Vene on Terhi 425 (muistikuvan mukaan) ja kone 20 heppainen Yamaha. Vuosiluvuista ei tietoa.
1-2 henkilön kyydillä kulkee hyvin, mutta kun otetaan koko 5 henkinen perhe kyytiin, täytyy jo "huijata" venettä plaaniin.
Auttaako, jos vaihtaa ns "tehopotkuriin?" Huippunopeus saa kärsiä, mutta jo bensankulutuksen takia olisi mukava päästä plaaniin suht pienellä vaivalla.
Muita ideoita?
1-2 henkilön kyydillä kulkee hyvin, mutta kun otetaan koko 5 henkinen perhe kyytiin, täytyy jo "huijata" venettä plaaniin.
Auttaako, jos vaihtaa ns "tehopotkuriin?" Huippunopeus saa kärsiä, mutta jo bensankulutuksen takia olisi mukava päästä plaaniin suht pienellä vaivalla.
Muita ideoita?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ohhoh. Ihmettelen jos oikeasti saat veneen 20 heppaisella koneella plaaniin 5 hengen kuormalla. Kyllähän 20 heppainen on auttamatta pikkumopo tuollaisilla lasteilla. Hommaa 30-40 heppainen kone. Ei siinä mikään potkurin vaihto auta, jos teho ei riitä lainkaan.
Selvitä ensin, mikä on nykyinen potkurin nousu. Se pitäisi olla stanssattuna potkuriin. Pienempinousuinen potkuri parantaa pintaanlähtöä. Yamahalla on myös joitain High Thrust-potkureita. Niitä en ole ikinä "luonnossa" nähnyt, nettisivuilta sellaisia kuitenkin löytyy.
Voi olla, että joudut vaihtamaan huomattavasti pienempään potkurin nousuun. Silloin tarvii kyllä muistaa, että pienellä kuormalla kone ottaa ylikierroksia (kierrosten rajoitin vanhassa koneessa ???).
Jos vähääkään muistan, minkälainen on 425 Terhi, niin 20:llä pintaanlähtö on varmuudella todella nihkeää. Onko veneessä ns. "katamaraani-tyylinen" pohja? Jos porukkaa on veneessä useasti suurempi määrä, niin tehokkaamman koneen hankintaa kannattaa harkita. 20:nen kone on auttamattomasti pieni mihin tahansa veneeseen, jos veneessä on 5 henkilöä. Polttoainetta palaa varmasti.
5 henkilöä muodostuu 2 aikuista 3 lasta: 6,9 ja 11 vuotiaat.
Kone ikäänkuin ei "jaksa" tuolla kuormalla, siitä ajattelin vaihtaa potkuria.
Oikea termi ei siltikään ole "kone ei ikäänkuin jaksa". Oikea tapa ilmaista asia on "kone ei yksinkertaisesti jaksa". Kone on liian pieni. Ei 20 hevosvoimainen kone ole tarkoitettukaan mihinkään perheveneisiin isommalla lastilla ajettavaksi. Pieni konehan se vielä on.
Pieni on 20 heppainen, mutta jos potkurin vaihdolla asiasta selviäisi, niin euroja kuluisi huomattavasti vähemmän. Varsinkin kun ei tarvi rekisteröidä suuntaan tai toiseen näitä 20 heppaisia...
Eli Yamahalta löytyy 8" nousulla oleva potkuri 20:seen. Halkaisija on 9 7/8. Myös sellainen Dual Thrust näyttäisi löytyvän (10 5/8 x 8 1/4"). Tota 8" kannattais ainakin kokeilla. Lienee se halvin vaihtoehto. Kannattaa kysyä hintaa liikkeestä. Selvitä nyt kuitenkin ensin sen nykyisen potkurin mitat.
Veneen rekisteröintiä moni "pelkää". Itse rekisteröinti ei paljoa maksa ja yleensä kaikki tarvittava varustus jo veneestä löytyy sammutinta lukuunottamatta. Sen takia ainakaan ei kannata konetta jättää ostamatta. Lisäksi rekisteröidyt veneet/koneet kelpaavat huomattavasti huonommin varkaille.
Toivottavasti edullinen vaihtoehto kuitenkin löytyy! :)
Kyllä 20 hv kone kuljettaa 5 hengen perhettä aivan hyvin, kun vene ja potkuri ovat sopivat. Useinmiten vakiopotkuri on ihan OK ko käyttöön.
Erilaisilla 3,6-4,5 m veneillä on tullut paljon ajeltua 20 hv koneilla ja aivan hyvin kulkee ~20 kn tuollaisilla kuormilla useat veneet.
Viisi 80-100 kg miestä on jo liikaa, mutta 4 "normaalikokoista" (miehiä ja naisia, keskipaino 60-70 kg) ja pari pikkulasta menee aivan hyvin.
Vanhat Terhit ovat tunnettuja huonosta kulustaan eikä ko. malli ole minulle tuttu, joten siihen saattaa 20 hv olla liian vähän. Samoin on tilanne monen nykyisen kaksikuorisen runsaasti varustellun veneen osalta. Nykyään tuollainen 4-4,5 m vene painaa helposti 300 kg ja suositusalue vasta alkaa 20 hv:stä. Terhin aikakakaudella (70-luvulla) tuossa kokoluokassa painoa oli 150 kg ja tehoalue päättyi 20-30 hv:ssä.
Nykyveneistäkin vaikkapa Buster S menee valmistajan mukaan 4:llä hengellä 20 hv:llä 20 kn eli reilusti plaanissa ja ihan tarpeeksi monelle. 2 aikuista ja 3 pienehköä lasta painaa kuitenkin vähemmän kuin 4 aikuista. http://www.busterboat.com/fi/261_s_tech.html
Tässä pari testiä 20 hv koneella:
http://www.yamaha-motor.se/products/marine/matchmaker/details.jsp?details=tcm:36-20101
http://www.yamaha-motor.se/products/marine/matchmaker/details.jsp?details=tcm:36-20103
http://www.yamaha-motor.se/products/marine/matchmaker/details.jsp?details=tcm:36-20019
http://www.yamaha-motor.se/products/marine/matchmaker/details.jsp?details=tcm:36-20095
http://www.yamaha-motor.se/products/marine/matchmaker/details.jsp?details=tcm:36-20003
http://www.yamaha-motor.se/products/marine/matchmaker/details.jsp?details=tcm:36-20039
Mikä ihmeen Terhin aikakausi? :)
Mitkä mallit ovat tunnettuja huonosta kulustaan? En itse allekirjoita tuota väitettä. Terhit ovat aina kulkeneet vähintäänkin samat mitä muutkin veneet samankokoisilla koneilla. Kyllä isoisän vanha 410 liikkui kummasti 25 Pentalla (veikeä kone, vaihteet samassa kaasukahvassa).
Tuo tuleva meikäläisen (omistajuus siirtyy keväällä :)) vm.-84 415R Terhi kulkee 39 solmua...onko paljon vai vähän 50:llä, en tiedä. Harva samankokoinen pulpettivene kyllä ohi menee.
30:lläkin meni 31 solmua (molemmat GPS:llä).
Trimmikulma ja koneen korkeus ovat tärkeitä. Terhissä varsinkin on todella negatiivinen perälauta. Koneen ja perälaudan väliin saattaa joutua laittamaan ei-trimmikoneissa palikan. Monesti näkee kesällä, kun veneen nopeudesta hukataan useita solmuja aivan väärillä asetuksilla.
Sain aikoinaan tuon 415R:n kuudella aikuisella pintaan 30:llä (onnistui vain kerran). Koneen kanssa sai vähän aikaa kikkailla, että löysi sopivan kulman (ei trimmiä). Bensaa paloi kyllä aika kauhea määrä. Käytännössä pyöri aivan liukukynnyksen rajoilla, oli kuitenkin pinnassa. Ja kaasu ON-asennossa :).
Pakko myöntää, että pieni tehoreservi ei ole koskaan pahasta. Varsinkin huonossa kelissä tehoa saa löytyä.
Tehdäänhän Terhejä tosiaan vieläkin ihan runsaasti. Mulla vaan tulee Terheistä 70-luku mieleen...
70-luvun mallit eivät tosiaan hääppöisesti kulkeneet silloisilla koneilla. Useat lasikuitu- ja alumiiniveneet kulkivat 23-28 kn 20 hv koneella, mutta ne Terhit, joita tutuilla oli jäivät 20-23 kn välille.
4,15 m pituiselle veneelle 39 kn 50 hv koneella on ihan OK, muttei mitenkään erityisen paljon. Harvassa noin pienissä noin isoa konetta toki on. Useat selkeästi isommatkin pystyvät tuohon. Itselläkin on ollut Pelliki 460, joka meni 40 hv 2T 3-syl Yamahalla 34 kn suoralla kellotettuna. Yamarin 435 meni tuolla 40:llä 36 kn ja Yamarin 410 paljon enemmän. Marino swingit pääsee yli 40 kn 40:llä. Buster S:kin (460 pitkä) näyttää kulkevan 30:llä 31 kn.
Oma itse tehty lelu kulki sitten tuolla 40 hv Yammulla 48 kn suoralla kellotettuna. En ollut oikein tyytyväinen (pohja epätasainen). Tutun lelu kun kulki 52 kn 36 heppaiseksi kutitellulla 25 hv Yammulla.
Tosta Yamarinista vielä. Kulkeeko 435 (TL-versio vai pulpetti?) tosiaan 40:llä 36 solmua? Kone tuskin enää kavitaatiolevy-pohja-linjassa vai oliko? Millä potkurilla? Hyvät pohjathan Yamarineissa kyllä on, siitä ei pääse mihinkään.
Juu, meinaan tossa kesällä vielä kokeilla Yamahan tiukinta alua (G-sarjaan Yamahalla 17", Mercuryltä löytyy kyllä vieläkin tiukempia). Jahka vaan jäät lähtee ja saa jenkakellon veneeseen kiinni. Itte haen kuitenkin kompromissia. Eli täytyy toimia vielä kuormallakin, kölilinjan yläpuolelle ei kannata enää nostaa. Täytyy ensiksi katsoa, mitä toi kiertää nykyisellä 15":lla. Teräksellä saisi huippuja, mutta hinta/muu hyöty...???
14R:n Vatorin saisi varmaan liikkumaan aika haipakkaa. Tuntui tutulla kulkevan 35:lla Johnsonilla aika kyytiä. Suositus lieni muistaakseni vain kuitenkin 20.
Tyhmä kysymys: Millä tavoin mittasit matkan noissa kellotuksissa?
Nää "leluihin" ei meikäläistä ihan äkkiä saisi. Kun näitä tarinoita on kuullut Bella Arroweista CES-Yamahilla... hengelle hupaa touhua. Maksimi aallonkorkeus saa silloin olla 2 cm.
Nykyään on aika jännää, että veneiden maksimikonetehot pidetään aika samoissa lukemissa, kuin ennen. Moni nelarikone painaa saman verran, mitä 20 heppaa tehokkaampi 2-T. Jotkut valmistajat tosin antavat koneen maksimipainon, mikä on mun mielestä huomattavasti järkevämpää. Tosin sekin taas, että jos se entinen F4-kisakone sattuisikin menemään painorajoihin niin....
Muistelenko väärin, vai oliko joskus aikaisemminkin juttua tosta "lelusta". Oliko joku TG:n tyylinen? Taisin silloin jo ihmetellä sen nopeutta. Painoi kuitenkin vain jotain 80 kg?
Yamarin 435:lla tarkoitin pulpettivenettä. Itsellä ni ei sellaista ole ollut, joten en osaa kertoa potkurista.
Pellinki kulki tuon 34 kn 17" vakiopotkurilla, jolla TG-Marin kulki hiukan yli 40 kn. Pellinkiin (ja Yamariniin) olisi 16" ollut sopivampi. 17":lla kierrokset jäivät melko tarkasti 5000 rpm:ään Pellingillä ja TG:llä taas niukasti rajoittimeen (6000 rpm).
TG-Marinhan se lelu käytännössä oli. Vene tehtiin käyttäen kaverin venettä urosmuottina, josta syystä pohja ja nousulistat tulivat kulmistaan pyöreiksi. Mattoa ja hartsia taisi kulua ~60 kg. Kun sen päälle laittaa ohjaussysteemin ja penkin veneellä lienee painoa n. 70 kg. Kone painoi muistaakseeni 67 kg, akku (35 Ah) koteloineen ehkä 15 kg, tavallinen 24 l bensatankki jotain ja minä 70 kg. Kulki tuo 2 tai 3:n hengen kuormallakin ~45 kn.
Tutun TG-Special painoi kuulemma 45 kg, kun rungossa oli eksoottisempia kuituja. Joku kokemattomampi ajoi sillä myöhemmin ympäri.
TG-Marin oli "avomerivene" kun taas TG-Special oli ratavene. Tage kertoi ajelleensa kilpaa 40 hv Mercuryllä aallokossa kuin aallokossa kaasu pohjassa. Vauhti kuulemma säätyi sopivaksi potkurin ollessa enemmän ja enemmän ilmassa.
Itsekin ajelin ihan mukavasti 30-40 kn vauhteja jossain 30-50 cm aallokossa. Sisäsaaristossa pystyi aina ajamaan tuota vauhtia. Alki oli oikeastaaan vaikein. Kun vauhdin sai tuolle välille homma sujui paremmin.
Suoran mittasin 1:2000 kartasta kivilaiturista niemenkärkeen. Myöhemmin olen muilla veneillä verrannut GPS:ään ja saanut samoja tuloksia.
En tiedä onko tuo meikäläisen Terhi 425 (tjsp) nopein mahdollinen, mutta ao paketti löytyi toissasyksynä ja oli:
-budjettiin sopiva
-suht fiksussa kunnossa
-tuntui perusturvalliselta veneeltä
Varsinkin viimeisin ratkaisi, koska Näsijärvi on iso ja kelit voi muuttua, kyydissä kun voi olla noita pieniäkin lapsia. Silloin ei ole huippunopeus mikään kriteeri, vaan enemmänkin turvallisuus. Aika vakaalta veneeltä tuo tuntuu.
Pelkän huippunopeuden tavoitteleminen sopinee ainoastaan silloin, jos veneellä on tarkoitus ajaa kilpaa tai kyydissä ei ole juuri koskaan ketään muuta. Yleensä hyvä huippunopeus tulee siinä sivussa, kun tavoittelee hyvää matkanopeutta. Tiukempi potkuri nostaa matkanopeutta pitäen kierrokset samana. Tällöin myös tehon riittäessä huippunopeuskin nousee. Kompromissiä itsekkin haen (saa joku muukin missi veneeseenkin tulla :)), eli kuormaa täytyy edelleen kestää. Ylivoimaisesti eniten tulee juuri ajettua jotain 20-25 solmua, joten siihen alueeseen, kun saa sopivan kulutuksen niin kaikki hyvin. Se tehoreservi ei kuitenkaan ole pahasta, varsinkin järviolosuhteissa huonossa kelissä veneen kiihtyvyys (paremmin kai kaasuun reagointi) on tärkeä. Tulee nopealla reagoinnilla huomattavasti kuivempi matka. Terhillähän ei sinänsä väliä, kun kelluu kuitenkin ;) Yleensä veneen hallitusosasto kuitenkin pärskeistä ilmoittaa...
On varmuudella vakaa vene. Terhit ovat vielä lapsienkin kannalta hyviä, koska niissä on suht korkeat laidat. Pikkusällinäkään ei pelottanut yhtään. Jotenkin alkaa tuntea 415R:n, kun siinä on sen 21 vuotta pyörinyt kesäisin. Kyseisen veneen omistuksessa tapahtuu sukupolvenvaihdos, joten meikäläisetä tulee toisen polven "terheilijä". Vene on kyllä niin hyvin palvellut ja jatkaa palveluaan edelleen. Sillä on eräskin tonni tavaraa rahdattu. Tämä ABS-muovi kestää myöskin rantaan vetämisen, mitä ei voi sanoa gelcoatista. Tuota venettä on vedetty rantahiekalle aina, ja pohja on täysin kunnossa. Vielä nykyistä lujitemuovista venettä vedin erehdyksessä yhden kesän hiekalle, ja heti otti gelcoat nokkiinsa.
Näistä pienistä "leluista" kun keskusteltiin, niin kannattaa huomioida, että niissä kone painaa yleensä enemmän kuin vene. Eli sillä tehopainosuhteella kulkee jo pakosti. Mutta ei niillä mitään muuta sitten teekkään. Itsekkin vaihdan venettä juuri siksi, koska haluan veneeltä helppokäyttöisyyttä ja tiettyä avaruutta (ts. helppo ja nopea lähteä ja saapua, tilaa kalastukseen ym.).
Yksi miinus ainakin 415R Terhissä (lieneekö sama 425:ssa?) on, mikä tosin on uusimmissa korjattu. Tyhjennystulppaa ei veneessä ole. Vesi kerääntyy takapenkin eteen olevaan syvennykseen. Eli jos vene on ilman satamapressua, niin penkin alla olevat tavarat saattavat kastua, jos vettä tulee tarpeeksi. Pressu tietysti auttaa asiaan.
Sekin kannattaa selvittää. ainakin Suzukiin 20v,on vaikeaa saada osia.
Jos Sulla on tuoreöljyvoitelumallin kone, siitä kannattaa tehdä 25 heppanen versio, netistä löytyy joltain sivuilta ohjeet, kuinka otetaan pakokanavassa oleva kuristeprikka pois...auttaa tilannetta jonkin verran
Sain jopa eräästä veneliikkeestä (summittaiset) ohjeet kuinka koneesta saadaan 25 heppainen poraamalla alakerrasta kuristus pois. Löytyykö kellään suoraa linkkiä / sopivia hakusanoja miten tuo homma tarkalleen tehdään?
Kyllä Yamahaan potkureita löytyy, hintaluokka on kuulemma uudelle ~150 eur. Paljon sekin, mutta huomattavasti vähemmän kuin uusi perämoottori.
Tässä linkki:
http://www.vastela.net/sami/paatti.htm
Siinäpä selkeät ohjeet!
Täytyypä jokupäivä katsella moottorin alapää auki, ja stekata minkälaista poranterää siellä tarvitaan.