Minä olen Suomen kansalainen, niin kuin minun tyttäreni, joka on 1,2 vuotta vanha. Hänen biologinen isänsä on marokkolainen.
Me tutustuimme Espanjassa. Mutta hän asui Belgiassa. Olen kolmesti käynyt Brysselissä, asuimme aina uudessa hotellissa, enkä minä ole nähnyt hänen perheenjäseniä, kavereita, työpaikkaa. Toisin sanojen, en tiennyt hänen elämästä mitään.
Belgiassa hänellä oli ongelmia oleskeluluvan kanssa. Hän ei ole saanut uutta oleskelulupaa, koska alaikäisenä hän on murtautunut korujen kauppaan ja vienyt sieltä tavaraa. Hänellä oli myös ongelmia huumeiden myynnin takia.
1 toukokuuta 2017 sain häneltä viestin, että hän tulee seuraavana aamuna Helsinkiin. Hän tuli laivalla Saksasta, käyttäen kaverinsa henkilökortin. Tämä isä ei suostunut lähtemään minun asunnosta, eikä halunnut mennä maahanmuuttovirastoon, eikä poliisille. Minun vanhemmat heti huomasivat, että hänessä ja hänen käyttäytymisessä oli jotain outoa. He ajattelivat, että hän tuli Suomeen vain saamaan Euroopan paperit. Minä soitin poliisille ja he veivät hänet Turun vastaanottokeskukseen. Minä olin raskaana, enkä tajunnut mitä tapahtuu. Ainoa ajatus oli, että koko tämä painajainen loppuisi mahdollisimman pian. Isä monesti soitti vastaanottokeskuksesta, itki, huusi, yritti vakuuttaa minua viemään häntä omaan kotiini. Mutta minä pelkäsin häntä. Koko kesän hän on lähettänyt meille uhkaavia ja pelottavia viestejä. Lapsen syntymän jälkeen hän tuli minun kotiin, ja me aloitimme taas pitämään yhteyttä. Mutta haluaisin huomata, että hän ei ole koskaan ollut kiinnostunut lapsesta.
Sitten me saimme tietää, mitä on tapahtunut Turussa. Silloin marokkolainen mies on puukottanut ihmisiä Turun keskustassa. Ja tämä biologinen isä oli otettu kiinni epäiltynä. Myöhemmin sain tietää, että hän asui samassa huoneessa puukottajan kanssa, he viettivät paljon aikaa yhdessä ja tämä isä on jopa lähettänyt rahaa puukottajan perheenjäsenille.
Syksyn aikana hän kävi viisi kerta katsomaan lasta minun luona, mutta ilman erityistä kiinnostusta. Koko sen ajan hänellä oli ongelmia minun äitini kanssa, koska hän ei uskonnot, että tämä isä tuli Suomeen minun tai lapseni takia.
Koko sen ajan, että isä asui Suomessa, hän on vienyt laittoman elämäntavan. Hän on myynyt huumeita, minä kuulin, kunnostajat ovat soittaneet hänelle koko ajan, sekä nähnyt isoja summia rahaa. Hän on myös väärentänyt omat paperit ja tehnyt itsellesi bussikortin nuoria varten. Hän on varastanut polkupyörän, hän on monesti varastanut tavaroita kaupoista.
Minä vihdoinkin tajusin, että hän tuli Suomeen papereiden takia, jolloin hänen isoveli otti minuun yhteyttä. Hän pyysi minua auttamaan häntä jäämään Suomeen, pyysi kirjoittamaan hänen nimensä asunnon vuokrasopimukseen. Hän myös ehdotti maksavansa asunnosta.
Nyt on jo melkein vuosi, kun en pidä minkäänlaista yhteyttä lapseni isän kanssa. Hän vakuuttaa sosiaalityöntekijöitä, että hän on hyvä isä ja vain haluaa olla lapsen vieressä. Mutta minä tiedän, että hän on erittäin hyvä näyttelijä ja manipulaattori.
Esimerkiksi, hän on monta kertaa käynyt lastenvalvojan luona, soittanut hänen henkilökohtaiseen puhelinnumeroon. Seurauksena sitä, lastenvalvoja on pakottanut minua tekemään DNA testin. Lastenvalvoja on myös sallinut isälle viedä lapsen pois sosiaalitiloista, miss hänellä on nyt valvotut tapaamiset lapsen kanssa. Toukokuussa meillä oli ensimmäinen istunto, jossa hänelle määriteltiin valvotut tapaamiset lapsen kanssa.
Lokakuussa meillä on uusi istunto, ja minä pelkään, että isälle annetaan lupaa viedä lasta Turkuun, koska hänellä on nyt asunto siellä. Sieltä on helppo viedä lasta pois maasta. Ja se on ihan varma, että Turussa hän vie lapseni marokkolaiseen yhteisöön, moskeijaan ja kuka tietää mihin vielä. Samalla pelkään, että meille voidaan määritä yhteishuoltajuus, kun minun asianajajani on jo kerran puhunut sitä. Se olisi ihan kauheata, koska isä halua lapsen uskonnoksi islamin, kieliksi arabian, sukunimeksi oman ja kansalaisuudeksi marokkolaisen. Minä en totta kai suostuisi tähän.
Minun mielestä, tässä iässä lapsi tarvitsee vain äidin. Nämä tapaamiset ovat vain isän edun mukaiset, eikä lapsen. Hän on erittäin väsynyt tapaamisten jälkeen, nukkuu tavallista huonommin ja itkee enemmän.
Heinäkuussa on myös tapahtunut yksi juttu Tampereen Koskikeskuksessa, johon olimme menossa syömään äitini ja lapseni kanssa. Isä oli sattumalta myös siellä, vaikka hän asuu Turussa. Hän on yrittänyt viedä lasta pois rattaista ja myöhemmin viedä rattaat kokonaan pois äitini käsistä. Hän on myös kiusannut äitini ja ottanut hänen kädestä erittäin vakavasti kiinni ja jopa yrittänyt lyödä häntä. Sitä on tehty rikosilmoitus poliisille. Lastenvalvoja sanoi, että isä käyttäytyi tällä tavalla temperamenttinsa takia.
En ymmärrä, miten tällaiselle ihmiselle voisi määritä huoltajuuden tai tapaamiset ilman valvonta. Hän on erittäin ovela, väkivaltainen ja arvaamaton. Minä pelkään lapseni turvallisuudesta.
Me tutustuimme Espanjassa. Mutta hän asui Belgiassa. Olen kolmesti käynyt Brysselissä, asuimme aina uudessa hotellissa, enkä minä ole nähnyt hänen perheenjäseniä, kavereita, työpaikkaa. Toisin sanojen, en tiennyt hänen elämästä mitään.
Belgiassa hänellä oli ongelmia oleskeluluvan kanssa. Hän ei ole saanut uutta oleskelulupaa, koska alaikäisenä hän on murtautunut korujen kauppaan ja vienyt sieltä tavaraa. Hänellä oli myös ongelmia huumeiden myynnin takia.
1 toukokuuta 2017 sain häneltä viestin, että hän tulee seuraavana aamuna Helsinkiin. Hän tuli laivalla Saksasta, käyttäen kaverinsa henkilökortin. Tämä isä ei suostunut lähtemään minun asunnosta, eikä halunnut mennä maahanmuuttovirastoon, eikä poliisille. Minun vanhemmat heti huomasivat, että hänessä ja hänen käyttäytymisessä oli jotain outoa. He ajattelivat, että hän tuli Suomeen vain saamaan Euroopan paperit. Minä soitin poliisille ja he veivät hänet Turun vastaanottokeskukseen. Minä olin raskaana, enkä tajunnut mitä tapahtuu. Ainoa ajatus oli, että koko tämä painajainen loppuisi mahdollisimman pian. Isä monesti soitti vastaanottokeskuksesta, itki, huusi, yritti vakuuttaa minua viemään häntä omaan kotiini. Mutta minä pelkäsin häntä. Koko kesän hän on lähettänyt meille uhkaavia ja pelottavia viestejä. Lapsen syntymän jälkeen hän tuli minun kotiin, ja me aloitimme taas pitämään yhteyttä. Mutta haluaisin huomata, että hän ei ole koskaan ollut kiinnostunut lapsesta.
Sitten me saimme tietää, mitä on tapahtunut Turussa. Silloin marokkolainen mies on puukottanut ihmisiä Turun keskustassa. Ja tämä biologinen isä oli otettu kiinni epäiltynä. Myöhemmin sain tietää, että hän asui samassa huoneessa puukottajan kanssa, he viettivät paljon aikaa yhdessä ja tämä isä on jopa lähettänyt rahaa puukottajan perheenjäsenille.
Syksyn aikana hän kävi viisi kerta katsomaan lasta minun luona, mutta ilman erityistä kiinnostusta. Koko sen ajan hänellä oli ongelmia minun äitini kanssa, koska hän ei uskonnot, että tämä isä tuli Suomeen minun tai lapseni takia.
Koko sen ajan, että isä asui Suomessa, hän on vienyt laittoman elämäntavan. Hän on myynyt huumeita, minä kuulin, kunnostajat ovat soittaneet hänelle koko ajan, sekä nähnyt isoja summia rahaa. Hän on myös väärentänyt omat paperit ja tehnyt itsellesi bussikortin nuoria varten. Hän on varastanut polkupyörän, hän on monesti varastanut tavaroita kaupoista.
Minä vihdoinkin tajusin, että hän tuli Suomeen papereiden takia, jolloin hänen isoveli otti minuun yhteyttä. Hän pyysi minua auttamaan häntä jäämään Suomeen, pyysi kirjoittamaan hänen nimensä asunnon vuokrasopimukseen. Hän myös ehdotti maksavansa asunnosta.
Nyt on jo melkein vuosi, kun en pidä minkäänlaista yhteyttä lapseni isän kanssa. Hän vakuuttaa sosiaalityöntekijöitä, että hän on hyvä isä ja vain haluaa olla lapsen vieressä. Mutta minä tiedän, että hän on erittäin hyvä näyttelijä ja manipulaattori.
Esimerkiksi, hän on monta kertaa käynyt lastenvalvojan luona, soittanut hänen henkilökohtaiseen puhelinnumeroon. Seurauksena sitä, lastenvalvoja on pakottanut minua tekemään DNA testin. Lastenvalvoja on myös sallinut isälle viedä lapsen pois sosiaalitiloista, miss hänellä on nyt valvotut tapaamiset lapsen kanssa. Toukokuussa meillä oli ensimmäinen istunto, jossa hänelle määriteltiin valvotut tapaamiset lapsen kanssa.
Lokakuussa meillä on uusi istunto, ja minä pelkään, että isälle annetaan lupaa viedä lasta Turkuun, koska hänellä on nyt asunto siellä. Sieltä on helppo viedä lasta pois maasta. Ja se on ihan varma, että Turussa hän vie lapseni marokkolaiseen yhteisöön, moskeijaan ja kuka tietää mihin vielä. Samalla pelkään, että meille voidaan määritä yhteishuoltajuus, kun minun asianajajani on jo kerran puhunut sitä. Se olisi ihan kauheata, koska isä halua lapsen uskonnoksi islamin, kieliksi arabian, sukunimeksi oman ja kansalaisuudeksi marokkolaisen. Minä en totta kai suostuisi tähän.
Minun mielestä, tässä iässä lapsi tarvitsee vain äidin. Nämä tapaamiset ovat vain isän edun mukaiset, eikä lapsen. Hän on erittäin väsynyt tapaamisten jälkeen, nukkuu tavallista huonommin ja itkee enemmän.
Heinäkuussa on myös tapahtunut yksi juttu Tampereen Koskikeskuksessa, johon olimme menossa syömään äitini ja lapseni kanssa. Isä oli sattumalta myös siellä, vaikka hän asuu Turussa. Hän on yrittänyt viedä lasta pois rattaista ja myöhemmin viedä rattaat kokonaan pois äitini käsistä. Hän on myös kiusannut äitini ja ottanut hänen kädestä erittäin vakavasti kiinni ja jopa yrittänyt lyödä häntä. Sitä on tehty rikosilmoitus poliisille. Lastenvalvoja sanoi, että isä käyttäytyi tällä tavalla temperamenttinsa takia.
En ymmärrä, miten tällaiselle ihmiselle voisi määritä huoltajuuden tai tapaamiset ilman valvonta. Hän on erittäin ovela, väkivaltainen ja arvaamaton. Minä pelkään lapseni turvallisuudesta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.