Anas bin Malik kertoi: Mies kysyi Profeetalta: "Milloin Tunti käy toteen, Allahin apostoli?"
Profeetta sanoi: "Miten olet valmistautunut siihen?"
Mies sanoi: "En ole valmistautunut siihen paljon rukouksilla tai paastolla tai almuilla, mutta rakastan Allahia ja Hänen Apostoliaan."
Profeetta sanoi: "Tulet olemaan niiden kanssa, joita rakastat."
(Bukhari, Vol 8, kirja 73, hadith 192)
Yhteyttä Jumalaan eivät löydä ainoastaan "tarinoiden sankarit", vaan myös maan matoset, jotka eivät anna ihan kaikkeaan Jumalan vuoksi, mutta kuitenkin rakastavat Jumalaa.
Islamissa rakkaus riittää pitkälle.
Profeetta sanoi: "Miten olet valmistautunut siihen?"
Mies sanoi: "En ole valmistautunut siihen paljon rukouksilla tai paastolla tai almuilla, mutta rakastan Allahia ja Hänen Apostoliaan."
Profeetta sanoi: "Tulet olemaan niiden kanssa, joita rakastat."
(Bukhari, Vol 8, kirja 73, hadith 192)
Yhteyttä Jumalaan eivät löydä ainoastaan "tarinoiden sankarit", vaan myös maan matoset, jotka eivät anna ihan kaikkeaan Jumalan vuoksi, mutta kuitenkin rakastavat Jumalaa.
Islamissa rakkaus riittää pitkälle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Raamatun mukaan Jumala on rakastanut ensin, sillä Hän antoi Poikansa , ettei YKSIKÄÄN hukkuisi. Helvettiä ei ole luotu ihmisiä varten, vaan väärää profeettaa ja saata naa varten.
Pelastumista ei koskaan voi ansaita, vaan se on armosta, ilman omia töitä, silti se ei tarkoita sitä, että saisimme elää synnissä.
Profeetta (rauha hänelle) mainitsi autenttisesti kolme ominaisuutta, jotka pätevät sellaiseen, joka omaa uskon riemun sydämessään, ja yksi näistä on, että ihminen "rakastaa toista ihmistä, ja rakastaa tätä vain Allahin tähden".
Paljon ennen profeettaanne on sama asia kerrottu raamatussa.
Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
Varmasti on sanottu, ovathan Evankeliumit alunperin Jumalalta ja ovathan kaikki profeetat opettaneet pohjimmiltaan samaa.
Ramadan opettaa meitä rakastamaan! Köyhiä ja vähäosaisia, niitä joille maksamme zakat ul fitr! Ja tietysti Allahia!
Me emme tiedä milloin tulee Tunti, Tuomiopäivä mutta siksikin siihen kannattaa varautua
Palvo Allah, rukous, paasto, jos voi käydä Mekassa, kohdella toiset ihmiset hyvin, tehdä rehellinen työ, opiskella
NiinpäNiin ja kivessä sen salaisuus.
Haes tuolla rakaus pätkällä :
>> Chaos erupts in Brussels after Morocco beat Belgium at World Cup
IKUISUUS ON KUVAILTU NÄIN :
Pietari lainaa näitä Mooseksen sanoja ja liittää niihin ilosanomana Jumalan sanan iankaikkisuuden: ”Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta Herran sana pysyy iäti. Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu” (1Piet.1:24). Sana voi olla iankaikkinen vain jos sen lausujakin on sellainen. Jumala on iankaikkinen Jumala ja hän on luonut meidät iankaikkisuusolennoiksi olemaan ja elämään ikuisesti hänen yhteydessään. Jumalan sana on paisti elämän sanaa elävä sana, joka synnyttää ja luo kuolevaiseen syntiseen iankaikkisen elämän.
Jumalan pyhyyden ja Hänen sanansa edessä nousee esiin myös elämän toinen ”nurja puoli”. Mooses tunnustaa Jumalan edessä: ”Sinun vihasi musertaa meidät, kiivautesi saa meidät järkkymään. Sinä otat syntimme silmiesi eteen, salaisetkin synnit sinä paljastat katseellasi. Vihasi alla meidän päivämme vaipuvat, vuotemme haihtuvat kuin henkäys” (j.7-9). Mooses tuo esiin synnin todellisuuden. Jumalalta emme voi salata syntisyyttämme emmekä syntiämme. Elämän todellinen katoavaisuus ilmenee silloin, jos se eletty ilman iankaikkisen ja armollisen Jumalan läsnäoloa ja tuhlattu jumalattomuuteen.
Koko Raamattu on kutsua syntiselle kääntyä takaisin Jumalan puoleen ja Jumalan yhteyteen. Elämä Jumalan yhteydessä on juuri sitä elämää, joka on meille elämäksi tarkoitettu. Jokaiselle Jumalan omalle on talletettuna tämä elämä. Tämä on se hyvä uutinen. Tämä merkitsee myös sitä, että elämällämme täällä ajassa, nyt syntymän ja kuoleman välimaastossa on suunnaton arvo ja merkitys. Emme ole täällä vain jostakin sattuman oikusta vaan olemme Jumalan luomina ja Jumalaa varten. Tässä ilmenee elämän mielekkyys. Elämällä Jumalan yhteydessä ja totellen Jumalan tahtoa elämässämme toteutuu sen perusmerkitys ja siinä on se mielekkyys, joka saa meidät tunnustamaan, että olemme löytäneet elämälle ikuisuuteen yltävän tarkoituksen.