Hesarissa oli mainio mielipidekirjoitus ammattikorkeakoulun kovasta innosta omia itselleen lisää statusta. Nyt ne ovat vaatimassa maisteri-nimikkeenkin käyttöoikeuksia. Halloo!
Kun mennään vuosikymmen taaksepäin tämä hieno ammattikorkea oli nimeltään opisto, josta syydettiin lisää muurahaisia yritysten palvelukseen. Hyvä niin. Kun opistolainen halusi vaativampiin tehtäviin niin siinä ei oltu heti ruikuttamassa maisterin papereita vaan tehtiin hommia siihen tahtiin, että uralla edettiin.
Nyt näyttää olevan vallalla tasapäistämisajattelu. Amk-aatteen mukaan kaikille suomalaisille pitäisi heti lyödä käteen maisterin paperit, ja sitten vasta lähdetään miettimään niille sisältöä.
Ihmetyttää, mikseivät nämä ahkerat amkislaiset sitten hae suoraan yliopistoon/korkeakouluun, eihän amk-tutkinto ole siihen minkäänmoinen este?!
Kun mennään vuosikymmen taaksepäin tämä hieno ammattikorkea oli nimeltään opisto, josta syydettiin lisää muurahaisia yritysten palvelukseen. Hyvä niin. Kun opistolainen halusi vaativampiin tehtäviin niin siinä ei oltu heti ruikuttamassa maisterin papereita vaan tehtiin hommia siihen tahtiin, että uralla edettiin.
Nyt näyttää olevan vallalla tasapäistämisajattelu. Amk-aatteen mukaan kaikille suomalaisille pitäisi heti lyödä käteen maisterin paperit, ja sitten vasta lähdetään miettimään niille sisältöä.
Ihmetyttää, mikseivät nämä ahkerat amkislaiset sitten hae suoraan yliopistoon/korkeakouluun, eihän amk-tutkinto ole siihen minkäänmoinen este?!
Vastaukset 36
Vanhimmat
Toisaalta miksi AMK.laisen pitäisi hakeutua Yliopistoon. AMK:ssa tulee olemaan kohta vakinaistetut jatko-opinnot , joka on nimikkeellä ylempi AMK-tutkinto. Ylempi AMK-tutkinto on samalla tasolla Maisterin tutkinnon kanssa. Itse asiassa muutaman vuoden päästä AMK on aivan yhtä arvostettu kuin Yliopisto tutkinto ja AMK:n yliopettajat tulevat olemaan Professorien tasoisia opettajia. Katsokaapas vaan!
Okei...
Mutta asiaan: ammattikorkeakouluja toimii mm. seuraavilla paikkakunnilla:
- Ilmajoki
- Ähtäri
- Kuusankoski
- Elimäki
- Heinola
- Nastola
- Raahe
- Oulainen
- Kitee
- Lieksa
- Nurmes
- Savonlinna
- Pieksämäki
Mietin, riittääkö Suomen kokoisessa maassa Professorien Tasoisia Opettajia näihin kaikkiin.
Niinhän se on, että jos pelottaa oma asema , niin toinen on lyötävä lyttyyn vaikka haukkumalla provoksi. Hei poju, katso Saksaa. Siellä AMK tutkinto on aivan yhtä arvostettu kuin Yliopistotutkinto. Luuletko tosiaan että Saksan malli ei tule tänne, voin kertoa että tulee...mutta toisaalta toi sun teksti oli aika heikko provoyritys.
Olen kirjoittanut tällä palstalla myös nimimerkillä Yliampuja.
Väitteesi Saksasta on kyllä melko puppua, mutta ei se mitään. Mitä mieltä olet muuten tuosta edellisessä viestissä miettimästäni asiasta?
Sitä mieltä, että noi sinun mainitsemat maalaiskunta AMK:t katoavat ja "sulautuvat" isompien kaupunkien AMK:in.
OK!
Aloitan ensi syksynä AMK Ylemmän Tutkinnon Opinnot! En malta odottaa!
Britanniassa vähän sama malli otettiin käyttöön 90-luvun alussa tosin ensiset ammattikorkeakoulut saivat myös vaihtaa nimensä yliopistoiksi. Joillain aloilla (kauppatiede) tasapäistäminen on onnistunut ja entisistä polyistä noussut erittäin hyviä kouluja.
Kaikenkaikkiaan entiset AMKoot ovat edelleen arvostuksessa jäljessä vanhoihin yliopistoihin nähden. Ei auta, vaikka tulisi sama tutkintonimike.
Opettele kirjoittamaan ja painu takaisin AMK-palstalle. Suollat täyttä paskaa.
Yliopistossa oppii sentään kirjoittamaan suomen kieltä. AMK:ssa näköjään ei.
Tosiaan Britanniassa kaikki ylempi opetus tapahtuu nykyisin (tai jo aikaa sitten)yliopistoissa. Kuulemani mukaan näitä vanhoja polyjä kutsutaankin epävirallisesti siellä "new university". "Vanhat yliopistot" ovat kuitenkin siellä niitä "oikeita" yliopistoja. Tämä osoittaa aika hyvin, että tällainen muutosprosessi (status) kestää aika kauan.
järjestelmä jota kukaan ei ole missään vaiheessa halunnut esim. suomeen tai moneen muuhunkaan maahan.
Tuollainen järjestelmä väkisinkin johtaa siihen että tiettyjä 3.nen asteen laitokseia arvostetaan huomattavasti enemmän kuin toisia. Ei väliä miksi olet valmistunut vaan mistä. Sen lisäksi noissa maissa koulutus on maksullista ja eri paikat määrittelevät itse hintansa.
Suomessa kuten monessa muussakin maassa lähdetään siitä, että tutkinnoilla on tietty stantardi. Ei sen mukaan mistä vaan miksi.
Suomessa kuka vaan saa opiskella miksi vain haluaa. Vaatimukset ja koulutusten sisällöt/profiilit ovat erilaisia. Ne vaativat myös eri määrin lahjakkuutta ja työtä.
Mielestäni tämä on parempi tapa määritellä standardejen muodostuminen. Onneksi suomessa edelleenkin ajatellaan näin.
Haluttiinpa sitä tai ei, niin maistereita mitä todennäköisemmin tullaan kohta suoltamaan niin AMK- kuin yliopistosektorilta. Tämä ns. "Bolognan prosessi" sitä mitä ilmeisemmin vaatii. Tämä ei ole ollenkaan mikään suomalainen keksintö aloittaa Masters-tasoiset tutkinnot ammattikorkeakouluissa, vaan luonnollinen jatkumo euroopan yhteiselle koulutuspolitiikalle.
Itse arvioisin, että tulevaisuudessa Suomessa ei ole kuin yksi korkeakoululaitos, jonka sisällä tapahtuu haarautuminen joko ammatilliseen tai yliopistolliseen väylään. Nythän meillä on vielä tämä "duaalimalli", joka varmasti syö voimavaroja myös hallinnollisesti ajamalla kahta "järjestelmää" (no täytyy saada proffille ja yliopettajille töitä). Se onkin toinen juttu, että mitä 5 miljoonainen kansa tekee yli 50:llä korkeakoululla/yliopistolla? Tapahtuuko nykyisellä kummallakin sektorilla fuusioita tai näivettymistä? Itselläni on opiskelukokemuksia kummaltakin sektorilta ja voin sanoa, että hyvin monella ammattikorkeakoululla on itse asiassa korkeampitasoisemmat puitteet koulutuksen tuottamiseen kuin monella yliopistolla, rahaa näyttäisi siis olevan millä mällätä. Joten, tulee olemaan ammattikorkeakouluja sekä yliopistoja, joihin on tunkua liiankin kanssa, ja tulee olemaan amk/yliopistot, joihin ei ole tunkua. Tapahtuu siis koko korkeakoulusektorin uusjako, olisiko näin?
Ei vaadi bolognan prosessi tuota.
Niinkuin olet huomannut kaikki tuonsuuntaiset ehdotukset on joka taholta aina tuomittu.
Tämä amk.n jatkotutkinto luonee viimeisetkin rajaviivat jotka ovat melko pitkäaikaisia. Se kansainvälinen master/bachelor-ongelmahan on raitkaistu diploma supplementilla. Se siis on keino jolla erivaltioden erilaiset järjestelmät voidaan jossain määrin (esim. duaalimalli sellaisenaan) säilyttää.
Suomi on jo nykyisellään "bologna kelpoinen".
Mikäli pitkällä aikavälillä suomi siirtyisi angloamerikkalaiseen järjestelmään niin maassamme olisi 50 ylipistoa. Joka toinen olisi maisteri. Tutkintonimikkeen sisällön/arvostuksen ratkaisisi paikka josta se on saatu. Amerikkalaistyyliin, ei sanottaisi "i am..." vaan " im graduate at..."
Mielestäni (kuten onneksi vähän kaikkien muidenkin) suomalainen tapa järjestää 3.nen asteen koulutus on paljon tarkoituksenmukaisempaa. Lisäksi se on hyväksyttävää myös bolognan prosessissa.
Tuo tapa jolla amk-jatkotutkinto määritellään "ylemmäksi amk-tutkinnoksi" joka on työelämälähtöinen siellä vähintään 3 vuotta olleille, omanlaisella tutkintonimikkeellään,lienee siis viimeinenkin rajanveto. Duaalimalli tulee säilymään.
"Tämä amk.n jatkotutkinto luonee viimeisetkin rajaviivat jotka ovat melko pitkäaikaisia."
Ensinnäkin, tuo "jatkotutkinto"- nimike olisi pitänyt ehdottomasti säilyttää. Nythän puhutaan tuosta "ylempi amk"-tutkinnosta. Pitkällä tähtäyksellä tuo aiheuttaa inflaatiota amk-perustutkintoon nähden, jota aletaan pitämään alempana ns. välitutkintona. Puhutaan "koulutusinflaatiosta", mutta näkökulma on aina suhteessa yliopistoihin, vaikka ongelma tulee myös amk:hin, jos näiden nimikkeiden kanssa ei olla tarkkoina.
Toiseksi, jos tämän "jatkotutkinnon" status jää kovin laimeaksi (ylempi amk), vaikka sen status olisi kansainvälisesti kuitenkin "Masters degree", onko ylipäätään järkeä edes lanseerata tällaisia tutkintoja? Jatkotutkinnon suorittaja joutuisi joka käänteessä selittelemään, että kyseessä on Masters-tasoinen tutkinto, mutta se ei ole maisteri, mikä se sitten on?
Jo kadunmieskin tietää kandin ja maisterin eron, mutta esim. sosionomi (amk) ja sosionomi (ylempi amk) ei paljoa eroa tee, sosionomi kuin sosionomi! Ehkä jokin etuliite erillaistaisi tutkintoja hieman paremmin.
Tämän koko amk-touhun suurimmat häviäjät ovat insinöörit, joiden tutkinto oli aikoinaan ammatillisen korkea-asteen tutkinto, ei siis opistotasoinen.
Olisiko sitten parempi keskittyä kehittämään erikoistumisopintoja kuin näitä "ylempi amk" tutkintoja.
Täytyy sanoa niin kuin Tuntemattoman sotilaan Lehto sanoi Rahikaiselle: "Jos kaipaat niin tuosta saat. Minä en ole kiiltävän perään." (ja heitti oman mitalinsa Rahikaiselle). Rahikainen kun oli vähän kadehtinut muutamien, mm. Lehdon, saamia urhoollisuusmitaleita.
Minun puolestani jokainen suomalainen voidaan vaikka syntyessään julistaa maisteriksi.
Samaa mieltä. Kiinnosta enää vittuakaan noi tittelit. Turhanpäivästä pätemistä.
Sarkastinen nimimerkki.
Siis onko tarkoituksena että on kaksi erilailla suuntautunutta tutkinoa joiden nimikkeet kertovat tämän, vai onko tavoitteena että valtiossamme on 50 yliopistoa ja 50 % ikäluokista käy yliopiston?
Siis eikö tutkintonimikkeen tarkoituksena ole kertoa minkälaisen tutkinnon kukakin on käynyt ?
Ymmärtäisin ammattikorkeiden kateuden mikäli kukavaan ei saisi PYRKIÄ yliopistoon, mutta kun tämä on kaikille mahdollista. Siis pitäisikö kaikkien päätyä samaan itselleen sopivalla tavalla?
Eli kansalaisoikeus olisi olla maisteri, mutta riippuen omasta kapasiteetista saisi päättää miten (ammatillisesti vai tieteellisesti) sinne päätyisi?
Hienoa.
Siis ymmärrän että amk:laiset ajattelevat maisterin tarkoittavan kolmannen asteen "koulun" ylempää tasoa, mutta onko tarkoituksenmukaisempaa määritellä sen perusteella millä tasolla on, vaiko millä asteella ja tasolla on ?
Siis eikö "ylempi amk" kerro niin "asteen" kuin "tason" on sen "sisällä" ?
"Maisteri" kyllä kertoisi (kuten "ylempi") millä "tasolla" on "asteensa" "sisällä", mutta eikö näitä asteita saisi selkeästi erottaa?
Pitäisikö ajatella että 5 miljoonaisella kansallamme olisi 50 yliopistoa?
Mikäli on tarkoituksenmukaista järjestää noin paljon kolmannen asteen koulutusta niin sillon pitää eri sektoreiden profiilin olla selkeästi erilainen tutkintonimikettä myöten! (!)
Eikö? No miksi ei ? No kai sen sitten pitää olla kansalaisoikeus olla maisteri. Ties vaikka seuraavan sukupolven ollessa vallassa valtiomme vastaa kiristyvään kansainväliseen kilpailuun nimeämällä kaikki lisensiaateiksi. Kauppatieteiden lisensiaatti ja liiketalouden lisensiaatti(pääaine: yrittäjyys, "korkeakoulukaupunki" : mänttä)
Mitä se kansantaloustiede sanoikaan sosialismista?
" Tasajako tappaa nälän". Selvä, mutta tekeekö se sen tarjoamalla kaikille (siinä kansainvälisessä kilpailussa) vertailukelpoisen aterian, vai kuoleeko se nälkä yksinkertaisesti ruokahalun puutteeseen?
Provosoikaa ruokahalua älkää mahdollisuutta olla kylläinen millä tahansa !
" Ai oikein maisterismiehiä siellä kankaanpäässä nykyään koulutetaan ? Minäkun luulin että se on 10 000 asukkaan muuttotappiokaupunki"
"Tyhmä minä. Fiksu SDP". Siis mikäli ,ties vaikka, suostuisivat tuohon!
osaan sitten muodollisesti huonoa tekstiä väsyneenä kirjoittaa. Älkää välittäkö.
Turhaan syytät SDPtä, kun se syy löytyy puhtaasti kepulaisesta aluepolitiikasta. Suurimmat kasvukeskukset ovat olleet koko 90-luvun Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu. Nämä ovat samoja kaupunkeja, joissa sijaitsevat Suomen suurimmat yliopistot ja näihin kaupunkeihin muuttavat myös kaikki nuoret osaajat ja samoin yritykset.
Eräs ammattikorkean rehtori toteaa seuraavaa:
"Ammattikorkeakoulujen myötä monet kaupungit ja seutukunnat ovat saaneet oman korkeakoulun, ehkä pitkänkin odottamisen jälkeen. Korkeakoulut kehittävät alueensa imagoa ja kilpailukykyä. Yliopistojen rinnalle luotu uusi korkeakoulumuoto on tuonut vauhtia myös yliopistojen toimintojen kehittämiseen. Ajoittaisesta kisaamisesta huolimatta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suhteet ovat varsin hyvät."
Varsinkin tuo "tuonut vauhtia myös yliopistojen toimintojen kehittämiseen" -kommentti kuulostaa hyvälle, kun tietää, että ammattikorkean kehittämisrahat on suurimmaksi osaksi nyljetty yliopistojen rahoituksesta.
Keskustalla on yksi sellainen harmaan seinän värinen 2-metrinen rillipää katsomassa kun sosialistit rakentavat hyvinvointivaltiotansa.
Hyvinvointiin kuuluu kateuden poistaminen ja kun kaikki eivät voi nousta ylöspäin on ne ylempänä olevat vedettävä takaisin alas.
Miksei tämä voisi ulottua myös koulutukseen?
Kaikki samanlaisia. Kaikki onnellisia.
Enpä usko, näkisin ennemmin syyksi tuon aluepolitiikan halvan akateemisen työvoiman ja siitä syntyvän kilpailuedun. Ainoa syy, miksi esim. Nokia ei ole siirtänyt toimintaansa pois Suomesta, on se, että täällä DI:t kuten myös FM:t saavat luvattoman heikkoa palkkaa verrattuna muihin EU:n maihin ja siihen työmäärään/vastuuseen/tietotaitoon, joita työelämä vaatii. Luultavasti saavat jatkossa vielä pienempää palkkaa, jos tradenomin ym. tutkinnot rinnastetaan em. mainittuihin yliopistotasoisiin tutkintoihin. Suomalainen koulutus ja sen laatutaso kokevat kyllä sellaisen inflaation, että ei mitään rajaa, kun nuo ”uudistukset” astuvat voimaan.
Sosiaali/hyvinvointivaltion kulmakivi on halpa ja verotettu akateeminen työvoima. Siinä nyt mitään uutta silti ole.
Eniten silti vituttaa tuo amk-iden luokaton kateus. Juuri tuo että esim. hakevat maisteri-sanaa josta itsekin tietävät ettei voisi muuta tehdä kuin jossain määrin sotkea tutkintoa akateemisiin. Siis tuon tekee oikea käsi. Vasen käsi itkee oikeutusta ja rahoitusta tutkinnolle perustellen sen olevan täysin omaleimainen. Ja sitten kun tutkinnon vakinaistamista perustellaan sen omalaimaisuudella ja saavat omaleimaisen tutkintoa täysin kuvaavan tutkintonimikkeen niin jo alkaa oikean käden itku. Jotakin kokonaisvaltaisuuttakin saisi olla.
Taitavat silti inflatoida ainoastaan oman perustutkintonsa. Eivätköhän ylemmät amkt melko pitkälti kilpaile samoista paikoista tavallisten amkiden kanssa.
Minä en usko että tämä uudistus voisi tapahtua muun kun sosiaalihallituksen aikana. Keskustalla nyt mitään valtaa mihinkään ole. Mikäli olisi he vaihtaisivat sen johonkin oikeuteen hysätä maanviljelijöitänsä.
Poliitikot voivat sitten silitellä toistensa päitä tyytyväisenä, kun 80 % kansalaisista on korkeasti koulutettuja ja ulkomaalaiset vieraatkin ovat äimän käkenä. Sitä he eivät tiedä, että taso on perseestä ja "maisterit" eivät hallitse edes perusasioita kunnolla.
Hip hei ja hurraa, näin sitä tehdään kauaskantoisia seurauksia lyhytnäköisillä päätöksillä.
Moro vaan!
Miten ihmeessä te jaksatte kiukutella näistä samoista asioista aina uudelleen ja uudelleen? Kyllä sitä tärkeämpiäkin asioita olisi varmaan mietittävänä, kuin että kuka on tarpeeksi arvokas käyttämään maisteri nimikettä.
Mitä tuollakin voittaa kun vertaa ammattikorkeaa opistoon ja siellä opiskelevia muurahaisiksi. Tuon tason älykön luulisi ottavan myös faktoista selvää ja vertaavan esim opintosuunnitelmia keskenään.
Työelämässä tavataan!
No moro vaan!
Eihän teillä yliopistossa opiskelevilla ole sitten mitään hätään, eikä syytä itkuun.
Nauttikaa opiskeluajastanne ja työelämässä tavataan!
Ei se AMK ihan lepokoti kuitenkaan ole. Töitä joutuu tekemään selviäkseen tenteistä.
Mistähän tuo akateemikkojen ylpeys johtuu?
Kyllä ne muualla euroopassa tuntuvat arvostavan amk-tutkintoakin. Esim. AMK-insinöörin tutkinnolla voi päästä vaikkapa Euroopan Avaruusjärjestön hommiin.
"Kyllä ne muualla euroopassa tuntuvat arvostavan amk-tutkintoakin."
Ei kai kovin monessa maassa vastaavaa järjestelmää edes ole. Amk-insinöörit "sekoitetaan" lähinnä tekniikan kandidaatteihin.
Ja kyllähän amk-inssiä arvostetaan ihan Suomessakin työnantajien keskuudessa. Nykyisten pk-yritysten pomot ovat usein niitä opistoinsinöörejä, jopa teknikkoja, eikä koulutus ole ainakaan voinut oleellisesti huonompaan suuntaan mennä niistä ajoista. Opiskelija-aines saattaa tietenkin olla osittain huonompaa, mutta tämä ei saisi mustata sen hyvän inssin mainetta.
Käsitykseni mukaan amk vs. yo -taistelu on sitä paitsi lähinnä kaupallisella puolella opiskelijoiden keskuudessa, ei niinkään tekniikassa.
" Esim. AMK-insinöörin tutkinnolla voi päästä vaikkapa Euroopan Avaruusjärjestön hommiin."
Amk-opiskelijana varmaan tiedät, että sinne kouluun mahtuu kaikenlaista hiihtäjää. Kuten muuten myös yliopistoihin, mutta amk:ssa osa porukasta olisi kyllä jo uhkana maapallon elämälle, mikäli he ESAan pääsisivät satelliitteja rakentamaan :)
"Amk-opiskelijana varmaan tiedät, että sinne kouluun mahtuu kaikenlaista hiihtäjää. Kuten muuten myös yliopistoihin, mutta amk:ssa osa porukasta olisi kyllä jo uhkana maapallon elämälle, mikäli he ESAan pääsisivät satelliitteja rakentamaan :)"
Myönnettäköön, että ei kovin moni AMK:lainen mikään järjen jättiläinen tosiaankaan ole. :)
ESA:sta vielä, että kyllä niille kelpaa ainakin opiskelijat esim. saksan fachhochschulesta mikä vastaa suomalaista ammattikorkeakoulua. Siis tekniikan alalta. Niin, että paperit menemään vaan. Itse ainakin laitan, vaikka en pääsekkään. Maisterithan ne paikat vie.
Suomalainen AMK-järjestelmä on käsittääkseni apinoitu suurimmilta osin juuri saksalaisesta fachhochschulesta.
ESA:lta lainattua:
"To be considered students should have the following backgrounds:
* University students preferably in the last two years of studies in the fields of mathematics, engineering, physics, science and information technology, but also in law, finance, etc…
* Students from technical institutions granting professional diplomas (for example the DUT or BTS from France, the Fachhochschule or Gesamthochschule from Germany or Ingeniero Tecnico from Spain)"
http://www.esa.int/SPECIALS/Careers_at_ESA/SEMSB5XO4HD_0.html
"Töitä joutuu tekemään selviäkseen tenteistä."
Niin, sinä joudut tekemään, jotta pääset läpi niistä AMK:n tenteistä. Älä yleistä kaikkiin.
"Mistähän tuo akateemikkojen ylpeys johtuu?"
Siitä, että elämässä on saavutettu jotain ja nähty vaivaa sen eteen. AMK on taas suurille massoille ja rahvaalle. That's it.
"AMK-insinöörin tutkinnolla voi päästä vaikkapa Euroopan Avaruusjärjestön hommiin."
Jep, on siellä siivojia, sihteereitä ja teknikkojakin.
Kiitos. Todistit juuri ylemmyytesi.
...jatkat töiden etsimistä vielä pitkäääään. Tsemppiä, älä masennu vaikka amk:laiset tai pätevämmät tiedekorkeakoulun käyneet ovat vieneetkin duunipaikat nokkasi edestä. Äläkä hyvä ihminen katkeroidu ainakaan, mikä paistaa viesteistäsi läpi.
T: Menestyvä tradenomi, joka kunnioittaa kaikkia päteviä ammattilaisia tutkinnosta riippumatta ja nauraa partaansa sinun kaltaisille urpoille, jotka kuvittelevat olevansa jotain pelkän tutkinnon perusteella.
No juu. Minkähänlaiset yliopistoihmiset noita tuollasia viestejä kirjottaa..Ehkä joku joka on opetellut pääsykoekirjan ulkoa ja päässyt sitten viidennellä yrittämällä sinne jonnekin. No hui..nythän minä aloin samalla tavalla äksyilemään teille..peace!
”jotka kuvittelevat olevansa jotain pelkän tutkinnon perusteella...”
Tutkinto on osoitus siitä, mihin pystyn, eräänlainen standardi saavutetusta tieto- ja taitotasosta, joten kyllä minulla on varaa kuvitella. Se, mitä jokin yo-merkonomi asiasta ajattelee, on ihan yksi ja sama hailee. Olen koulutustani vastaavissa työtehtävissä ja tienaan oikein hyvin, kiitos kuitenkin kysymästä. Tällä kertaa tuo sinun katkeruus-korttisi meni valitettavasti harakoille ;-)
”Nuorten naisten mukaan ammattikorkeaan menevät eivät tiedä, kuinka paljon enemmän työnantajat arvostavat yliopistomaistereita, koska opintoviikoissa tutkintojen ero on pieni. Epätietoisuutta lisää se, että koulu kuin koulu korostaa erinomaisuuttaan ja arvostustaan työmarkkinoilla.” http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=609219
Revi siitä ”menestynyt tradenomi”, ei kannata kuitenkaan uskoa ihan kaikkea, mitä kerrotaan :-DDD
"Olen koulutustani vastaavissa työtehtävissä ja tienaan oikein hyvin"
Oletko mahdollisesti ravintola-alalla kun aamulla melkein puoli neljän, eli valomerkin, aikaan tuntojasi purat nettiin. Ei vaimoa, ei työtä?
Talouselämän lainauksesi toki oli hyvä!
Juuri näin! En nimittäin todellakaan usko kaikkea mitä kerrotaan enkä varsinkaan kaikkea, mitä joku katkeroitunut ravintolasta kotiutunut ikuinen opiskelija kirjoittaa.
Noh, kaikella kunnioituksella tutkintosaavutustasi kohtaan, mutta jos se antaa pienelle mielellesi "varan kuvitella", niin kehoitan muuttamaan ajattelumalliasi pian. Nimittäin oikeassa työelämässä tuolla "kuvittelulla" ei pitkälle pötkitä. Siellä tulee eteen tilanteita, jossa huomaat, että ihmiset jopa ilman sen kummempaa tutkintoa ovat sinua fiksumpia ja ovat pärjänneet paremmin.