Lakiosan minimointi avioehtoa hyödyntäen

Molemmat noista mitätöi avioehdon, kuoleminen on eräänlainen avioliiton purkautuminen, aivan kuten avioerokin.

Aloituskysynys esittää avioehtoa joka on elossa olevan puolison avio-oikeuden estäminen ja oikeuden myydä toisen puolison irtaintaomaisuutta avioliiton aikana ja siihen omaisuuteen mikä aviopuolisolla on jo ollut avioliittoon mennessä, mutta avioehto siis koskee vain ja ainoastaa elämisen aikana, aika typerä avioehto.

Kumpikaan ei kuitenkaan mitätöi edes vähäistä määrää lakiosuutta johon on rintaperillisellä ja rintaperillisittä kuolleen lähimmällä sukulaisella eli sisarella tai sisaren lapsilla (Kangas:"lakiosuusoikeus on katsottava laajempana kuin vain rintaperillisiä koskevaksi" ja suora lainaus " Rintaperillisen määritelmä on siten ymmärrettävä laajemmassa muodossa: lakiosaan oikeutettu voi olla rintaperillinen tai tämän sijaan tullut perillinen") Jotenkin noin on.

Lakiosaoikeus on siis lakiin perustuva ja sitä ei voida mitätöidä millään tavalla, ei edes testamentilla.

Lawetorder kirjoitti:

Molemmat noista mitätöi avioehdon, kuoleminen on eräänlainen avioliiton purkautuminen, aivan kuten avioerokin.

Aloituskysynys esittää avioehtoa joka on elossa olevan puolison avio-oikeuden estäminen ja oikeuden myydä toisen puolison irtaintaomaisuutta avioliiton aikana ja siihen omaisuuteen mikä aviopuolisolla on jo ollut avioliittoon mennessä, mutta avioehto siis koskee vain ja ainoastaa elämisen aikana, aika typerä avioehto.

Kumpikaan ei kuitenkaan mitätöi edes vähäistä määrää lakiosuutta johon on rintaperillisellä ja rintaperillisittä kuolleen lähimmällä sukulaisella eli sisarella tai sisaren lapsilla (Kangas:"lakiosuusoikeus on katsottava laajempana kuin vain rintaperillisiä koskevaksi" ja suora lainaus " Rintaperillisen määritelmä on siten ymmärrettävä laajemmassa muodossa: lakiosaan oikeutettu voi olla rintaperillinen tai tämän sijaan tullut perillinen") Jotenkin noin on.

Lakiosaoikeus on siis lakiin perustuva ja sitä ei voida mitätöidä millään tavalla, ei edes testamentilla.

Lue lisää

Jälleen täyttä soopaa tämän Lawetorder-nikkarin esitys. Ei kannata luottaa tuohon kaveriin, se on täällä nähty lukemattomia kertoja,

"Molemmat noista mitätöi avioehdon, kuoleminen on eräänlainen avioliiton purkautuminen, aivan kuten avioerokin."

Höpön höpön. Vain viimeinen virke mitätöi avioehdon. Sen sijaan avioehto on mahdollista rajoittaa ap:n esittämällä tavalla siten, ettei se ole voimassa, jos aviolitto purkautuu kuolemaan.

Puheet toisen irtaimen omaisuuden myymisestä ovat täyttä höpöä; ei toisen omaisuutta saa myydä olipa avioehtoa tai ei. Ja ap:n esittämä avioehto koskee kaikkea omaisuutta, sekä ennen avioliiittoa ollutta etta sen aikana saatua. Aika typerä ei ole avioehto, vaan Lawtorder.

"Kumpikaan ei kuitenkaan mitätöi edes vähäistä määrää lakiosuutta johon on rintaperillisellä ja rintaperillisittä kuolleen lähimmällä sukulaisella eli sisarella tai sisaren lapsilla"

Nyt L-kahjo on jo säätänyt oman lakinsakin, jossa muillekin kuin perittävän rintaperillisille kuuluu lakiosa. Suomen lain mukaan lakiosa kuitenkin kuuluu ainoastaan perittävän rintaperillisille, joita ovat lapset, ottolapset sekä näiden jälkeläiset.

Ei oikein selvinnyt, missä tässä olisi vikaa.

1. "Aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen."
- tämähän on perusavioehto. Rintaperilliselle ei muodostu oikeutta lesken omaisuuteen

2. "Mikäli avioliitto päättyy puolison kuolemaan, on kuitenkin leskeksi jääneellä puolisolla avio-oikeus kaikkeen ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen."
- tämän tavoite on antaa leskelle avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Näin leski voi vaatia tasinkoa pesästä, jolloin perittävän omaisuuden määrä pienenee.

3. "Mikäli avioliitto päättyy muutoin kuin puolison kuolemaan, on tämä avioehto mitätön."
- halutaankin, että avioehto ei ole voimassa, mikäli tulisi ero ja tämä varmistaa sen.

Kyse siis siitä, voidaanko tuo kohta 2 tulkita siten, ettei se ole pätevä.
Kohta 1 ja 3 ovat mielestäni ihan päteviä ja perusjuttuja.

Kyllä se 2-kohta on pätevä. Mutta siinä onkin kysymys yksipuolisesta avioehdosta, kun taas 1-kohdassa on molemminpuolinen eli se tavallinen avioehto.

Kun vain leskellä on avio-oikeus - mutta ei toisin päin - niin tämä pienentää vainajan jäämistöä ja siis siitä laskettavaa hänen perillistensä lakiosaa.

Esimerkki:
Puolisot A ja B, yhteinen lapsi C; A:n omaisuus 150.000, B:n omaisuus 50.000, keskinäinen testamentti lesken hyväksi

1.a. A kuolee, ei avioehtoa
- B saa tasinkona 50.000 ja testamentilla 50.000
- C saa lakiosana 50.000
1.b. A kuolee, molemminpuoleinen avioehto
- B saa testamentilla 75.000
- C saa lakiosana 75.000
1.c. A kuolee, yksipuolinen avioehto A:lla ei avio-oikeutta B:n omaisuuteen
- B saa tasinkona 75.000 ja testamentilla 37.500
- C saa lakiosana 37.500

2.a. B kuolee, ei avioehtoa
- A vetoaa lesken tasinkoprivilegiin, ei tasinkoa B:n perilliselle
- A saa testamentilla 25.000
- C saa lakiosana 25.000
2.b. B kuolee, molemminpuoleinen avioehto
- A saa testamentilla 25.000
- C saa lakiosana 25.000
2.c. B kuolee, yksipuolinen avioehto B:llä ei avio-oikeutta A:n omaisuuteen
- A saa avio-oikeuden nojalla 25.000
- A saa testamentilla 12.500
- C saa lakiosana 12.500

Avioehtoa kirjoitti:

Ei oikein selvinnyt, missä tässä olisi vikaa.

1. "Aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen."
- tämähän on perusavioehto. Rintaperilliselle ei muodostu oikeutta lesken omaisuuteen

2. "Mikäli avioliitto päättyy puolison kuolemaan, on kuitenkin leskeksi jääneellä puolisolla avio-oikeus kaikkeen ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen."
- tämän tavoite on antaa leskelle avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Näin leski voi vaatia tasinkoa pesästä, jolloin perittävän omaisuuden määrä pienenee.

3. "Mikäli avioliitto päättyy muutoin kuin puolison kuolemaan, on tämä avioehto mitätön."
- halutaankin, että avioehto ei ole voimassa, mikäli tulisi ero ja tämä varmistaa sen.

Kyse siis siitä, voidaanko tuo kohta 2 tulkita siten, ettei se ole pätevä.
Kohta 1 ja 3 ovat mielestäni ihan päteviä ja perusjuttuja.

Lue lisää

On ymmärrettävää, että halutaan rajoittaa erotapauksessa avio-oikeutta ja tämä tapahtuu, kun kohta 3 poistetaan kokonaan. Silloin kohdan 1 määräys on eron tullessa voimassa. Kakkoskohta on pätevä poikkeus siltä varalta, että avioliitto päättyy kuolemaan. Muuta ei tarvita, vaikka tarkat sanamuodot tarkistuttaisin kyllä lakimiehellä.

Jos kohta 3 jää tuollaisenaan voimaan, avio-oikeus muuttuu normaaliksi eronkin jälkeen, sillä siinä tilanteessahan "tämä avioehto on mitätön". Ja tätähän ei varmaan toivota?

Nolo123 kirjoitti:

Kyllä se 2-kohta on pätevä. Mutta siinä onkin kysymys yksipuolisesta avioehdosta, kun taas 1-kohdassa on molemminpuolinen eli se tavallinen avioehto.

Kun vain leskellä on avio-oikeus - mutta ei toisin päin - niin tämä pienentää vainajan jäämistöä ja siis siitä laskettavaa hänen perillistensä lakiosaa.

Esimerkki:
Puolisot A ja B, yhteinen lapsi C; A:n omaisuus 150.000, B:n omaisuus 50.000, keskinäinen testamentti lesken hyväksi

1.a. A kuolee, ei avioehtoa
- B saa tasinkona 50.000 ja testamentilla 50.000
- C saa lakiosana 50.000
1.b. A kuolee, molemminpuoleinen avioehto
- B saa testamentilla 75.000
- C saa lakiosana 75.000
1.c. A kuolee, yksipuolinen avioehto A:lla ei avio-oikeutta B:n omaisuuteen
- B saa tasinkona 75.000 ja testamentilla 37.500
- C saa lakiosana 37.500

2.a. B kuolee, ei avioehtoa
- A vetoaa lesken tasinkoprivilegiin, ei tasinkoa B:n perilliselle
- A saa testamentilla 25.000
- C saa lakiosana 25.000
2.b. B kuolee, molemminpuoleinen avioehto
- A saa testamentilla 25.000
- C saa lakiosana 25.000
2.c. B kuolee, yksipuolinen avioehto B:llä ei avio-oikeutta A:n omaisuuteen
- A saa avio-oikeuden nojalla 25.000
- A saa testamentilla 12.500
- C saa lakiosana 12.500

Lue lisää

Ja taas tulee summia ja väärin ymmärryksiä, on se ahne mies tuo nolo123.

Haloo Helsinki!!! "1. "Aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen."" YKKÖS KOHTA!!! ---->A V I O P U O L I S O I L L A!!!!!<--- eli tarkoittaa JOMPAA KUMPAA aviopuolisoa ja aivan samoin on KAKKOS kohdassakin: ""Mikäli avioliitto päättyy---> puolison kuolemaan<----, on kuitenkin ---->leskeksi jääneellä puolisolla<---- avio-oikeus kaikkeen ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen."" MITEN SAAT TUOSTA YKSIPUOLISEN AVIOEHDON, koska siinähän on aivan sama kumpi kuolee, niin leskeksi jääneellä puolisolla, jne.

Lisäksi tuossa ANNETAAN AVIO-OIKEUS koko omaisuuteen, eli myöskin vainajan omaisuuteen jolloinka ositusta ei suoriteta, toisaalta sitä voisi tarkentaa, että koko omaisuus siirtyy jäljelle jääneen puolison omistukseen

Silloin olisi yksipuolinen JOS SIINÄ OLISI "kun aviomies kuolee, niin leski saa jne, niin tällöin se olisi yksipuolinen.

Nolo123, meinaatko lisäksi laittaa vainajalle avio-oikeuden pätemään eli vainajalle laitetaan hautaan mukaan avio-oikeuden alainen omaisuus??? Ei juma, vainajalle avio-oikeus omaisuutta mukaan...

Lawetorder kirjoitti:

Ja taas tulee summia ja väärin ymmärryksiä, on se ahne mies tuo nolo123.

Haloo Helsinki!!! "1. "Aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen."" YKKÖS KOHTA!!! ---->A V I O P U O L I S O I L L A!!!!!<--- eli tarkoittaa JOMPAA KUMPAA aviopuolisoa ja aivan samoin on KAKKOS kohdassakin: ""Mikäli avioliitto päättyy---> puolison kuolemaan<----, on kuitenkin ---->leskeksi jääneellä puolisolla<---- avio-oikeus kaikkeen ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen."" MITEN SAAT TUOSTA YKSIPUOLISEN AVIOEHDON, koska siinähän on aivan sama kumpi kuolee, niin leskeksi jääneellä puolisolla, jne.

Lisäksi tuossa ANNETAAN AVIO-OIKEUS koko omaisuuteen, eli myöskin vainajan omaisuuteen jolloinka ositusta ei suoriteta, toisaalta sitä voisi tarkentaa, että koko omaisuus siirtyy jäljelle jääneen puolison omistukseen

Silloin olisi yksipuolinen JOS SIINÄ OLISI "kun aviomies kuolee, niin leski saa jne, niin tällöin se olisi yksipuolinen.

Nolo123, meinaatko lisäksi laittaa vainajalle avio-oikeuden pätemään eli vainajalle laitetaan hautaan mukaan avio-oikeuden alainen omaisuus??? Ei juma, vainajalle avio-oikeus omaisuutta mukaan...

Lue lisää

Tässä jälleen tälle palstalle pesiytyneen hömpän horinoita. Hän ei ymmärrä edes sitä yksinkertaista asiaa, että jos vain leskellä on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, niin avioehto on yksipuolinen (kun molemmilla ei sitä avio-oikeutta ole) siitä riippumatta, kumpi puoliso ensin kuolee.

Hypätkää aina yli, kun näette nimimerkin Lawetorder. Tyyppi ei osaa muuta kuin sekoittaa puuroa, ja jälki on sen mukainen.

Miksi edes tehdä avioehtoa? Koska ilman avioehtoa säilyy avio-oikeus kuoleman jälkeen ja vaikka kuinka leski omistaa puolet omaisuudesta, niin hän saa pitää omaisuutensa, eli kyseessä on uusi avioliitto lesken ja uuden puolison kanssa, niin leski omistaa sen minkä omistaakin, ei edellisestä liitosta oleva rintaperillinen saa lesken omaisuudesta mitään, jos taas kyse avioliiton (leski - uusi puoliso) rintaperillinen, niin avio-oikeus takaa leskelle puolet omaisuudesta joka on hankittu yhdessä.

Aivan sama asia on avioerossakin.

Tässä jälleen nololle joka yhä varmaan hakee vainajan sisaria periin leskenkin kun hänestä aika jättää: https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html "Puolisoiden omaisuuden jako
...kun avioliitto purkautuu puolison kuoleman vuoksi

Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta". NOLOUDENMESTARIN PITÄÄ nyt tulla sieltä häkistä ulos ja alkaa oppiin jotain, ELI AVIOLIITTO PURKAUTUU AVIOPARIN KUOLLESSA ja myöskin haetussa ja toteutuneessa avioerossa jolloin molemmissa tapauksissa suoritetaan ositus vaatimuksen mukaan.

Laittaako nolo123 nyt lesken oleen naimisissa omaan kuolemaansa ja senkin jälkeen edesmenneen puolisonsa kanssa jolloinka se estää uuden avioliiton???
Tämä on vuoden parhaimmistoa ja yhtä hyvä kuin vainajan sisaretkin-juttu.

Rintaperilisellä on aina oikeus lakiosaan, tämä on jo perintökaaressa (Perintökaari 7 luku
Lakiosasta).

Lawetorder kirjoitti:

Miksi edes tehdä avioehtoa? Koska ilman avioehtoa säilyy avio-oikeus kuoleman jälkeen ja vaikka kuinka leski omistaa puolet omaisuudesta, niin hän saa pitää omaisuutensa, eli kyseessä on uusi avioliitto lesken ja uuden puolison kanssa, niin leski omistaa sen minkä omistaakin, ei edellisestä liitosta oleva rintaperillinen saa lesken omaisuudesta mitään, jos taas kyse avioliiton (leski - uusi puoliso) rintaperillinen, niin avio-oikeus takaa leskelle puolet omaisuudesta joka on hankittu yhdessä.

Aivan sama asia on avioerossakin.

Tässä jälleen nololle joka yhä varmaan hakee vainajan sisaria periin leskenkin kun hänestä aika jättää: https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html "Puolisoiden omaisuuden jako
...kun avioliitto purkautuu puolison kuoleman vuoksi

Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta". NOLOUDENMESTARIN PITÄÄ nyt tulla sieltä häkistä ulos ja alkaa oppiin jotain, ELI AVIOLIITTO PURKAUTUU AVIOPARIN KUOLLESSA ja myöskin haetussa ja toteutuneessa avioerossa jolloin molemmissa tapauksissa suoritetaan ositus vaatimuksen mukaan.

Laittaako nolo123 nyt lesken oleen naimisissa omaan kuolemaansa ja senkin jälkeen edesmenneen puolisonsa kanssa jolloinka se estää uuden avioliiton???
Tämä on vuoden parhaimmistoa ja yhtä hyvä kuin vainajan sisaretkin-juttu.

Rintaperilisellä on aina oikeus lakiosaan, tämä on jo perintökaaressa (Perintökaari 7 luku
Lakiosasta).

Lue lisää

Tuon "järjen jättiläisen" kanssa on aivan turha ryhtyä mihinkään: mikään ei mene perille, kun päässä on vain sahanpuruja.

Mitä ositukseen tulee, niin tietysti se voidaan vaatia toimitettavaksi yhtä hyvin avioliiton purkauduttua avioeroon tai kuolemaan. Avioehto sitten määrää, mitä omaisuutta erotellaan ja mitä - avio-oikeuden alaista - ositetaan.

Mutta tuolla jäärällä ei ole käsitystä edes sellaisesta perusasiasta kuin mihin omaisuuteen avio-oikeus on. Se nimittäin EI rajoitu vain avioliiton aikana saatuun, kuten puruäijä jatkuvasti virheellisesti esittää. Tämän enempää en nyt hömpän oikomiseen aikaani uhraa.

Jep. Tätä samaa tarkoitin. Selitys väänsi rautalangasta. Kiitos!

Jos oletetaan, että kaikki omaisuus on alunperin yhteistä, niin avioehto ja sen lisäksi tehty testamentti johtaa siihen, että

1. Leski saa ensin pitää 50% itsellään tämän nimenomaisen avioehdon perusteella - oma omaisuus.
2. Leski voi vaatia tasinkoa kuolleen puolison pesästä puolet, eli 25% koko yhteisestä alkuperäisestä omaisuudesta. Nyt leskellä kasassa 75% koko yhteisestä omaisuudesta.
3. Testamentilla puolisot voivat avioehdon lisäksi määrätä pesän leskeksi jääneelle - nyt 25% alkuperäisestä yhteisestä omaisuudesta.
4. Lakiosaksi rintaperillisille tuosta tulisi puolet eli 12,5 % alkuperäisestä yhteisestä omaisuudesta.

Vieläkö pystyy lakiosaa jotenkin pienentämään?

Avioehtoa kirjoitti:

Jep. Tätä samaa tarkoitin. Selitys väänsi rautalangasta. Kiitos!

Jos oletetaan, että kaikki omaisuus on alunperin yhteistä, niin avioehto ja sen lisäksi tehty testamentti johtaa siihen, että

1. Leski saa ensin pitää 50% itsellään tämän nimenomaisen avioehdon perusteella - oma omaisuus.
2. Leski voi vaatia tasinkoa kuolleen puolison pesästä puolet, eli 25% koko yhteisestä alkuperäisestä omaisuudesta. Nyt leskellä kasassa 75% koko yhteisestä omaisuudesta.
3. Testamentilla puolisot voivat avioehdon lisäksi määrätä pesän leskeksi jääneelle - nyt 25% alkuperäisestä yhteisestä omaisuudesta.
4. Lakiosaksi rintaperillisille tuosta tulisi puolet eli 12,5 % alkuperäisestä yhteisestä omaisuudesta.

Vieläkö pystyy lakiosaa jotenkin pienentämään?

Lue lisää

Väärin menee, aivan väärin, kannattaisi aikuisten oikeasti lukea se perintökaaren osio lakiosasta.

Huomioitahan sen, että lakiosaa määrättäessä lasketaan omaisuuteen LESKELLE menevä omaisuusarvo tähän tapaan: " 3 §

--->Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo.<---

Pesän varoista ei ole vähennettävä lahjanlupauksena annettua sitoumusta eikä sitä määrää, mikä on suoritettava perittävällä lain mukaan olleen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi vastaisuudessa.

Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu."

Lawetorder kirjoitti:

Väärin menee, aivan väärin, kannattaisi aikuisten oikeasti lukea se perintökaaren osio lakiosasta.

Huomioitahan sen, että lakiosaa määrättäessä lasketaan omaisuuteen LESKELLE menevä omaisuusarvo tähän tapaan: " 3 §

--->Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo.<---

Pesän varoista ei ole vähennettävä lahjanlupauksena annettua sitoumusta eikä sitä määrää, mikä on suoritettava perittävällä lain mukaan olleen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi vastaisuudessa.

Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu."

Lue lisää

Mikä näistä kohdista oli
- eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo tai
- lahjalupaus tai
- ennakkoperintö tai
- eläessä annettu lahja
?

Avioehtoa kirjoitti:

Jep. Tätä samaa tarkoitin. Selitys väänsi rautalangasta. Kiitos!

Jos oletetaan, että kaikki omaisuus on alunperin yhteistä, niin avioehto ja sen lisäksi tehty testamentti johtaa siihen, että

1. Leski saa ensin pitää 50% itsellään tämän nimenomaisen avioehdon perusteella - oma omaisuus.
2. Leski voi vaatia tasinkoa kuolleen puolison pesästä puolet, eli 25% koko yhteisestä alkuperäisestä omaisuudesta. Nyt leskellä kasassa 75% koko yhteisestä omaisuudesta.
3. Testamentilla puolisot voivat avioehdon lisäksi määrätä pesän leskeksi jääneelle - nyt 25% alkuperäisestä yhteisestä omaisuudesta.
4. Lakiosaksi rintaperillisille tuosta tulisi puolet eli 12,5 % alkuperäisestä yhteisestä omaisuudesta.

Vieläkö pystyy lakiosaa jotenkin pienentämään?

Lue lisää

Hyvä, kun lopulta pääsit kärrylle. Tuon jaon minä olin esittänyt varsin selkeästi 21.9. kohdassa 2.c.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15408527/lakiosan-minimointi-avioehtoa-hyodyntaen#comment-95039239

Sinä:
"1. Leski saa ensin pitää 50% itsellään tämän nimenomaisen avioehdon perusteella - oma omaisuus.
2. Leski voi vaatia tasinkoa kuolleen puolison pesästä puolet, eli 25% koko yhteisestä "

Edellä sanat "tämän nimenomaisen avioehdon perusteella" ovat väärässä kohdassa. Oklein olisi:

1. Leski saa ensin pitää omistamansa omaisuuden eli 50 % yhteisestä omaisuudesta.
2. Tämän nimenomaisen avioehdon perusteella leski voi vaatia tasinkoa kuolleen puolison pesästä puolet eli 25 % koko yhteisestä.

Vielä on syytä tähdentää, että "tämä nimenomainen avioehto" ei ole tavanomainen eli molemminpuolinen, vaan yksipuolinen, kuten jo aikaisemmin olen kertonut.

Ilmeisesti olin kärryillä ensimmäisestä kysymyksestäni saakka :)

Se mitä lähinnä arvelen, että tuollainen avioehto voitaisiin haastaa, koska sen ilmeinen tarkoitus on vain pienentää lakiosaa. Tuolta osin en siis ole ihan vakuuttunut avioehdon pitävyydestä oikeusasteissa.

Avioehto kirjoitti:

Ilmeisesti olin kärryillä ensimmäisestä kysymyksestäni saakka :)

Se mitä lähinnä arvelen, että tuollainen avioehto voitaisiin haastaa, koska sen ilmeinen tarkoitus on vain pienentää lakiosaa. Tuolta osin en siis ole ihan vakuuttunut avioehdon pitävyydestä oikeusasteissa.

Lue lisää

ei voida haastaa kun käytännössä lakiosa lasketaan vasta kun tiedetään että paljonko on pesän säästö.Lain puitteissa mennään.

Osituksen sovittelu on se menetelmä, joka saattaa vaikuttaa asiaan, jos käytetään yksipuolisia ehtoja avioehtosopimuksessa. AL 103b §

"Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat."

Myös perilliset voivat omaisuuden osituksessa vedota kuolinpesän puolesta sovitteluun.

Lakimies43 kirjoitti:

ei voida haastaa kun käytännössä lakiosa lasketaan vasta kun tiedetään että paljonko on pesän säästö.Lain puitteissa mennään.

Höpö höpö. lakiosaa määriteltäessä otetaan huomioon koko omaisuuden arvo ja joka jaetaan kaikkien mahdollisten perimisoikeuden omaavien lukumäärällä, myöskin testamentilla perinnöttömäksi jätetty mukaan ja sen jälkeen tulee yhdelle se omaisuuden arvo josta puolet on lakiosa, siis sille joka lakiosa vaatimuksen on tehnyt. " 2 §

Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.

3 §

Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai --->eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo<---. (eli ENNEN OSITUSTA"

Kaikki tuo löytyy perintökaaresta 'arvon Laikimieli43'.

Lakimies43 kirjoitti:

ei voida haastaa kun käytännössä lakiosa lasketaan vasta kun tiedetään että paljonko on pesän säästö.Lain puitteissa mennään.

Eikö tuolloin kaikkien, jotka tekevät keskinäisen testamentin, kannataisi tehdä perintöverojen minimoiseksi ensin tällainen avioehto (ensin kuolleella ei ole avio-oikeutta leskeksi jääneen omaisuuteen) ja sitä vasta täydentää testamentilla? Miksi ei tehdä?

Lawetorder kirjoitti:

Höpö höpö. lakiosaa määriteltäessä otetaan huomioon koko omaisuuden arvo ja joka jaetaan kaikkien mahdollisten perimisoikeuden omaavien lukumäärällä, myöskin testamentilla perinnöttömäksi jätetty mukaan ja sen jälkeen tulee yhdelle se omaisuuden arvo josta puolet on lakiosa, siis sille joka lakiosa vaatimuksen on tehnyt. " 2 §

Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.

3 §

Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai --->eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo<---. (eli ENNEN OSITUSTA"

Kaikki tuo löytyy perintökaaresta 'arvon Laikimieli43'.

Lue lisää

L-höpön höpötykset vain jatkuvat jatkumistaan.

"Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai --->eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo<---. (eli ENNEN OSITUSTA"

Tyypillistä hölmöläisen sananselitystä! Höpötyyppi kun ottaisi huomioon vain tai-sanan jälkeen osoittamansa omaisuuden, mutta ei sitä omaisuutta on ennen tai-sanaa. Kohdeltaisiinko lakiosaa määrättäessä tai sanan edellä ja sen jäljessä olevia omaisuuseroa eri tavalla. Ei toki.

Oikein:
Eloonjääneeltä puolisolta kuolleen perillisille tuleva tasinko ja vastaavasti kuolleen puolison perillisiltä eloonjääneelle menevä tasinko molemmat otetaan samalla tavoin huomioon lakiosaa määrättäessä. Eli lakiosa lasketaan osituksessa muodostuvasta perittävän JÄÄMISTÖSTÄ, Tämän luulisi tyhmemmällekin olevan selvää jo siitä, että perittävän (lakiosan syrjäyttävä) testamentti voi koskea vain sitä omaisuutta, joka perittävän osalla osituksessa muodostuu eli JÄÄMISTÖÄ.

L-höpön höpötyksille ei kannata korvaansa kallistaa. Varmaan hän tähänkin jatkohöpöä liittää, mutta minä en niihin aikaani tuhlaa.

Nolo123 kirjoitti:

L-höpön höpötykset vain jatkuvat jatkumistaan.

"Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai --->eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo<---. (eli ENNEN OSITUSTA"

Tyypillistä hölmöläisen sananselitystä! Höpötyyppi kun ottaisi huomioon vain tai-sanan jälkeen osoittamansa omaisuuden, mutta ei sitä omaisuutta on ennen tai-sanaa. Kohdeltaisiinko lakiosaa määrättäessä tai sanan edellä ja sen jäljessä olevia omaisuuseroa eri tavalla. Ei toki.

Oikein:
Eloonjääneeltä puolisolta kuolleen perillisille tuleva tasinko ja vastaavasti kuolleen puolison perillisiltä eloonjääneelle menevä tasinko molemmat otetaan samalla tavoin huomioon lakiosaa määrättäessä. Eli lakiosa lasketaan osituksessa muodostuvasta perittävän JÄÄMISTÖSTÄ, Tämän luulisi tyhmemmällekin olevan selvää jo siitä, että perittävän (lakiosan syrjäyttävä) testamentti voi koskea vain sitä omaisuutta, joka perittävän osalla osituksessa muodostuu eli JÄÄMISTÖÄ.

L-höpön höpötyksille ei kannata korvaansa kallistaa. Varmaan hän tähänkin jatkohöpöä liittää, mutta minä en niihin aikaani tuhlaa.

Lue lisää

omaisuuseroa po. omaisuuseriä.

Nolo123 kirjoitti:

L-höpön höpötykset vain jatkuvat jatkumistaan.

"Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai --->eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo<---. (eli ENNEN OSITUSTA"

Tyypillistä hölmöläisen sananselitystä! Höpötyyppi kun ottaisi huomioon vain tai-sanan jälkeen osoittamansa omaisuuden, mutta ei sitä omaisuutta on ennen tai-sanaa. Kohdeltaisiinko lakiosaa määrättäessä tai sanan edellä ja sen jäljessä olevia omaisuuseroa eri tavalla. Ei toki.

Oikein:
Eloonjääneeltä puolisolta kuolleen perillisille tuleva tasinko ja vastaavasti kuolleen puolison perillisiltä eloonjääneelle menevä tasinko molemmat otetaan samalla tavoin huomioon lakiosaa määrättäessä. Eli lakiosa lasketaan osituksessa muodostuvasta perittävän JÄÄMISTÖSTÄ, Tämän luulisi tyhmemmällekin olevan selvää jo siitä, että perittävän (lakiosan syrjäyttävä) testamentti voi koskea vain sitä omaisuutta, joka perittävän osalla osituksessa muodostuu eli JÄÄMISTÖÄ.

L-höpön höpötyksille ei kannata korvaansa kallistaa. Varmaan hän tähänkin jatkohöpöä liittää, mutta minä en niihin aikaani tuhlaa.

Lue lisää

Tuon voisi sanoa lyhyesti ja selkeästi näin: Lakiosaa määriteltäessä otetaan huomioon koko omaisuus mitään siitä poistamasta, siihen lisätään laissa määrätyt omaisuuserät ja jaetaan kaikkien mahdollisten perimisoikeuksien omistavien kesken jolloinka muodostuu määrätty perintöosuus josta puolet on se lakiosa.

Eli lyhyesti sanottuna, mikään järjestely lakiosan saamisen esteeksi ei onnistu, kuin ainoastaan testamentilla perinnöttömäksi tekeminen ja siitäkin saa olla epävarma, koska laki sanoo, että lakiosaan on aina oikeus.

Lawetorder kirjoitti:

Tuon voisi sanoa lyhyesti ja selkeästi näin: Lakiosaa määriteltäessä otetaan huomioon koko omaisuus mitään siitä poistamasta, siihen lisätään laissa määrätyt omaisuuserät ja jaetaan kaikkien mahdollisten perimisoikeuksien omistavien kesken jolloinka muodostuu määrätty perintöosuus josta puolet on se lakiosa.

Eli lyhyesti sanottuna, mikään järjestely lakiosan saamisen esteeksi ei onnistu, kuin ainoastaan testamentilla perinnöttömäksi tekeminen ja siitäkin saa olla epävarma, koska laki sanoo, että lakiosaan on aina oikeus.

Lue lisää

Entäpä rahojen siirtäminen lakiosaperillisten ulottumattomiin säästöhenkivakuutusta käyttäen?

En tietenkään oikeasti usko, että Lawetorder osaisi sanoa tähän mitään järkevää. Tämä tyyppihän luulee muun muassa, että lapsettoman vainajan sisaruksilla on on lakiosaoikeus. Mutta tiedoksi nyt vielä tämänkin asian osalta, että paljon on taivaassa ja maan päällä sellaista, mitä ei Lawetorder tunne.

Luetaanpa sitä lakia hiukka tarkemmin, koska sanoilla MÄÄRÄTÄÄN, että MÄÄRITELLÄÄN on selkeitä käyttöeroja, että myöskin vaikutusta eli jos jokin asia määritellään eli mikä kuuluu mihinkin, taikka laskutoimituksella määritellään jonkin tavaran arvo.

Kun taas sanalla määrätään jokin asia olemaan jossain, esim. esikunta määräsi vänrikin olemaan asemapaikallaan klo silloin ja silloin, niin tuota sanotaan määräämiseksi eli määrätään jokin asia.

Nyt kun taas lakiosio-osiossa perintökaaressa määrätään näin: " 2 §

Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.

2 momentti on kumottu L:lla 19.1.1979/32". niin tuossa selkeästi siis lisätään lakiosaoikeuksia jollekkin, ainakaa tuo ei vaikuta olevan sanallisesti "määritellään".

Jos ei tarkoiteta sitä, niin silloin tuossa pitäisi lukea näin, "lakiosaa MÄÄRITELTÄESSÄ otettakoon lukuun-- jne. ja muille menevän osuuden arvo laskennallisesti mukaan kuolinpesänarvoon".

Kun ja jos kerran vainajan sisartenkin osuus pitää laskea, niin tällöinhän se on , jos testamentilla on omaisuus määrätty jollekkin muulle, niin silloinhan se olisi joko lakiosa taikka osuus eli laskennallisesti hekin kuuluisivat pesään eli perinnöttömäksi jätetty, että myöskin vainajan sisaret taikka heidän jälkeläiset eli omaisuuden arvo jaettuna perijöiksi laskennallisesti tulevat ja joka tältä osin vähentää lakiosuutta eli kun joku vaatii lakiosaansa, niin siihen omaisuuden jakoon otetaan lukuun mummon kumminkaimatkin ja lopputuloksena on perintöosuuden arvo josta lakiosuus on puolet.

Ps. kannattaisiko sinun vähän lukea Kangas & Aarnio, Kangas, Norri, että Aarnion lakikirjallisuutta?

Lawetorder kirjoitti:

Luetaanpa sitä lakia hiukka tarkemmin, koska sanoilla MÄÄRÄTÄÄN, että MÄÄRITELLÄÄN on selkeitä käyttöeroja, että myöskin vaikutusta eli jos jokin asia määritellään eli mikä kuuluu mihinkin, taikka laskutoimituksella määritellään jonkin tavaran arvo.

Kun taas sanalla määrätään jokin asia olemaan jossain, esim. esikunta määräsi vänrikin olemaan asemapaikallaan klo silloin ja silloin, niin tuota sanotaan määräämiseksi eli määrätään jokin asia.

Nyt kun taas lakiosio-osiossa perintökaaressa määrätään näin: " 2 §

Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.

2 momentti on kumottu L:lla 19.1.1979/32". niin tuossa selkeästi siis lisätään lakiosaoikeuksia jollekkin, ainakaa tuo ei vaikuta olevan sanallisesti "määritellään".

Jos ei tarkoiteta sitä, niin silloin tuossa pitäisi lukea näin, "lakiosaa MÄÄRITELTÄESSÄ otettakoon lukuun-- jne. ja muille menevän osuuden arvo laskennallisesti mukaan kuolinpesänarvoon".

Kun ja jos kerran vainajan sisartenkin osuus pitää laskea, niin tällöinhän se on , jos testamentilla on omaisuus määrätty jollekkin muulle, niin silloinhan se olisi joko lakiosa taikka osuus eli laskennallisesti hekin kuuluisivat pesään eli perinnöttömäksi jätetty, että myöskin vainajan sisaret taikka heidän jälkeläiset eli omaisuuden arvo jaettuna perijöiksi laskennallisesti tulevat ja joka tältä osin vähentää lakiosuutta eli kun joku vaatii lakiosaansa, niin siihen omaisuuden jakoon otetaan lukuun mummon kumminkaimatkin ja lopputuloksena on perintöosuuden arvo josta lakiosuus on puolet.

Ps. kannattaisiko sinun vähän lukea Kangas & Aarnio, Kangas, Norri, että Aarnion lakikirjallisuutta?

Lue lisää

Lisään omaani. Vaikkapa tälleen: "Lakia väljästi lukien lakiosaan oikeutettu on kuka tahansa rintaperillinen, ottolapsi että tämän jälkeläinen. Laki ei tässä kohdin puhu suppeasti lähimmästä rintaperillisestä, ja kuten Kangas sanoo, rintaperillisen määritelmä on siten ymmärrettävä laajemmassa muodossa: lakiosaan oikeutettu voi olla rintaperillinen tai tämän sijaan tullut perillinen. Edelleen, ensimmäisessä perillisryhmässä vallitsee Kankaan mukaan rajaton sijaantulo-oikeus.

Täsmentämättä kussakin kohdassa jää, että rajaton sijaantulo-oikeus lakiosalle astuu voimaan vasta, kun LÄHIN mahdollinen rintaperillinen on menehtynyt. Toisin kuin testamentin osalla, jossa kuka tahansa elossa olevan varsinaisen perijän rintaperillinen voi olla sijaantulijana, elossa olevalla LÄHIMMÄLLÄ lakiosan vaatijalla ei voi olla sijaantulijaa"

Eli jos edesmenneellä ei ole ollut rintaperillistä, niin tällöin hänen sijaantulijalla on samat oikeudet kuin rintaperillisellä perintöön, eli myöskin lakiosaan ja mahdollisia perijöitä on edesmenneen vanhemmat jos ovat elossa ja jos ei, niin edesmenneen sisaret ovat tällöin sijaantulijoita.

Helmiä helmiä, helmiäpä hyvinkin.

Huomioithan, että lakiosa-osiossa myöhemmin mainitaan vain perijät.

En minä mitään pokkana väitä, mene sanomaan tuo kirjan kirjoittajalle Kankaalle (Kangas) ja lisäksi tuo on suuroimmaksi osaksi ihan lainattua muualta, en sano mistä.

Etsikää, niin te löydätte.

Ps. Huoh hoijjakkaa kun jatkuvasti naijjaan, ymmärtäkää nyt jo edes vähän lukemaanne, jos ette, ei ole minun vikani sekään.

Lawetorder kirjoitti:

En minä mitään pokkana väitä, mene sanomaan tuo kirjan kirjoittajalle Kankaalle (Kangas) ja lisäksi tuo on suuroimmaksi osaksi ihan lainattua muualta, en sano mistä.

Etsikää, niin te löydätte.

Lue lisää

"mene sanomaan tuo kirjan kirjoittajalle Kankaalle (Kangas) ja lisäksi tuo on suuroimmaksi osaksi ihan lainattua muualta,"

Ongelma L-höpön kannalta onkin siinä, että häne ei ymmärrä lukemaansa, olkoon kysymys lakitekstistä tai vaikkapa Kankaan tekstistä. Täyttä höpöä sitten suoltaa tänne.

Tätä ei voi selvemmin sanoa, " Rintaperillisen määritelmä on siten ymmärrettävä laajemmassa muodossa: lakiosaan oikeutettu voi olla rintaperillinen tai tämän sijaan tullut perillinen (Kangas)".

En tiedä mikä sinun lukihärössä on vikana, mutta luettuna tuo on aika selkeää.

Tai: "Edelleen lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan kuuluu ainoastaan ensimmäisen parenteelin perillisille eli rintaperillisille. Lisäksi myös ensimmäisen parenteelin sijaantuloperillisillä on itsenäinen oikeus lakiosaan. (Aarnio ja Kangas 2010)".

Eli jos ei ole rintaperillistä, niin silloin rintaperillisten sijaan on perimisoikeus joko edesmenneen vanhemmilla ja jos ei ole elossa, niin edesmenneen sisarilla ja tällöin on myös lakiosa-oikeus eli vaikka olisi tehty testamentti jollekkin muulle, niin tällöin on oikeusvaatia lakiosa.

Erittäin yksinkertaista ja jollain ajatteleva ymmärtää tämän.

Lawetorder kirjoitti:

Tätä ei voi selvemmin sanoa, " Rintaperillisen määritelmä on siten ymmärrettävä laajemmassa muodossa: lakiosaan oikeutettu voi olla rintaperillinen tai tämän sijaan tullut perillinen (Kangas)".

En tiedä mikä sinun lukihärössä on vikana, mutta luettuna tuo on aika selkeää.

Tai: "Edelleen lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan kuuluu ainoastaan ensimmäisen parenteelin perillisille eli rintaperillisille. Lisäksi myös ensimmäisen parenteelin sijaantuloperillisillä on itsenäinen oikeus lakiosaan. (Aarnio ja Kangas 2010)".

Eli jos ei ole rintaperillistä, niin silloin rintaperillisten sijaan on perimisoikeus joko edesmenneen vanhemmilla ja jos ei ole elossa, niin edesmenneen sisarilla ja tällöin on myös lakiosa-oikeus eli vaikka olisi tehty testamentti jollekkin muulle, niin tällöin on oikeusvaatia lakiosa.

Erittäin yksinkertaista ja jollain ajatteleva ymmärtää tämän.

Lue lisää

Koitapa selvittää, mikä on se ensimmäinen parenteeli? MIhin parenteeliin kuuluvat perittävän vanhemmat?

"Lisäksi myös ensimmäisen parenteelin sijaantuloperillisillä on itsenäinen oikeus lakiosaan."

Lawetorder kirjoitti:

Tätä ei voi selvemmin sanoa, " Rintaperillisen määritelmä on siten ymmärrettävä laajemmassa muodossa: lakiosaan oikeutettu voi olla rintaperillinen tai tämän sijaan tullut perillinen (Kangas)".

En tiedä mikä sinun lukihärössä on vikana, mutta luettuna tuo on aika selkeää.

Tai: "Edelleen lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan kuuluu ainoastaan ensimmäisen parenteelin perillisille eli rintaperillisille. Lisäksi myös ensimmäisen parenteelin sijaantuloperillisillä on itsenäinen oikeus lakiosaan. (Aarnio ja Kangas 2010)".

Eli jos ei ole rintaperillistä, niin silloin rintaperillisten sijaan on perimisoikeus joko edesmenneen vanhemmilla ja jos ei ole elossa, niin edesmenneen sisarilla ja tällöin on myös lakiosa-oikeus eli vaikka olisi tehty testamentti jollekkin muulle, niin tällöin on oikeusvaatia lakiosa.

Erittäin yksinkertaista ja jollain ajatteleva ymmärtää tämän.

Lue lisää

Lisään omaani jotta ymmärtäisitte.

Eli nyt kun ei ole rintaperillisiä, niin tällöin ensimmäisen parenteelin perillisiä onkin joko edesmenneen vanhemmat taikka edesmenneen sisaret ja jos heitäkään ei ole tai osa on, niin tällöin se lakiosa-oikeus siirtyy sisarten perillisille eli heidän lapsilleen (lue: sukulaisten perintöoikeudesta ja lakiosasta.

outoameninkiä kirjoitti:

Koitapa selvittää, mikä on se ensimmäinen parenteeli? MIhin parenteeliin kuuluvat perittävän vanhemmat?

"Lisäksi myös ensimmäisen parenteelin sijaantuloperillisillä on itsenäinen oikeus lakiosaan."

Lue lisää

Koettaisit sinäkin nyt jo tuolla iällä oppia edes ymmärtämään lukemaansa,

Nyt ON KYSE RINTAPERILLISITTÄ KUOLLEEN perimisestä, Kyse EI ole RINTAPERILLISIÄ omaavan perimisestä.

Tsiisus että joutuu ydinasiankin vääntään rautalangasta.

Lawetorder kirjoitti:

Koettaisit sinäkin nyt jo tuolla iällä oppia edes ymmärtämään lukemaansa,

Nyt ON KYSE RINTAPERILLISITTÄ KUOLLEEN perimisestä, Kyse EI ole RINTAPERILLISIÄ omaavan perimisestä.

Tsiisus että joutuu ydinasiankin vääntään rautalangasta.

Lue lisää

" ON KYSE RINTAPERILLISITTÄ KUOLLEEN perimisestä"

Silloin asia on hyvin yksinkertainen. Kukaan ei saa lakiosaa, koska lakiosan voi saada vain ensimmäisen parenteelin perillinen (kuten Kangaskin toteaa siteeraamassasi kohdassa).

Lawetorder kirjoitti:

Koettaisit sinäkin nyt jo tuolla iällä oppia edes ymmärtämään lukemaansa,

Nyt ON KYSE RINTAPERILLISITTÄ KUOLLEEN perimisestä, Kyse EI ole RINTAPERILLISIÄ omaavan perimisestä.

Tsiisus että joutuu ydinasiankin vääntään rautalangasta.

Lue lisää

Siinäpä onkin paras rautalangan vääntäjä "ydinasiasta", jonka oma ydin on sahanpuruja! Ei tuommoisen purupään kanssa ole edes hauskaa sanailla, on kuin tuulelle puhuisi. Ajanhukkaa myös palstalta lakitietoa etsiville.

outoameninkiä kirjoitti:

" ON KYSE RINTAPERILLISITTÄ KUOLLEEN perimisestä"

Silloin asia on hyvin yksinkertainen. Kukaan ei saa lakiosaa, koska lakiosan voi saada vain ensimmäisen parenteelin perillinen (kuten Kangaskin toteaa siteeraamassasi kohdassa).

Lue lisää

Höpö höp, luehan tämä: "2 § (20.4.2018/258)
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä." nyt tarkkaan, sitten mene lakiosa-osioon ja lue tarkkaan ne kohdat jossa ilmaistaan "määrätään" ei siis määritellään.

Tuossa muuttuu alussa jo se teidän parenteelimäärityksenne, eli edesmenneen vanhemmista tulee ensisijaisia perijöitä, sitten jos he ovat kuolleet, niin tuleekin sisaruksista, kyse ei ole mistään sijaantulosta, vaan viimeisenä mainitaan ne sijaantulijat, eli jos veli tai sisar on kuollut, tulee heidän sijaansa.

Sitten kun huomioidaan rajoittamaton sijaantulo oikeus eli mitään oikeutta johonkin ei siis voida rajoittaa eli tällöin on oikeus myöskin lakiosaan.

Ei voi olla niin, että on oikeus perintöön, muttei oikeutta lakiosaan perinnöstä, koska a, jos omaisuuden osa on testamentattu jonnekkin, niin tällöin se loukkaa oikeutta perintöön, niin tällöin on oikeus lakiosaan ja koska perillisittä kuolleen vanhemmilla on oikeus periä koko omaisuus ja jos he ovat kuolleet, niin tällöin perillisittä kuolleen sisaruksilla on sama oikeus periä koko omaisuus jaettavaksi eli laki antaa oikeuden perintöön, mutta testamentti loukkaa heidän oikeuttaan koko omaisuuteen, niin tällöin on oikeus edes lakiosaan.

Tästä syystä Kangas kirjassaan ilmaisee käsitettäväksi rintaperillisyyden laajemmaksi ja tätä myöden myöskin lakiosaan oikeutetut

Selkiskö?

Lawetorder kirjoitti:

Höpö höp, luehan tämä: "2 § (20.4.2018/258)
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä." nyt tarkkaan, sitten mene lakiosa-osioon ja lue tarkkaan ne kohdat jossa ilmaistaan "määrätään" ei siis määritellään.

Tuossa muuttuu alussa jo se teidän parenteelimäärityksenne, eli edesmenneen vanhemmista tulee ensisijaisia perijöitä, sitten jos he ovat kuolleet, niin tuleekin sisaruksista, kyse ei ole mistään sijaantulosta, vaan viimeisenä mainitaan ne sijaantulijat, eli jos veli tai sisar on kuollut, tulee heidän sijaansa.

Sitten kun huomioidaan rajoittamaton sijaantulo oikeus eli mitään oikeutta johonkin ei siis voida rajoittaa eli tällöin on oikeus myöskin lakiosaan.

Ei voi olla niin, että on oikeus perintöön, muttei oikeutta lakiosaan perinnöstä, koska a, jos omaisuuden osa on testamentattu jonnekkin, niin tällöin se loukkaa oikeutta perintöön, niin tällöin on oikeus lakiosaan ja koska perillisittä kuolleen vanhemmilla on oikeus periä koko omaisuus ja jos he ovat kuolleet, niin tällöin perillisittä kuolleen sisaruksilla on sama oikeus periä koko omaisuus jaettavaksi eli laki antaa oikeuden perintöön, mutta testamentti loukkaa heidän oikeuttaan koko omaisuuteen, niin tällöin on oikeus edes lakiosaan.

Tästä syystä Kangas kirjassaan ilmaisee käsitettäväksi rintaperillisyyden laajemmaksi ja tätä myöden myöskin lakiosaan oikeutetut

Selkiskö?

Lue lisää

Käsitellään asia vähän toisin.

Nyt jos olisi yksi rintaperillinen ja jos olisi avioehto ettei leski saisi mitään muuta kuin asumisoikeuden, niin tällöin rinteperillinen saisi koko omaisuuden, versus rintaperillisttä kuolleen vanhemmat, niin nyt jos testamentilla olisikin tuo omaisuus annettu meneväksi muualle kuin rintaperilliselle, niin loukkaisiko tuo testamentti tällöin rintaperillisen oikeutta perintöön?

Lawetorder kirjoitti:

Käsitellään asia vähän toisin.

Nyt jos olisi yksi rintaperillinen ja jos olisi avioehto ettei leski saisi mitään muuta kuin asumisoikeuden, niin tällöin rinteperillinen saisi koko omaisuuden, versus rintaperillisttä kuolleen vanhemmat, niin nyt jos testamentilla olisikin tuo omaisuus annettu meneväksi muualle kuin rintaperilliselle, niin loukkaisiko tuo testamentti tällöin rintaperillisen oikeutta perintöön?

Lue lisää

"Tuossa muuttuu alussa jo se teidän parenteelimäärityksenne, eli edesmenneen vanhemmista tulee ensisijaisia perijöitä, sitten jos he ovat kuolleet, niin tuleekin sisaruksista, kyse ei ole mistään sijaantulosta, vaan viimeisenä mainitaan ne sijaantulijat, eli jos veli tai sisar on kuollut, tulee heidän sijaansa."

Parenteelista ei liikuta toiseen,jos ollaan 2 parenteelissa niin sä pysyt siellä hamaan tulevaisuuteen saakka.
Ainut asia mitä sinun tulee tietää on se että perintökaaressa määrätään että oikeus lakiosuuteen on vain rintaperillisillä/ottolapsilla ja heidän jälkeläisillä.
Kun perintökaari näin määrää niin asia on juurikin niin.

Lawetorder kirjoitti:

Käsitellään asia vähän toisin.

Nyt jos olisi yksi rintaperillinen ja jos olisi avioehto ettei leski saisi mitään muuta kuin asumisoikeuden, niin tällöin rinteperillinen saisi koko omaisuuden, versus rintaperillisttä kuolleen vanhemmat, niin nyt jos testamentilla olisikin tuo omaisuus annettu meneväksi muualle kuin rintaperilliselle, niin loukkaisiko tuo testamentti tällöin rintaperillisen oikeutta perintöön?

Lue lisää

"Käsitellään asia vähän toisin.

Nyt jos olisi yksi rintaperillinen ja jos olisi avioehto ettei leski saisi mitään muuta kuin asumisoikeuden, niin tällöin rinteperillinen saisi koko omaisuuden, versus rintaperillisttä kuolleen vanhemmat, niin nyt jos testamentilla olisikin tuo omaisuus annettu meneväksi muualle kuin rintaperilliselle, niin loukkaisiko tuo testamentti tällöin rintaperillisen oikeutta perintöön? "

Jos elossa on vain 1 rintaperillinen ja testaattori on jättänyt testamentilla kaiken naapurin eskolle niin tokihan se loukkaa perillisen lakiosaoikeutta,tuon nyt pitäisi olla sinullekkin aivan selvää.

Leski saa asumisoikeuden yhteiseen kotiin avioehdosta huolimatta.

Lakimies43 kirjoitti:

"Tuossa muuttuu alussa jo se teidän parenteelimäärityksenne, eli edesmenneen vanhemmista tulee ensisijaisia perijöitä, sitten jos he ovat kuolleet, niin tuleekin sisaruksista, kyse ei ole mistään sijaantulosta, vaan viimeisenä mainitaan ne sijaantulijat, eli jos veli tai sisar on kuollut, tulee heidän sijaansa."

Parenteelista ei liikuta toiseen,jos ollaan 2 parenteelissa niin sä pysyt siellä hamaan tulevaisuuteen saakka.
Ainut asia mitä sinun tulee tietää on se että perintökaaressa määrätään että oikeus lakiosuuteen on vain rintaperillisillä/ottolapsilla ja heidän jälkeläisillä.
Kun perintökaari näin määrää niin asia on juurikin niin.

Lue lisää

Aha, että oikein määrää.

Osoittaistko kohdan joka määrää lakiosan koskevan vain ja ainoastaan rintaperillistä ja jne. "Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Tuossa annetaan oikeus, mutta ei sanota sitä, että se kielletään muilta perijöiltä vaan lakiosa oikeus on myöskin perinnöttömäksi tehdyltä, siis jos pysytään määräys-sanoissa, "2 §
Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä". Huomaathan ettei sana ole määriteltäessä, vaan lakiosa määrätään.

Lawetordee kirjoitti:

Aha, että oikein määrää.

Osoittaistko kohdan joka määrää lakiosan koskevan vain ja ainoastaan rintaperillistä ja jne. "Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Tuossa annetaan oikeus, mutta ei sanota sitä, että se kielletään muilta perijöiltä vaan lakiosa oikeus on myöskin perinnöttömäksi tehdyltä, siis jos pysytään määräys-sanoissa, "2 §
Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä". Huomaathan ettei sana ole määriteltäessä, vaan lakiosa määrätään.

Lue lisää

Perintökaari on siitä vaikea laki tulkita, että se on hyvin suppea sanonnaltaan. Tätä seikkaa aikanaan korkein oikeuskin lausunnossaan kritisoi, kun lakia säädettiin.

Niinpä laissa lakiosakin on todettu lyhyesti kuuluvan rintaperilliselle. Lisäksi lakiosan saa ottolapsi ja tämän jälkeläinen. Rintaperillisen jälkeläistä ei ole laissa mainittu, koska rintaperillisen käsitteeseen itsessään kuuluu, että niitä ovat perittävän lapse, lapsenlapset, lastenlastenlapset jne.

Kun muita ei laissa mainita lakiosan saajina, niin siinä ne ovat tyhjentävästi.

Lawetordee kirjoitti:

Aha, että oikein määrää.

Osoittaistko kohdan joka määrää lakiosan koskevan vain ja ainoastaan rintaperillistä ja jne. "Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Tuossa annetaan oikeus, mutta ei sanota sitä, että se kielletään muilta perijöiltä vaan lakiosa oikeus on myöskin perinnöttömäksi tehdyltä, siis jos pysytään määräys-sanoissa, "2 §
Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä". Huomaathan ettei sana ole määriteltäessä, vaan lakiosa määrätään.

Lue lisää

"2 §
***Lakiosaa*** määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä."

Lakiosaa määrättäessä ... siis laskettaessa lakiosan määrää. Ei tuossa oikeutta lakiosaan anneta.
Katso vaikka tuolta.
https://www.minilex.fi/a/lakiosan-määrä-ja-sen-laskeminen

outoameninkiä kirjoitti:

Perintökaari on siitä vaikea laki tulkita, että se on hyvin suppea sanonnaltaan. Tätä seikkaa aikanaan korkein oikeuskin lausunnossaan kritisoi, kun lakia säädettiin.

Niinpä laissa lakiosakin on todettu lyhyesti kuuluvan rintaperilliselle. Lisäksi lakiosan saa ottolapsi ja tämän jälkeläinen. Rintaperillisen jälkeläistä ei ole laissa mainittu, koska rintaperillisen käsitteeseen itsessään kuuluu, että niitä ovat perittävän lapse, lapsenlapset, lastenlastenlapset jne.

Kun muita ei laissa mainita lakiosan saajina, niin siinä ne ovat tyhjentävästi.

Lue lisää

Niin. Jos lakiosa kuuluisi muillekin kuin laissa nimenomaisesti mainituille, olisi sanamuoto tämän
"Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen."

sijaan näin
"Perillisellä on lakiosa perittävän jälkeen."

Lawetordee kirjoitti:

Aha, että oikein määrää.

Osoittaistko kohdan joka määrää lakiosan koskevan vain ja ainoastaan rintaperillistä ja jne. "Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Tuossa annetaan oikeus, mutta ei sanota sitä, että se kielletään muilta perijöiltä vaan lakiosa oikeus on myöskin perinnöttömäksi tehdyltä, siis jos pysytään määräys-sanoissa, "2 §
Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä". Huomaathan ettei sana ole määriteltäessä, vaan lakiosa määrätään.

Lue lisää

Lawetti ei taas ymmärrä selkeätä tekstiä,kun lakiin on kirjattu ne henkilöt joilla on oikeus lakiosaan niin se tarkoittaa käytännössä että kaikki muut henkilöt joita laissa ei ole mainittu on poissuljettu saamaan lakiosaa.
Jos rintaperillinen tehdään perinnöttömäksi niin silloin hänellä ei ole edes oikeutta lakiosuuteen.

Lakimies43 kirjoitti:

Lawetti ei taas ymmärrä selkeätä tekstiä,kun lakiin on kirjattu ne henkilöt joilla on oikeus lakiosaan niin se tarkoittaa käytännössä että kaikki muut henkilöt joita laissa ei ole mainittu on poissuljettu saamaan lakiosaa.
Jos rintaperillinen tehdään perinnöttömäksi niin silloin hänellä ei ole edes oikeutta lakiosuuteen.

Lue lisää

Korjaus,tilanteesta riippuen on lakiosaaan oikeutettu jos testaattorin perusteet eivät ole tarpeeksi hyvät.
Toinen seikka on se että perinnöttömäksi ei tarvitse tehdä jos rintaperillinen surmaa äitinsä/isänsä,silloin lain mukaan rintaperillinen ei peri mitään.Sikälimikäli tämä pystytään näyttämään toteen.(tappaminen).

Lawetorder kirjoitti:

Höpö höp, luehan tämä: "2 § (20.4.2018/258)
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä." nyt tarkkaan, sitten mene lakiosa-osioon ja lue tarkkaan ne kohdat jossa ilmaistaan "määrätään" ei siis määritellään.

Tuossa muuttuu alussa jo se teidän parenteelimäärityksenne, eli edesmenneen vanhemmista tulee ensisijaisia perijöitä, sitten jos he ovat kuolleet, niin tuleekin sisaruksista, kyse ei ole mistään sijaantulosta, vaan viimeisenä mainitaan ne sijaantulijat, eli jos veli tai sisar on kuollut, tulee heidän sijaansa.

Sitten kun huomioidaan rajoittamaton sijaantulo oikeus eli mitään oikeutta johonkin ei siis voida rajoittaa eli tällöin on oikeus myöskin lakiosaan.

Ei voi olla niin, että on oikeus perintöön, muttei oikeutta lakiosaan perinnöstä, koska a, jos omaisuuden osa on testamentattu jonnekkin, niin tällöin se loukkaa oikeutta perintöön, niin tällöin on oikeus lakiosaan ja koska perillisittä kuolleen vanhemmilla on oikeus periä koko omaisuus ja jos he ovat kuolleet, niin tällöin perillisittä kuolleen sisaruksilla on sama oikeus periä koko omaisuus jaettavaksi eli laki antaa oikeuden perintöön, mutta testamentti loukkaa heidän oikeuttaan koko omaisuuteen, niin tällöin on oikeus edes lakiosaan.

Tästä syystä Kangas kirjassaan ilmaisee käsitettäväksi rintaperillisyyden laajemmaksi ja tätä myöden myöskin lakiosaan oikeutetut

Selkiskö?

Lue lisää

L-höperö:
"Selkiskö?"

Sekopää kysyy: "Selkiskö"?

Eihän kysyjälle lakiosa voi selkiintyä, kun pääkopassa vain sahajauhot pykäliä tulkitsevat.

Uskokaa jo hyvät skribentit, ettei tuollaisen umpikallon kanssa kannata asiaa loputtomiin jauhaa, eivät ne sahajauhot siitä todellakaan selkoa saa, vaikka miten yrittäisitte järkeä tollon kalloon tuputtaa..

Nolo123 kirjoitti:

L-höperö:
"Selkiskö?"

Sekopää kysyy: "Selkiskö"?

Eihän kysyjälle lakiosa voi selkiintyä, kun pääkopassa vain sahajauhot pykäliä tulkitsevat.

Uskokaa jo hyvät skribentit, ettei tuollaisen umpikallon kanssa kannata asiaa loputtomiin jauhaa, eivät ne sahajauhot siitä todellakaan selkoa saa, vaikka miten yrittäisitte järkeä tollon kalloon tuputtaa..

Lue lisää

Annetaan nyt lawetorderille anteeksi kun kuitenkin sitä ikää ei ole kuin max 14v.
Poika yrittää tosissaan.

Niin on lakiosa, millä kohtaa se muilta kuin rintaperillisiltä evätään tuossa?

Ei millään kohtaa ja tuon kohdan voisi ymmärtää myöskin niin, että on oikeus vain lakiosaan eli tämä kohta kumoaa alun perimisoikeuden koko omaisuuteen, koska tekstissä on kohta "on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiteksti ei ole selkeää ja aiheuttaa perintöriitoja, JA TAAS AASIN AJAJAT TIENAA.

Jos on oikeus perintöön, niin mihin tippuu muut oikeudet, versus perustuslain yhdenvertaisuus ja eriasemaan laittaminen hyväksyttävästä syystä.

"Siinä laissa annetaan lakiosaoikeus tietyille henkilöille ja jos laissa ei lue äitiä/isää/vlejeä/siskoa tms niin silloin heillä ei ole oikeutta lakiosaan."

Älä yritä! Kaikilla on lakiosaoikeus, jos laki ei sitä kiellä! Minullakin on oikeus lakiosaan jokaisen kummini ja kaimani jälkeen. Ja tietysti myös naapurini lähes uuteen Mersuun. :DDD

Löwetörder kirjoitti:

"Siinä laissa annetaan lakiosaoikeus tietyille henkilöille ja jos laissa ei lue äitiä/isää/vlejeä/siskoa tms niin silloin heillä ei ole oikeutta lakiosaan."

Älä yritä! Kaikilla on lakiosaoikeus, jos laki ei sitä kiellä! Minullakin on oikeus lakiosaan jokaisen kummini ja kaimani jälkeen. Ja tietysti myös naapurini lähes uuteen Mersuun. :DDD

Lue lisää

Kun alkaa piilopilluilu, niin ne itseään järkevinä pitävät alkavat tajuaan kummallisuudet laeissa ha tajuat että se saatanan löwetörder onkin oikeassa..

Lawetorder kirjoitti:

Kun alkaa piilopilluilu, niin ne itseään järkevinä pitävät alkavat tajuaan kummallisuudet laeissa ha tajuat että se saatanan löwetörder onkin oikeassa..

Nämä juristit siis ihan kuutamolla?
http://www.testamentti.fi/lakiosa/
"Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset."

IhanKuutamolla kirjoitti:

Nämä juristit siis ihan kuutamolla?
http://www.testamentti.fi/lakiosa/
"Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset."

Lue lisää

"On huomattava, että oikeus lakiosaan on ainoastaan rintaperilliselle kuuluva oikeus. Muut perilliset eivät voi vaatia lakiosaa perinnöstä tehokkaasti."
https://www.minilex.fi/a/sisarusten-lakiosa

IhanKuutamolla kirjoitti:

"On huomattava, että oikeus lakiosaan on ainoastaan rintaperilliselle kuuluva oikeus. Muut perilliset eivät voi vaatia lakiosaa perinnöstä tehokkaasti."
https://www.minilex.fi/a/sisarusten-lakiosa

Lue lisää

Taas karataan asianytimestä.

Siis perillisittä, ISOLLA ETTÄ TAJUATTE, P E R I L L I S I T T Ä kuolleen perii joko hänen vanhempansa jos ovat elossa ja kumpikin, K U M P I K I N saa yhtä ison osan eli koko omaisuuden, paitsi jos on aviopuoliso jolla on avioikeus.

Yksi rintaperillinen saa perinnön samoin perustein eli on perimisoikeus.

Mikä noita yhdistää?
Perimisoikeus tietenkin ja joka on loukkaamaton oikeus ja lakiin perustuva.

Nyt sitten jos vain rintaperillisellä olisi ainoana oikeus lakiosaan, niin mihin unohtuu tasavertaisuus lain edessä?

Eli Kangas kirjassaan sanoo, että rintaperillisasema pitää käsittää laajempana eli siis tällöin vanhemmat perimisoikeuden perusteella pitää rinnastaa rintaperillisasemaan, niin tällöin on oikeus myös lakiosaan, on aika hullua jos testamentti ohittaa lain antaman oikeuden periä lapsensa.

Ei jaksais kaikenlaisten kukkien kanssa kiistellä näinkin selkeästä asiasta käsittää.

IhanKuutamolla kirjoitti:

Nämä juristit siis ihan kuutamolla?
http://www.testamentti.fi/lakiosa/
"Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset."

Lue lisää

"Nämä juristit ..."

Oletpa aivan ulalla, kun kuvittelet, että nimimerkki Lawetorder olisi juristi! Täysi kaistapaa maallikko hän on, ei ymmärrä perusasioitakaan ja sotkee kaiken, mihin koskee.

Viittasin linkin lopussa oleviin juristeihin, en Lawetorderiin.
Juristit rajaavat lakiosan rintaperillisiin.
"Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset. "
http://www.testamentti.fi/lakiosa/

Missäs kohtaa nuo parenteelit ilmaistaan?

2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.

L:lla 258/2018 muutettu 2 § tulee voimaan 1.4.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:
2 §

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.

Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

L:lla 258/2018 muutettu 1 mom. tulee voimaan 1.4.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön.

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

L:lla 258/2018 muutettu 2 mom. tulee voimaan 1.4.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710.
5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.

Lisäksi kun lakiosa MÄÄRÄTÄÄN, niin on maininta "joka muusta laillisesta syystä, jne. " 2 §

Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä".

Huomatkaa, se ei ole sana MÄÄRITELTÄESSÄ LAKIOSAA, vaan LAKIOSA MÄÄRÄTÄÄN.

Tässä pykälässä selkeästi esitetään vain ja ainoastaan perijästä, ei siis ainoastaan rintaperillisestä "5 § (11.10.2002/843)

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä."

Venäjältä on tilattavissa ratakiskoa.

Huomaathan, LÄHINNÄ saavat, jne. eli ei sulje pois muita perijöitä, vaan takaa mahdollisuuden muille perijöille samoin oikeuksin, eli jollei ole lähinnä perijää, niin tällöin lähinnä on muut perijät eli ei ole mitään parenteeleja, vaan parenteelikäsitys on keksitty jotta laista saadaan mahdollisimman vaikea selkoinen, perintöriitoja aikaiseksi, koska laissa on toisin kuin väännetään olemaan muka ja tällöinkin taas joku erityisryhmittymä ainoastaan tienaa.

Voitko esittää kyseisen kohdan ja ettei ole noin kuin olen sen suoraan kopioinut ja olenko väittänyt että, Kangas kirjassaan rinnastaa, vai olenko sanonut "eli siis tällöin, jne jne.

Kangas kirjassaan esittää, ETTÄ RINTAPERILLISASEMA PITÄÄ KÄSITTÄÄ LAAJEMMIN ja siihen selkeästi myöskin laki esittää, koska myöhemmässä pykälässä lakiosasta kohdassa ilmaistaan ainoastaan perijä ja lisäksi että lakiosaa MÄÄRÄTTÄESSÄ.

Että tälleen.

Älkää te perseen nuolijat vääristelkö toisten kirjoittamia.

Alkaa vituttaan tuollaiset jotka ei tajua vaikka ratakiskosta vääntäisi ja sitten ollaan muka niin lakimiestä43 taikka jotain muuta, esitellään minilexiä sun muita rahanhuijaussivustoja.

Ei ole minun vikani jos lainlaatikoilta on hukassa lainlaatijan opas taikka että kansaedustajosta aina vähintään 15 on jotain omanetunsa valvojia ja laatimassa lakeja jotta hyvä veli verkosto jälleen tienaisi.

Pitää näemmä alkaa erottamaan tosi tarkoin kohta missä on minun tekstiä ja missä on lainattua kun ette edes ymmärrä eli-sanaa erottamaan jokin virke toisesta virkkeestä.

Tässä tarkkalainaus, en lisää tähän nyt mitään omaani: "Rintaperillisen määritelmä on siten ymmärrettävä laajemmassa muodossa: lakiosaan oikeutettu voi olla rintaperillinen tai tämän sijaan tullut perillinen (Kangas)".

Nyt kun rintaperillistä ei ole, eli silloin se joka perii muutoin ja on oikeus periä, niin tällöin pitää katsoa ja rinnastaa tuo lakiin peruutuvalla oikeudella perivä samaan asemaan kuin rintaperillinen olisi, koska jos rintaperillisellä on oikeus periä vaikkapa koko omaisuus, samoin on rintaperillisittä kuolleen vanhemmilla, että myöskin sisaruksilla eli katsoa tuo lakiosa oikeus laajempana.

Lakioikeus johonkin, rintaperillisen lakioikeutta ei saa loukata ja jos loukataan, on jäätävä vähintään lain takaama osuus.

Jos laissa ilmastaisiin näin periminen, ensimmäisenä perii rintaperillinen, toisena perii rintaperillisen rintaperilliset, kolmantena perii heidän lapsensa, niin tällöin laissa olis parenteelit, mutta kun laissa on vain lähinnä perii se ja se, jollei ole, niin tällöin perii samoin perustein joku muu.

Jos laissa olisikin parenteeleja, mutta kun ei ole.

Lawetorder kirjoitti:

Pitää näemmä alkaa erottamaan tosi tarkoin kohta missä on minun tekstiä ja missä on lainattua kun ette edes ymmärrä eli-sanaa erottamaan jokin virke toisesta virkkeestä.

Tässä tarkkalainaus, en lisää tähän nyt mitään omaani: "Rintaperillisen määritelmä on siten ymmärrettävä laajemmassa muodossa: lakiosaan oikeutettu voi olla rintaperillinen tai tämän sijaan tullut perillinen (Kangas)".

Nyt kun rintaperillistä ei ole, eli silloin se joka perii muutoin ja on oikeus periä, niin tällöin pitää katsoa ja rinnastaa tuo lakiin peruutuvalla oikeudella perivä samaan asemaan kuin rintaperillinen olisi, koska jos rintaperillisellä on oikeus periä vaikkapa koko omaisuus, samoin on rintaperillisittä kuolleen vanhemmilla, että myöskin sisaruksilla eli katsoa tuo lakiosa oikeus laajempana.

Lakioikeus johonkin, rintaperillisen lakioikeutta ei saa loukata ja jos loukataan, on jäätävä vähintään lain takaama osuus.

Jos laissa ilmastaisiin näin periminen, ensimmäisenä perii rintaperillinen, toisena perii rintaperillisen rintaperilliset, kolmantena perii heidän lapsensa, niin tällöin laissa olis parenteelit, mutta kun laissa on vain lähinnä perii se ja se, jollei ole, niin tällöin perii samoin perustein joku muu.

Jos laissa olisikin parenteeleja, mutta kun ei ole.

Lue lisää

Aikaisemmin lainasit myös: "Edelleen lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan kuuluu ainoastaan ensimmäisen parenteelin perillisille eli rintaperillisille. Lisäksi myös ensimmäisen parenteelin sijaantuloperillisillä on itsenäinen oikeus lakiosaan. (Aarnio ja Kangas 2010)"

Miksi tämä kohta unohtui? Siinähän Kangas ihan yksiselitteisesti sanoo, että sijaantuloperillisen oikeus lakiosaan on vain ensimmäisen parenteelin perillisillä.

Ja parenteelitkin löytyvät laista:

"1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset." = 1. parenteeli

"2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä,...." = 2. parenteeli

"3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, ..." 3. parenteeli.

ja "5 §
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä."

Parenteeli on vain käsite, joka yksinkertaistaa lakitekstissä sanotun asian.

outoameninkiä kirjoitti:

Aikaisemmin lainasit myös: "Edelleen lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan kuuluu ainoastaan ensimmäisen parenteelin perillisille eli rintaperillisille. Lisäksi myös ensimmäisen parenteelin sijaantuloperillisillä on itsenäinen oikeus lakiosaan. (Aarnio ja Kangas 2010)"

Miksi tämä kohta unohtui? Siinähän Kangas ihan yksiselitteisesti sanoo, että sijaantuloperillisen oikeus lakiosaan on vain ensimmäisen parenteelin perillisillä.

Ja parenteelitkin löytyvät laista:

"1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset." = 1. parenteeli

"2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä,...." = 2. parenteeli

"3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, ..." 3. parenteeli.

ja "5 §
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä."

Parenteeli on vain käsite, joka yksinkertaistaa lakitekstissä sanotun asian.

Lue lisää

Voitko esittää tuon lainauksen, linkkinä missä se on, huomioithan, että täällä joku muukin piruillessaan ja kieroillessaan käyttää tätä samaa nickkiä kuin minä, ei rekisteröity siis.

Esittämäsi ei ole parenteeleja, vaan lakipykäliä eri vaihtoehdoista, eli lähinnä, jollei ole, silloin lähinnä on se ja se ja jollei ole niitäkään, on lähinnä ne ja ne ja heidän sijaantulijoina on ne ja ne eli silloin vasta voidaan puhua ehkä parenteelista, koska kyse on perijän sijaantulijasta.

Aivan kuin sanoitkin, se ei ole lakitekstiä ja lakitekstiä tulee käyttää kuin perustuslain 2§ 3 mom. määrääkin.

Ei, enpä löytänyt täältä: https://keskustelu.suomi24.fi/t/14029358/siirtyyko-oikeus-lakiosaan-perillisen-elaessa
minun kirjoittamanani tuollaista jonka esitit minun kirjoituksena, tänne google haku antoi viitteen.

Kuten olen monet kerrat sanonut, on ylen typerää ja osoittaa henkilön aivokapasiteetin koon kun vääristelee ja antaa väärää tietoa.

Esitä kellon aika ja päivämäärä millä kohtaa olen tuollaista "lainannut".

Lawetorder kirjoitti:

Voitko esittää tuon lainauksen, linkkinä missä se on, huomioithan, että täällä joku muukin piruillessaan ja kieroillessaan käyttää tätä samaa nickkiä kuin minä, ei rekisteröity siis.

Esittämäsi ei ole parenteeleja, vaan lakipykäliä eri vaihtoehdoista, eli lähinnä, jollei ole, silloin lähinnä on se ja se ja jollei ole niitäkään, on lähinnä ne ja ne ja heidän sijaantulijoina on ne ja ne eli silloin vasta voidaan puhua ehkä parenteelista, koska kyse on perijän sijaantulijasta.

Aivan kuin sanoitkin, se ei ole lakitekstiä ja lakitekstiä tulee käyttää kuin perustuslain 2§ 3 mom. määrääkin.

Ei, enpä löytänyt täältä: https://keskustelu.suomi24.fi/t/14029358/siirtyyko-oikeus-lakiosaan-perillisen-elaessa
minun kirjoittamanani tuollaista jonka esitit minun kirjoituksena, tänne google haku antoi viitteen.

Kuten olen monet kerrat sanonut, on ylen typerää ja osoittaa henkilön aivokapasiteetin koon kun vääristelee ja antaa väärää tietoa.

Esitä kellon aika ja päivämäärä millä kohtaa olen tuollaista "lainannut".

Lue lisää

Ks 26.9. klo 8:13 tämä ketju edellä.

Parenteeli ei ole laissa, perustuslain 2§ 3mom. sanoo näin: "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia tarkoin".

Eli siis oikeusistuimet, aasinajajat ja muut julkista valtaa taikka muutoin julkisella sektorilla olevat.

Parenteelit on iänikuisen vanhoillinen, että historiaa oleva KÄYTÄNTÖ ja joka ei perustu lakiin ollenkaan, onpaha vaan lakiTIETEESSÄ eli juridiikassa oleva kummallisuus ja joka ei edes nykyaikaan sovi.

Huomaathan, että laissa on sana "LÄHINNÄ", kun sitä lähintä perijää ei ole, NIIN TÄLLÖIN LÄHINNÄ ON SE SEURAAVA.

Onko esimerkiksi rakennusalalla, kilpailussa tai missä tahansa jotain systeemiä jossa esimerkiksi maaliintulo, rakennuksen valmistuminen siirretään seuraavaan kertaan, taikka toiseksi tulevan pitääkin juosta 100m pidemmästi toiseen maaliin??

Kai tajuat ettei se ole koskaan mulla ollutkaan hukassa riemuidiootti, vaan kyse on siitä, että lainkäyttöön ei sovi juridiikkapelleilly ensinnäkään, sitä pelleilyä voitte harrastaa nurkkakuntaisissa kuppiloissa keskenänne.

Huohoijjakkaa, etkö ole koskaan saanut naijakkaa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Parenteeliperiaate "Parenteeliperiaate
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun

Parenteeliperiaate on peräisin roomalaisesta oikeudesta. Suomessa perinnöstä säännellään pääasiassa perintökaaressa, jossa on säännökset (Lawetorder kirjoittaa: ei, eipä löydy tuollaista säännöstöä) myös parenteeliperiaatteesta. Parenteeliperiaatteessa on kolme parenteelia"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalainen_oikeus

"Roomalainen oikeus

Roomalainen oikeus tarkoittaa oikeusjärjestelmää, joka kehittyi muinaisessa Rooman valtakunnassa.
Justitia, roomalaisen mytologian oikeuden jumalatar.

Tavanomainen oikeus oli roomalaisilla, kuten muillakin kansoilla, sinä varhaisimpana muotona, missä positiivinen oikeus esiintyi. Ensimmäisen kirjoitetun muotonsa se sai jo 450 eaa"


" ikihhj
1.10.2018 22:27
Uusi
"Lawetorder kirjoitti: Parenteelit on iänikuisen vanhoillinen, että historiaa oleva KÄYTÄNTÖ ja joka ei perustu lakiin ollenkaan, onpaha vaan lakiTIETEESSÄ eli juridiikassa oleva kummallisuus ja joka ei edes nykyaikaan sovi."

Noh noh poju,perintökaari on vanhempi kuin termit "parenteelit" Parenteelit on keksitty sitä varten että siitä saa selville hyvin nopeasti että millainen suhde perillisellä on perittävään.Se on nykypäivää se.

Kovasti yrität päteä täällä vaikka ikää sulla ei ole kuin max 14v".

Niin näyttää olevan, että sinulla on se 14 vuotiaan pätemistarve ja ikäsi mitä ilmeisimmin onkin 8vee äidinpoju.