Lohikalojen lisääntymisjoet

Kuurna. Kaltimo. Lieksa. Pankakoski.
Niihin kaikkiin on ihminen rakentanut voimalaitospadot ja siten tuhonnut lohen luontaisen elinympäristön ja mahdollisuuden lisääntyä ja pitää kantaa yllä.
Jos lohta IHAN OIKEASTI halutaan suojella, mitä en oikein jaksa uskoa, niin miksi ei vaadita voimayhtiöitä korjaamaan aiheuttamaansa vahinkoa?
Helpointahan olisi ollut rakentaa lohiväylät patoihin jo rakennusvaiheessa, mutta sitä ei ahneuksissaan silloin haluttu tehdä.
Kuitenkin nyt ainoa keino pelastaa saimaanlohi olisi se että patojen ohi rakennettaisiin lohille toimivat nousuväylät.
Ja se on vain ja yksinomaan sen tehtävä joka on vahingon aiheuttanutkin.
Siispä voimayhtiöt vastuuseen tekosistaan!

Kun Lieksankosken rakentamista ryhdyttiin puuhaamaan 1950-luvulla, kala-asiat eivät kuuluneet hankkeen suunnitelmiin. Ei edes puhuttu kalojen velvoiteistutuksista saatikka kalaportaista. Niitä ei mikään taho silloin halunnut tai vaatinut.

Ainoa laitoksen väliaikaisen käyttöluvan ehto ja velvoite oli mätimunien (ei kalojen) laskeminen vesistöön. Lieksankosken voimalaitokselle on lopullisissa lupaehdoissa mätimunat muutettiin kalanpoikasiksi ja vuodelta 1983 määrätty velvoiteistutus Pieliseen vuosittain on seuraava:
– 5000 kpl vaelluskuntoisia yli 15 cm pituisia järvilohen poikasia
– 5000 kpl vaelluskuntoisia yli 20 cm pituisia järvitaimenen poikasia
– 30000 kpl yksikesäisiä yli 10 cm pituisia planktonsiian poikasia.

Käyttölupaehdoissa vaadittiin lisäksi voimayhtiötä rakentamaan Lieksankosken vanhaan uomaan pohjapadot sekä laskemaan vanhaan uomaan vettä puoli kuutiota sekunnissa veden vaihtumisen takia patojen välisissä altaissa. Nämä ehdot toteutuivat toukokuussa 1985.

Pankakosken vesivoimalaitos maksaa vuoden 1964 lupaehtojen mukaisesti Aluehallintovirastolle vuosittain euro määräisen summan kalatalousmaksua. Istutusvelvoitetta ei ole.

On todettava, että Pielisen järvilohiasioihin olisi pitänyt herätä viimeistään 1950-luvulla eikä vasta sen jälkeen kun kaikki lupaehdot ovat astuneet voimaan. Voimayhtiöt noudattavat niille asetettuja velvoitteita eikä uusien lupaehtojen muovaaminen ole yhden vuosikymmenen juttu. Lieksankosken voimalaitoksen lopullinen käyttölupa saatiin vesioikeuskäsittelyissä valmiiksi 25 vuodessa.

Lähde: Lieksanjoen voimalaitosten ympäristötoimintaohje, Kemijoki Oy

Hyvät, Te kaikki. Lohi, sähkö ja voimalaitos asioissa olen alemmalla tasolla rinnallanne.

Tietynlainen sanailu monien ajatusten kera, ja toisin ajatellen, viehättää minua suuresti. Lähteet pohjavesiä myöten, olivatpa sitten korkealla, tai matalalla. Luonnolla on järkeä, onko meillä samoin?
Sopimukset, taannoin tehdyt, ovatko miten kelpoja? No, kyllä. Ellei joku lakiperustein toisin osoita.
Laki? Mikä laki?

Lähiviheltäen.
https://www.youtube.com/watch?v=yOTBceC3vPI
https://www.youtube.com/watch?v=EdrkNzeu-Pw

Mikä ero on omalla niskalla, ja joen niskalla?

Täytyy tässä ruveta pitämään peukkuja pystyssä,että edes Pieliseen saataisiin vettä ennen talvea,jotta kalojen kutupaikoille ei kävisi kehnosti. Toukokuusta lähtien veden pinta Pielisessä on laskenut noin metrin,lieneekö joku tempassut tulpan pohjasta irti.

Alla oleva kirjoitukseni poistatettiin hetkessä tästä ketjusta. En havaitse tässä mitään sääntöjen vastaisuutta, niin laitanpa sen tähän uudelleen.

Monissa kirjoituksissa on vaadittu vesivoimayhtiöitä rakentamaan kalaportaita laitoksilleen. Miksi?Kalaportaat eivät kuulu millään tavalla sähkön tuotannon ydinalueeseen. Voimayhtiöt noudattavat niille määrättyjä lupaehtojaan kuten kalaistutuksia tai/ja kalanhoitomaksuja.

Vesivoimayhtiöt voivat tietyissä tapauksissa antaa luvan kalaportaiden rakentamisille vaikutusalueilleen, jos/kun jokin taho ne rakentaa ja ylläpitää omalla kustannuksellaan. On myös huomattava, että kalaportaiden kautta ohijuoksutettu vesi on voimayhtiön hinnoittamaa ”raaka-ainetta”.

Tuskin kukaan yksityinenkään henkilö rakentaa kustannuksellaan jonkin epämääräisen tahon vaatimuksesta lisärakennusta tontilleen muiden käyttöön ja maksaa sen käytön ja kunnossapidon.