Kerrotaan, että Mannerheim olisi jatkosodan aikana tehnyt katselmusmatkan erääseen ilmatorjuntapatteristoon, jossa palveli muuan nuori luutnantti Laaksonen. Marskin charmikas hymy ja useimmilta "veljeskunnan" ulkopuolisilta huomaamatta jäänyt silmänisku nuorelle Laaksoselle sai jälkimmäisen omistautumaan univormujen asialle myös sodan jälkeen. Näin syntyi Tom of Finland.
Voidaan sanoa, että Touko Laaksonen löysi väylän rohkeille homoeroottisille fantasioilleen juuri Mannerheimin osoittaman hyväksynnän ja varauksettoman tuen ansiosta. Samalla pukeutumisestaan aina niin tarkka marsalkka löysi nuoresta luutnantti Laaksosesta itselleen hengenheimolaisen. Tälle nuorelle märkäkorvalle "marski" opettikin mielellään upseerielämän salaisuuksia aina sotakiireiden sen salliessa.
Niin. Marski ja Tom of Finland - kuin kaksi marjaa. Usein olivatkin nämä suomalaisen upseerikunnan parhaat miehet syleilemässä toisiaan yön pimetessä. Voimakas homoeroottinen lataus näiden suurmiesten välillä räjähti jatkosodan aikana kauneimpaan kukkaansa useammin kuin kerran tai kaksi.
Koska marski itse oli tuolloin jo ikämies ja kovin perso alkoholille, ei hänen miekkansa useinkaan ollut taistelukunnossa. Onneksi Laaksosen seiväs oli valmiina isänmaan sitä kutsuessa. Torjuntataisteluihin muutenkin tottuneena marski tyytyi itselleen ominaiseen "bottom boyn" rooliin. Touko Laaksonen sai tikata marskia hengästyttävää tahtia. Siinä sai ruotsalaisen aatelisherran ryppyreikä sellaista kyytiä, ettei edes Ruotsin kuninkaan linnassa ole moista nähty.
Voidaan sanoa, että Touko Laaksonen löysi väylän rohkeille homoeroottisille fantasioilleen juuri Mannerheimin osoittaman hyväksynnän ja varauksettoman tuen ansiosta. Samalla pukeutumisestaan aina niin tarkka marsalkka löysi nuoresta luutnantti Laaksosesta itselleen hengenheimolaisen. Tälle nuorelle märkäkorvalle "marski" opettikin mielellään upseerielämän salaisuuksia aina sotakiireiden sen salliessa.
Niin. Marski ja Tom of Finland - kuin kaksi marjaa. Usein olivatkin nämä suomalaisen upseerikunnan parhaat miehet syleilemässä toisiaan yön pimetessä. Voimakas homoeroottinen lataus näiden suurmiesten välillä räjähti jatkosodan aikana kauneimpaan kukkaansa useammin kuin kerran tai kaksi.
Koska marski itse oli tuolloin jo ikämies ja kovin perso alkoholille, ei hänen miekkansa useinkaan ollut taistelukunnossa. Onneksi Laaksosen seiväs oli valmiina isänmaan sitä kutsuessa. Torjuntataisteluihin muutenkin tottuneena marski tyytyi itselleen ominaiseen "bottom boyn" rooliin. Touko Laaksonen sai tikata marskia hengästyttävää tahtia. Siinä sai ruotsalaisen aatelisherran ryppyreikä sellaista kyytiä, ettei edes Ruotsin kuninkaan linnassa ole moista nähty.
Vastaukset 1
Vanhimmat
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809112201192103_pi.shtml
Marski ei ollutkaan sankari. Hän oli sota-ajan Hassan "hassulainen" Zubier, josta sepitettiin sankaritarinoita. Marskin patsas voitaisiin siirtää Mäntymäelle Helsingissä. Siihen entisen yleisö WC:n läheisyyteen. Siellä on moni mies ollut ase tanassa.