Jatkotutkinto

Ai niin ja samaisen selvityksen ”asiantuntijaryhmä” koostui seuraavista tahoista. Aivan liian monta ammattikorkeakoulun rehtoria sanon minä. Ja näiden pitäisi muka päättää sellaisista koulutuspolitiikan peruskivistä kuin tutkintorakenne. Mitä ihmettä siellä opetusministeriössä tapahtuu?

Puheenjohtajaksi rehtori Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulu,
jäseniksi

koulutuspäällikkö Manu Altonen, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto

hallituksen puheenjohtaja Kari Karaslahti, Konetehdas K&K Oy, Suomen Yrittäjät

johtaja Hannu Saarikangas, Insinööriliitto ry

opiskelija, tekniikan ja liikenteen alan vastaava Toni Mulari, SAMOK ry

projektipäällikkö Jari Jokinen, Opetusministeriö

ja sihteeriksi kehitysjohtaja Eero Suosara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliittoa edustava Manu Altonen, joka jätti eriävän mielipiteen, toteaa seuraavaa:

”Teollisuuden kannalta porras ammattioppilaitoksen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon välillä on liian korkea. Useat ammattikorkeakouluista rekrytoidut tulevat sijoittumaan perinteisiin työntekijätehtäviin. Tähän nähden nykyinenkin ammattikorkeakoulututkinto on liian pitkäkestoinen ja saadut valmiudet eivät vastaa tehtävissä edellytettyjä valmiuksia. Tehtävien vaatima osaaminen edellyttää yrityksissä lisäkoulutusta, mitkä panokset ovat pois muusta tarpeellisesta henkilöstökoulutuksesta. Myöskään tarjolla olevat työtehtävät eivät vastaa niitä odotuksia, joita nuorilla on. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot antaisivat nuorille väärän mielikuvan työelämässä olevista osaamistarpeista.”

Yksi esimerkki "ammatillisesta" lisensiaatin tutkinnosta on esim. digitaalisen viestinnän lisensiaatin tutkinto, jonka voi suorittaa viestintätieteiden yliopistoverkoston puitteissa:

Lisensiaatin tutkintoon johtavat ammatilliset erikoistumisopinnot digitaalisessa viestinnässä

Lisensiaatin tutkintoon johtavat ammatilliset erikoistumisopinnot digitaalisen viestinnän alalla valmistavat viestinnän ja informaatiotutkimuksen alan syvällisesti hallitsevia, muutoksiin valmiita, luovia ja kriittisiä ammattilaisia viestinnän asiantuntijatehtäviin. Erikoistumisopinnot tähtäävät viestintä- ja informaatioammattien työtehtävien muutosten ymmärtämiseen ja hallintaan sekä digitaalisen viestinnän asiantuntijuuden saavuttamiseen.

Lisensiaatin tutkintoon johtavat ammatilliset erikoistumisopinnot digitaalisen viestinnän alalla ovat laajuudeltaan 80 opintoviikkoa. Tutkinto koostuu viestinnän (erityisesti digitaalisen viestinnän) opinnoista, tutkimusmenetelmäopinnoista ja lisensiaatintutkimuksesta. Kullekin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka mukaisesti tutkinto suoritetaan.

(http://www.uta.fi/viesverk/dvlis/index.html).

Noh tässä nyt sitä sitten mennään siihen, että lisensiaatin papereista tulee vähimmäisvaatimus työelämään.

Kaikilla alkaa olla samantasoisia tutkintoja. Maisterin paperit ei ole kohta enää yhtään mitään. Tohtorin paperienkin arvostus laskee. Pian ollaan menty ojasta allikkoon. Sen lisäksi että kun nuo AMK-ihmiset sitten vielä hakevat yliopistoon töihin kun kerran on se ylempi korkeakoulututkinto (toivottavasti ei pääse) niin siinä menee paljon hukkaan. Ja jos johonkin virkaan ei ole yliopistokoulutuksen saaneita hakijoita on pakko ottaa näitä AMK-maistereita :(

Miksi eivät voi yksinkertaisesti hakea muuntokoulutuksiin yliopistoon ja sitä kautta edetä yliopisto maailmassa.

Ehkä ainut keino laittaa piste on alkaa tohtori/lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden boikotti AMK:ita vastaan. Kun ei haeta sinne töihin ei voida suorittaa tuota lisensiaatin tutkintoa. Koska työn saa tarkistaa vain samantasoisen tai ylemmän tutkinnon suorittanut. Siinähän pohtivat sitten. Tietenkään tämä ei onnistu koska aina löytyy ihmisiä jotka eivät arvosta omaa tutkintoaan. Ja AMK:sta saa parempaa palkkaa kuin yliopistosta ja vakivirankin.

Yliopistot saa vaan lisää hommia samalla (eikä lisää rahaa) ja AMK lisää rahaa ja "arvostusta" vaikka todellisuudessa eivät sitä ansaitse.

Maisterin tutkinnon arvostus meni, kohta ollaan viemässä lisensiaatin tutkinnon arvostus ja kohta lähtee myös tohtorin tutkinnon arvostus. Tätä ne siis tarkoittivat kun AMKlaiset puhuvat, että "AMK tulee tärkeämmäksi kouluksi kuin yliopisto".