https://www.varta-automotive.fi/fi-fi/varta-teknista-tietoa/varaaminen/akun-varaaminen............tuosta näkee agm akun korkeamman jännitteen. Bemun akut agm ja mökkiakut tavalliset niin vois aina paikalla ollessa pitää piuhat kiinni ja silti agm tyhjenis vähän edellä tulevaa kauppareissua ajatellen. Näin vois jättää kaikki savuavat lisähärpäkkeet pois ja jos kuormitusta on enempi niin mökkiakut kyllä tulee peliin mukaan kun jännite laskee.bochin deep cykle neste akuissa (varta) on kyllä myös aika korkea lepojännite verrattuna esim szajder akkuihin.
Jatkoa buck
2000a
46561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
https://www.varta-automotive.fi/fi-fi/varta-teknista-tietoa/varaaminen/akun-varaaminen
Toimeisko tuo
Mökkiakun lataussäädin on hybridikonseptin olennainen osa - säätimen tulee voida sovittaa yhteen joustavasti ja tehokkaasti aurinkopaneeleilta ja generaattorilta tulevat virrat.
Lataussäädin oppii mökin kuormitustasot eri vuorokaudenaikoina ja vuodenaikoina ja säätää akkujen latausta kuormitusta vastaavasti. Ja käynnistää laturin ja sammuttaa laturin. Tähän tehtävään tarvitaan "sähköaivo" eli prosessoriohjattu muistilla ja ohjelmistolla varustettu keskusyksikkö ja latauslogiikka.
Oppivan hybridilataussäätimen kehittelyyn toivoisin löytyvän kotimaista osaamista. Kyse on hieman samanlaisesta asiasta kuin ajoneuvon ECU:n kehittely.
Jos haluaa sähköistää mökkinsä autolla, niin ainoa järkevä tapa on bensiinihybridi.
Priuksessa akustojännite on 210V .. Auto valvoo jatkuvasti akuston tasoa ja lataa tarvittaessa.
Siihen tasajännitteeseen nykyaikainen hakkuripoweri kiinni ja saat tarvittaessa kilowatteja.
Tai vastaavan akustojännitteen UPS ja 50Hz ulos.
Prius on ylivoimaisesti energiatehokkain sähköntuottaja. Atkinson moottori ja neodyymeillä tehty suoravälitteinen generaattori.
Veikkaan että tulisi kaikkein kalleimmat kWh:t
Hihnavälitteinen laturi ja tavallinen ottomoottori osateholla on tavattoman heikko hyötysuhteeltaan.
Tuotettu sähkö on helposti 3€ /kilowattitunti.
Prius vastaavasti toimii aina optimaalisesti.
Sen sähkö on osateholla tavallisen polttoöljyllä toimivan dieselgeneraattorin tuottamaa halvempaa.
"Akkukeksijä ja laturikeksijä"
https://yle.fi/uutiset/3-10391801
Matkapuhelinkeksijä.
https://www.yrittajat.fi/uutiset/569670-turing-puhelinta-ei-tullutkaan-salon-pelastaja-jatti-konkurssihakemuksen
https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/messiaspuhelimen-valmistaja-hakeutui-konkurssiin-sss-salon-tehtaasta-yli-miljoonan-kulut-6699309
"Laturikeksijä"
http://oulun1.blogspot.com/2017/07/asmo-laturin-palotarina-on-satua.html
Myös Valoe Oyj jatkaa aurinkokusetusta.
Auton tyhjäkäynti/lataaminen on järjetöntä. Epätaloudellista.
https://mechanics.stackexchange.com/questions/1772/is-idling-bad-for-your-engine
Prius lataa aina optimihyötsuhteella.
http://techno-fandom.org/~hobbit/cars/training/prius02.html
Läppärin powerit toimii suoraan 200V akun jännitteellä.
Samoin auton oma ilmastointilaitteen sähkötoiminen kompressori.
Sadoissa DC volteissa valokaarivaara
Mekaanisia kytkimiä ei voi käyttää. Käytettävä fettikytkimiä.
Priuksen nikkelihydridiakun nimellisjännite on 201.6 volttia.
https://www.youtube.com/watch?v=utDVUNUC474
Rajoittamataon latausteho 12.5 * 2
Virranrajoitettu latausteho 13.5 * 2
JA SITTEN MPPT LATAUSTEHO 17.5×2=😂😂
Tai oikeemmin 12.5 voltin akkuun noin 2.65a
Ideana on muuntaa paneelivirta tehoksi tuolla korkealla jännitteellä. Teho varastoidaan energiaksi väliaikasesti hakkurilla muuntajan rautasydämeen, josta se otetaan ulos muunnettuna akkujännitteen tasoon. Koska tehoa ei muunnoksessa merkittävästi häviä, saadaan virtaa huomattavasti enemmän ulos. I=P/U
Jos virranrajoituksen konsepti ei vielä tuollakaan avaudu, niin sitten pitää antaa hetken aikaa sulatella ja avautuu sitten aikanaan.""""""
Virranrajoitus auttaa paneeleista otettaessa varsinkin suoraan vastukseen. Omassani pudottaa oikealla hetkellä toisen vastuksen pois niin saa taas vähän enemmän loppupäivällä tehoa ulos paneeleista kun ohm määrä on suurempi. Autosta mökkiakkuun et kyllä saa yhtään lisäamppeeria käyttöön virran rajoituksella. Pystyt ainoastaan säätämään virta määriä kulloiseenkiin kulutukseen ja pitämään bucilla mökkiakun täydempänä niin että takalaatikko akut vain tyhjenee. Kaikki lisähärpäkkeet myös lämpenee ja huonontaa hyötysuhdetta
Siellä buckin lähdössä on mitattu korkeampi jännite virranrajoitus päällä, jolloin sieltä lähtee enemmän tehoa ja menee enemmän sähköä akkuun vaikka virta on sama. ...........
Jos bucin navoissa on yksi voltti enempi eli 13.5v niin akkuun pitäisi mennä mittarinkin jälkeen amppeereita vähän enempi kuin tuo 2a. Oletko aivan perä jälkeen mitannut nuo arvot että akku on varmasti ollut samassa tilassa molemmilla mittauskerroilla. Virran pitäisi ehdottomasti kasvaa suuremmalla jännitteellä.
> Jos bucin navoissa on yksi voltti enempi eli 13.5v niin akkuun pitäisi mennä mittarinkin jälkeen
> amppeereita vähän enempi kuin tuo 2a
Latausvirran arvon voi säätää trimmerillä haluttuun arvoon - jännitettä ei saa ylemmäs kuin virtausta rajoittamalla (yläjuoksulla patoallas täyttyy enempi, paine patoa kohtaan kasvaa - padonreiästä sinkoaa vesisuihku pitemmälle vaikka juoksevan veden määrä litroina ja kuutioina sama).
Pitemmälle sinkoava vesisuihku jaksaisi pyörittää isompaa vesiratasta samalla vesimäärällä.
Vaikka pienemmästä reiästä tuleva pitempi eli korkeampipaineinen suihku tapahtuisi veden alla näkymättomissä, olisi sillä edelleen sama vaikutus ja vaikka sekoittaisi altaan vettä nopeammin eli tehokkaammin (=tilanne akun sisällä).
Latausteho voi olla eri vaikka virran arvo olisi sama. Putken halkaisijan pienentäminen nostaa painetta - isompi paine on nopeampi ja tehokkaampi tekemään jotakin työtä.
Tämä on lasten leikkiä.
Kun akkuun menee 2 ampeeria niin se on 2 ampeeria ihan siitä riippumatta mistä se tulee.
Suuremmasta voltista lähtevät amppeerit ovat energeettisempiä eli tehokkaampia, jolloin latausdifferentiaalia on enemmän.
Akkua voi ladata vaikka 100 voltin jännitteisestä laturista ja lataa tosipikana - on vain muistettava ottaa jännite pois päältä kun akku on täynnä. Latausreaktiota voi siis kiihdyttää korkeammalla jännitteellä ilman haittaa.
Kaava on P = U * I, jossa P on latausteho ja riippuu latausjännitteestä laturin lähdön navoissa. Siellä buckin lähdössä on mitattu korkeampi jännite virranrajoitus päällä, jolloin sieltä lähtee enemmän tehoa ja menee enemmän sähköä akkuun vaikka virta on sama. ............
Its
Itsekkin ajattelen että 2A on 2A vaikka se millä voltilla lähtee. Virran rajoitus ei auta vaikka saisit sen voltin nostettua kun se siellä akun päässä on akun napajännite kuitenkin. Vai mihin ajattelet sen perustuvan kun hyvällä paisteella voi paneelin lähdössä olla 16v ja mitä lähemmäksi mennään akkua sen lähemmäksi laskee jännite akun napajännitettä. Jännitehäviöön tämä kaikki ei mene sillä jos se menisi johdon jännitehäviöön ei mppt säätimestä olisi mitään hyötyä. Eli virtarajoitus ei auta vaikka jos sillä saat jännitteen nousemaan jos ei 4 voltin jänniteerokaan paneelin ja akun välissä auta. Jänniteero auttaa siihen ettei tule pwm säätimelle asti johdon jännitehäviö haittaa,koska jännite kuitenkin putoaa akun jännitteen tasoon,ainoastaan virran aiheuttama häviö eli johdon lämpeneminen on häviötä. Mppt säädin joka muuttaa ylimääräisen jännitteen amppeereiksi,siinä on suurempi merkitys myös johdon jännitehäviölle. Mutta niinkuin on kerrottu, niin 2A on 2amppeeria.
> Itsekkin ajattelen että 2A on 2A vaikka se millä voltilla lähtee. Virran rajoitus ei auta vaikka
> saisit sen voltin nostettua kun se siellä akun päässä on akun napajännite kuitenkin.
Juu mutta ei ole kauaa kun nousee. Ja mitä isommalla voltilla saat sen 2A liikkeelle, sitä nopeammin nousee siellä akun navoissa - voidaan kutsua myös lataustehoksi. Kaava on P = U * I.
Kuten jo sanottua, paneelin luontainen 16-18 V jännite ja ampeerit on otettava tehona talteen, magneettisena energiana tai kondensaattoriin, ja sitten takaisin muunnetaan virraksi, akulle sopivalla jännitetasolla. Näin saadaan virtaa enemmän, eli koko paneeliteho akun lataukseen.
Kun puolestaan vain rajoitetaan virtaa, etua saadaan silloin kun virtalähteen virrantuotto romahtaisi jännitteen laskiessa. Aurinkopaneelin virta ei kuitenkaan romahda, se pysyy samana aivan puhtaaseen oikosulkuun asti.
> Vai mihin ajattelet sen perustuvan kun hyvällä paisteella voi paneelin lähdössä olla 16v ja mitä
> lähemmäksi mennään akkua sen lähemmäksi laskee jännite akun napajännitettä.
Virranrajoitus nimensä mukaisesti patoaa virtaa, minkä vuoksi yläjuoksulle ennättää kertyä enemmän tavaraa - se 16v paneelin lähdössä olisikin vaikkapa 17.9v virtarajoitettuna. Ja tämän seurauksena kun jännite nousi myös virta kuitenkin kasvaa ohmin lain mukaisesti ennalleen siihen rajoittamattomaan arvoon.
17.9v * 2a on enemmän akkua lataavaa tehoa kuin 16v * 2a - lataus on nopeampi ja menee korkeampaan volttiin päätteeksi.
Kyllä se virranrajoitus heti näkyy myös siellä akun navoissa ja nostaa siellä jännitettä ainakin muutamalla kymmenyksellä verrattuna rajoittamattomaan - helppo kokeilla buckilla, jossa virranrajoituksen saa päälle ja pois.
> 17.9v * 2a on enemmän akkua lataavaa tehoa kuin 16v * 2a - lataus on nopeampi ja menee korkeampaan volttiin päätteeksi.
>
Jos sinun mittarisi näyttää, molemmissa tapauksissa, koko ajan 2 A latausvirtaa, niin mitään eroa akun kannalta ei ole.
Ja toisaalta, jos kytket aurinkopanelin suoraan akkuun, vain ampeerimittari väliin, niin virta paneelista pysyy muuttumattomana vaikka kuormittaisit akkua samanaikaisesti maksimiteholla. Tietenkin osa paneelivirrasta menee myös kuormitukseen.
Akun sisäinen vastus määrää sen paljonko akun napajännite laskee kuormitusvirralla. Paneelin jännite asettuu myös tähän samaan arvoon. Paneelivirta jakaantuu akun ja kuorman välillä näiden sisävastusten suhteella.
Tässä+on+perusfyssat+pahasti+hakusessa.
Olet pedo vajakki.Sama kirjoittaja (molemmat. Tätä nimitystä käyttää Elon Musk..
> Jos sinun mittarisi näyttää, molemmissa tapauksissa, koko ajan 2 A latausvirtaa, niin mitään eroa
> akun kannalta ei ole.
Eron voi mitata vaikka sekuntikellolla kuinka nopeasti nousee jännite akun navoissa jos laittaa 12 voltilla 2 amppeeria akulle tai vaikka 24 voltilla 2 amppeeria. Latureiden tehoissa on eroja.
> Paneelin jännite asettuu myös tähän samaan arvoon. Paneelivirta jakaantuu akun ja kuorman
> välillä näiden sisävastusten suhteella.
Paneelin antojännitettä voi nostaa virtaa rajoittamalla, mikä puolestaan nostaa virran jälleen rajoittamattomaan entiseen arvoonsa ohmin lain mukaisesti. Siellä paneelin navoissa on silloin korkeampi lähtöjännite samalla virralla ja näin akkua ladataan suuremmalla teholla eli akku menee nopeammin täyteen ja korkeampaan volttiin.
Taidatte olla vähän muulla asialla kuin akku- ja aurinkosähköasialla, että eiköhän tämä tinkaus tästä asiasta olet tässä.
> Eron voi mitata vaikka sekuntikellolla kuinka nopeasti nousee jännite akun navoissa jos laittaa 12 voltilla 2 amppeeria akulle tai vaikka 24 voltilla 2 amppeeria. Latureiden tehoissa on eroja.
>
Meinaat että on jotain "ärhäkämpää" sähköä, jonka 2 ampeeria tehoaa paremmin kuin vakiosähkön vastaava virta? Akun napajännitehän reagoi ainoastaan latausvirtaan.
Onko sellaista mittaria jolla voisi tämän sähkön "ärhäkkyys" asteen mitata? Mikähän tämän uuden sähkösuureen nimi olisi?
> Ja toisaalta, jos kytket aurinkopanelin suoraan akkuun, vain ampeerimittari väliin, niin virta
> paneelista pysyy muuttumattomana vaikka kuormittaisit akkua samanaikaisesti
Etkö todella kykene ymmärtämään virran rajoituksen konseptia?
Jos putken halkaisijaa supistetaan (buckin regulaattori), yläjuoksulla on suurempi paine ja kertyy enemmän tavaraa (jännite nousee), joka tulee ohuemmasta putkesta suuremmalla paineella mutta entisellä määrällä (sama virran arvo mutta suurempi paine tekee enemmän työtä).
Kykenetkö ymmärtään tuon? Se on täysin tyhjentävä esitys asiasta. Peruskoulun viidesluokkalainen kykenee ymmärtämään suuremman paine-eron virtausta rajoittamalla.
Unohda jo putket ja veden virtauksen vertaukset.
Tutki sen sijaan vaikka aurinkopaneelin toimintakäyrää, näet siitä miten paneelin virran anto on lähes muutumaton max.tehon jännitteestä nolla volttiin saakka. Virta ei siis romahda jännitteen laskiessa.
> Meinaat että on jotain "ärhäkämpää" sähköä, jonka 2 ampeeria tehoaa paremmin
Juu, kutsutaan Voltiksi eli ei tarvitse keksiä mitään itse. Kaava on mahdottoman simppeli P = U * I.
Oletko varma että kaikki muumisi on laaksossa?
Ne voltit jää vaan pahaksi onneksi sinne buckisi väärälle puolelle, eivät hyödytä akkua :D
> Akun napajännitehän reagoi ainoastaan latausvirtaan.
Virheellinen väite. Akku reagoi lataustehoon, joka on latausjännitteen ja latausvirran tulo.
Jos voi jollakin konstilla upata jännitettä lähtöpäässä (virtausta rajoittamalla buckin regulaattorilla), voi sekuntikellolla mitata suuremman tehon akun navoissa kun jännite siellä nousee nopeammin.
> Onko sellaista mittaria jolla voisi tämän sähkön "ärhäkkyys" asteen mitata?
Teho on ajan derivaatta, jota voi mitata kellolla.
> Ne voltit jää vaan pahaksi onneksi sinne buckisi väärälle puolelle, eivät hyödytä akkua :D
Suurempi latausteho heti näkyy akulla ja nostaa siellä jännitettä selvästi.
Suomessa kävi joitakin vuosia sitten ESA:n komitea etsimässä täältäkin uusia astronauttikandidaatteja. Tulivat toiveikkaina mutta lähtivät pois vähin äänin - ei löytynyt "right stuffia".
Varmaan ihmettelivät, jos tuollaisiin kaikki perussuureet ymmärtämättömiä jankuttajia tapasivat.
Syytän "demokraattista koululaitosta" Suomen rappeuttamisessa.
Tässä on hyvä esimerkki siitä kuinka tärkeää on hallita sähkön käyttäytyminen kokonaisuutena. Kuten myös siitä miten vaikeaa on selittää sähköoppia maallikolle, joka on omaksunut vain ne lapsille tarkoitetut vedenpaine ja -virtaus vertaukset. Kuten on tässä nähty niiden vertausten pohjalta ei opi ymmärtämään sähköä kovin syvällisesti.
On tietenkin mahdollista että tämä "eroaverkosta.be" vain leikkii tyhmää ja vedättää meitä...
Olen tässä kanssa miettinyt että onko kyse jostain kylähullusta ikiliikkujan keksijästä vai vedättäjästä -ei kyllä oikein jaksais uskoa että kukaan viitsis sadoilla viesteillä vedättääkkään joten jostakin pellepelottomasta ilmeisesti kyse jonka sähköopin tiedot pahasti vajavaiset ja harhapoluille eksyneet, vaikka ei vedättäminenkään ihan mieleltään terveen hommia olisi.
Mutta jos kuitenkin aivan tosissaan näiden uskomattomien juttujensa kanssa on niin sähköopin perusteet olisi syytä opiskella ja ohjatusti uusiksi että saisi noi aiemmin jotenkin puolittain opitut tiedot ja luulot kitkettyä ja korjattua.
-No onhan toisaalta hauskaa viihdettä lukea näitä juttuja.
Mikähän mahtaa olla se etäisyys virtarajoitukselle että toimii parhaiten? Jos paneeli on 10m päässä akusta,onko paikka siellä paras vaiko metri akusta tai 10cm,tai hällä väliä kunhan paneelin lähtö on se 17.5v
http://www.reps.fi/datasheetsandmanuals/REPS-MPPT-lataussaadin-ABC.pdf
Hyödyllistä tietoa Aurinkopaneeleista ja säätimistä.
> Tässä on hyvä esimerkki siitä kuinka tärkeää on hallita sähkön käyttäytyminen kokonaisuutena.
Ei akunlatauksessa tarvita kuin kaava P = U * I ja virranrajoituksessa ohmin laki.
Suollat virheellista roskaa ja teet haittaa.
Kyllä se "virheellinen roska" alkaa siitä valkenemaan, kun opiskelisit edes vähän sähköoppia...
Toinen vaihtoehto on "kytke ja kokeile / polta ja paukuta" menetelmä, ja sanotaanhan sokeankin kanan joskus löytävän jyvän...
> Mikähän mahtaa olla se etäisyys virtarajoitukselle että toimii parhaiten?
Kokeilin kesällä laittaa sekä paneelin päähän virranrajoituksen että siirtää akun päähän - molemmat paikat toimivat yhtä hyvin ja nostivat latausjännitettä ja lataustehoa - virta on sama kuin ilman rajoitinta.
Tässä on kuva kesän kokeiluista, jossa virranrajoitin on paneelin päässä: https://postimg.cc/BLd3fdYY
Seuraavaksi siirsin buckin akun päähän ja vaikutus oli sama. Voltit ja amppeerit olen moneen otteeseen jo kirjannut aikaisemmissa viesteissä.
Kokeilin kesällä laittaa sekä paneelin päähän virranrajoituksen että siirtää akun päähän - molemmat paikat toimivat yhtä hyvin ja nostivat latausjännitettä ja lataustehoa - virta on sama kuin ilman rajoitinta.................
No silloin kun se oli paneelin päässä,mikä oli jännite silloin vaikka metrin päässä akusta ja sama paikka ilman rajoitinta?
Jos laittais 50metrin paneelijohdon niin silloin sais paneelin päähän korkeamman jännitteen ilman rajoitinta ,sekin rajoittais virtaa
Eihän virran rajoitin voi edes toimia optimaalisesti kun paneelin virta juuri vaihtelee paisteen mukaan. On nollasta maximiin. Jos virran rajoituksesta olisi hyötyä,ei se kuitenkaan osaa pitää max tehopistettä paneelissa. Mikset uhraa yhtä vartan hintaa mppt säätimeen,se on paljon tehokkaampi ja osaavampi.
> Kyllä se "virheellinen roska" alkaa siitä valkenemaan, kun opiskelisit edes vähän sähköoppia...
Elämässäsi on jotakin vialla, joka ei korjaannu kirjoittelemalla soopaa nettiin. Kokeilehan seuraavaksi hieman itsekritiikkiä.
> kun opiskelisit edes vähän sähköoppia...
Suosittelen käymään avoimen yliopiston fysiikan, kemian, fysikaalisen kemian, biokemian ja muiden luonnontieteiden perusteet. Etenkin ammattikoululaisille olisi hyvinkin tarpeellista.
Vaikka ne opettajat ovat demareita ja toisinaan myöskin luulevat enemmän kuin tietävät, niin tekemällä laskuharjoitukset, laboratoriotyöt ja opiskelemalla muiden opiskelijoiden kanssa teoreettinen ymmärrys voi kasvaa hyvinkin paljon.
Ehkä sinun tapauksessasi "tieto vain lisää tuskaa". Saattaa olla parempi että jatkat vain kokeilemalla asioita.
Perusteita.
https://www.youtube.com/watch?v=ZiD_X-uo_TQ