa siitä että hän tekee oikeita asioita projektissa, eikä puutteista kuultu ennenkuin kaveri itse alkoi syyttämään uudessa työpaikassaan.
Sitten ongelma. Firmahan on vastuussa tekemisestään huolimatta siitä mitkä olosuhteet on. Riita on oikeastaan melko suuri ja asia voi mennä käräjille. Ongelmana on myös ettei tehtäviä asioita oltu sopimuksessa jäädytetty vaan tehtävät asiat sovittiin listattavaksi työkalussa projektin aikana. Nyt syytetään ettei sovittuja asioita ole tehty.
Mielestäni kaveria voidaan syyttää vehkeilystä, mutta toisaalta meitä voidaan syyttää asioista, jotka on laskutettu muttei kokonaan toimitettu. Miten tällainen asia voi ratketa oikeudessa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ainakin tietotekniikan kehityshankkeissa toimitaan juuri tuollakeinoin, että tehtävät tarkentuvat projektin kuluessa ja tyypillisesti niistä myös on epäselvyyttä, oliko jokin osio sovittu tehtäväksi vaiko ei ja sitten vielä omana kompastuskivenään takuukorjausten piikkiin menevät.
Kunkin alan käytänteet ohjaa tuomioistuimen ratkaisua silloin kun sopimusosapuolet eivät ole selkeästi sopineet jostakin kiistaa aiheuttavasta seikasta, mutta tietenkin kaikki mitä on jollakin tavoin sovittu, esimerkiksi suullisesti tai sähköpostikirjeenvaihdon tiimoilta, ratkaisee ensisijaisesti ja sen vuoksi joissakin tapauksissa osapuolet rajaavat valmiiksi muutokset pelkästään kirjallisiksi, ja jos näin ei ole, niin sitten kiistellään, siihen varsinaisesti ei hyödytä vedota, että työntekijä siirtynyt asiakkaan palvelukseen mikäli mitään kilpailukieltoestettä ei ensinnäkään ole ollut.
Monasti lienee halvempi sopia kuin riitauttaa, eikä entisen työntekijän mahdollisen vehkeilyn piikkiin parane paljoa jättää, jos vastapuolella on esittää mustaa valkoisella ettei sovittuja tehtäviä ole tehty, jottaettä vahingonkorvaustako siitä sitten vaatisi.