En tiedä onko oikein käyttää sanaa "fraktaalisuus" näin.
Tarkoitan sitä miten paljon pidempiä maantiet on linnuntiehen verrattuna ja myös sitä, miten paljon suurempi Suomen pinta-ala on siinä tapauksessa jos korkeuserot/kohoumat/epätasaisuudet lasketaan "pinnoitettuna" jollain sopivalla mitalla?
Kertoimista on siis kyse.
Tarkoitan sitä miten paljon pidempiä maantiet on linnuntiehen verrattuna ja myös sitä, miten paljon suurempi Suomen pinta-ala on siinä tapauksessa jos korkeuserot/kohoumat/epätasaisuudet lasketaan "pinnoitettuna" jollain sopivalla mitalla?
Kertoimista on siis kyse.
Vastaukset 3
Vanhimmat
... muotoiltu kysymys, mutta yritetään vastata jotain.
Fraktaalin käsiteen lienet omaksunut artikkelista "Mikä on Englanninin rantaviivan pituus". Tämä ei sovi maantie-linnuntie -mittauksiin. Paras ajaa matka (tielaitos lienee sen tehnyt) ja verrata kartan linnuntiehen. Suomessa maapallon kaarevuus on niin vähäinen, ettei sillä ole merkitystä kartan suhteen.
Tuo toinen juttu onkin mielenkiintoisempi. Tuskin sitä on kukaan laskenut (?), mutta periaatteesa helppoa. Tarvitaan vain riitävän tiheitä korkeusmittauksia (joita kai on), joilla painotetaan rajojen muodostamaa aluetta. Huh, jos jollain on aikaa, niin laskekoon! Fraktaalimatematiikka ei tuo tuohon ratkaisua.
Digitaalisen korkeusmallin, eli demmin avulla luulisin tälläisen pinta-alanmittaus toimenpiteen olevan suhteellisen yksinkertainen. Korkeusmallihan voidaan luoda ilmakuvilta, jos kuvaus on suoritettu siten, että jokainen kohta maan pinnalla näkyy vähintään kahdella kuvalla (stereokuvaus). Suomi on kuvattu tällä tavalla.
Tien todellinen pituus tietysti selviää tätäkin kautta laskemalla, mutta kalibroitu auton matkamittari taitaa olla huomattavasti helpompi tapa.
Suomen "todellisen" pinta-ala määrittäminen on kyllä vaikeampaa, vaikka vain korkeusmittaustulokset kiinnitettäisiin ei-fraktaalisiksi. Tietysti, vaikka vain ympärysmittaa käsitellään fraktaalisena, yhdistetyn laskenta-algoritmin löytäminen ei liene helpoimpia tehtäviä. Tuloksena on tietysti approksimaatio, joka tuskin eroaa perinteisemmistä laskentatavoista.
En ole vuosiin ehtinyt seurata muiden töiden lisäksi fraktaalimatematiikan ja kaaosterorian kehitystä tästä näkökulmasta, joten hyvin voi olla, että jotain on keksitty. Kerrotko mielelään, jos tunnet jonkin kolmiulotteisen algoritmin. Kiitos etukäteen, jos!
P.S. En kyllä usko fraktaalien voimaan parantaa mittaustarkkuutta näissä mittauksissa, mutta mielenkiintoista matematiikkaa, jos siitä tykkää.