Kyllä ottaa päähän, ettei naapuri, jota on nähnyt joka viikko useita kertoja viikossa, voisi tervehtiä vastaan tullessa. Päin vastoin, kun tullaan vastaan niin maali naamataulussa kiristää tunteita ja hampaita. Kukaan ei puhu, toisia mulkoillaan kulmien alta ja sanotaan hei. Tai sitten pelätään pahinta ja oven kiinni laittoa ei kuulu sisälle mennessä. Siksipä on mukavaa laittaa kello soittamaan tasatunnein, että edes pientä ääntä kuuluisi eikä olisi niin yksinäistä täydessä talossa, josta nuoriso pakenee pois. Minä vanhempana naisena ilahtuisin suunnattomasti, jos joku sanoisi päivittäin heit ja kyselisi kuulumisia. Näin kun rappukäytävässä kohdataan. Ei puliukot vaan naapurit.
Kankeus kalisee
Kukamikäkuka
064
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.